Japanin kieli/Romanisaatio

Japanin kieltä romanisoitaessa (kirjoitettaessa latinalaisin aakkosin) käytetään pääasiassa kolmea järjestelmää. Näistä ehdottomasti yleisin on Hepburn, joka on nimetty kehittäjänsä, lähetyssaarnaaja James Hepburnin mukaan. Hepburn antaa englantia äidinkielenään puhuville varsin hyvän kuvan oikeasta lausunnasta, ja siksi se soveltuu erityisen hyvin kohdeyleisölle, joka ei osaa japania, esim. henkilöiden ja yritysten nimien romanisointiin. Muita järjestelmiä ovat tarkemmin japanin tavurakennetta seuraavat Nihon-shiki sekä Kunrei-shiki, joita kuitenkin käytetään varsin harvoin. Nihon-shikin tärkein etu on, että jokaiselle kana-merkille on oma, erillinen vastineensa romanisaatiossa, joten se on järjestelmistä loogisin. Kunrei-shiki on yksinkertaistettu versio Nihon-shikistä, jossa samoin lausuttujen kana-merkkien välinen ero on kadonnut.

Koska suomalaiset osaavat nykyisin varsin hyvin englantia, on Hepburn paras romanisaatiojärjestelmä myös suomenkielisessä materiaalissa. Pitkien vokaalien merkinnässä on kuitenkin selvempää poiketa jonkin verran ja kirjoittaa pitkä vokaali kahdella kirjaimella, esim. 東京 Tookyoo, ei Tōkyō, kuten Hepburnissa määritetään.

Taulukko romanisaatiojärjestelmistä

Tässä taulukossa on esitetty eri romanisaatiojärjestelmien tärkeimmät erot.

Kana	Hepburn	Kunrei-shiki	Nihon-shiki	Hepburn suomalaisin vokaalein
うう	ū	û	ū	uu
おう	ō	ô	ō	ou
おお	ō	ô	ō	oo
し	shi	si	si	shi
しゃ	sha	sya	sya	sha
しゅ	shu	syu	syu	shu
しょ	sho	syo	syo	sho
じ	ji	zi	zi	ji
じゃ	ja	zya	zya	ja
じゅ	ju	zyu	zyu	ju
じょ	jo	zyo	zyo	jo
ち	chi	ti	ti	chi
つ	tsu	tu	tu	tsu
ちゃ	cha	tya	tya	cha
ちゅ	chu	tyu	tyu	chu
ちょ	cho	tyo	tyo	cho
ぢ	ji	zi	di	ji
づ	zu	zu	du	zu
ぢゃ	ja	zya	dya	ja
ぢゅ	ju	zyu	dyu	ju
ぢょ	jo	zyo	dyo	jo
ふ	fu	hu	hu	hu