Japanin kieli/Romanisaatio

Japanin kieltä romanisoitaessa (kirjoitettaessa latinalaisin aakkosin) käytetään pääasiassa kolmea järjestelmää. Näistä ehdottomasti yleisin on Hepburn, joka on nimetty kehittäjänsä, lähetyssaarnaaja James Hepburnin mukaan. Hepburn antaa englantia äidinkielenään puhuville varsin hyvän kuvan oikeasta lausunnasta, ja siksi se soveltuu erityisen hyvin kohdeyleisölle, joka ei osaa japania, esim. henkilöiden ja yritysten nimien romanisointiin. Muita järjestelmiä ovat tarkemmin japanin tavurakennetta seuraavat Nihon-shiki sekä Kunrei-shiki, joita kuitenkin käytetään varsin harvoin. Nihon-shikin tärkein etu on, että jokaiselle kana-merkille on oma, erillinen vastineensa romanisaatiossa, joten se on järjestelmistä loogisin. Kunrei-shiki on yksinkertaistettu versio Nihon-shikistä, jossa samoin lausuttujen kana-merkkien välinen ero on kadonnut.

Koska suomalaiset osaavat nykyisin varsin hyvin englantia, on Hepburn paras romanisaatiojärjestelmä myös suomenkielisessä materiaalissa. Pitkien vokaalien merkinnässä on kuitenkin selvempää poiketa jonkin verran ja kirjoittaa pitkä vokaali kahdella kirjaimella, esim. 東京 Tookyoo, ei Tōkyō, kuten Hepburnissa määritetään.

Taulukko romanisaatiojärjestelmistä muokkaa

Tässä taulukossa on esitetty eri romanisaatiojärjestelmien tärkeimmät erot.

Kana Hepburn Kunrei-shiki Nihon-shiki Hepburn
suomalaisin vokaalein
うう ū û ū uu
おう ō ô ō ou
おお ō ô ō oo
shi si si shi
しゃ sha sya sya sha
しゅ shu syu syu shu
しょ sho syo syo sho
ji zi zi ji
じゃ ja zya zya ja
じゅ ju zyu zyu ju
じょ jo zyo zyo jo
chi ti ti chi
tsu tu tu tsu
ちゃ cha tya tya cha
ちゅ chu tyu tyu chu
ちょ cho tyo tyo cho
ji zi di ji
zu zu du zu
ぢゃ ja zya dya ja
ぢゅ ju zyu dyu ju
ぢょ jo zyo dyo jo
fu hu hu hu