Juhlakirja/Helluntai
Helluntai on sunnuntaipäivä, jolloin kaupat pidetään eräin poikkeuksin lakisääteisesti kiinni.[1] Suomen kieleen sana helluntai on tullut ruotsin kielen sanoisa helig dag, pyhä päivä[2].
Helluntain aikaan Suomen luonto on kauneimmillaan.[3] Entisajan nuoriso lauloi, leikki ja tanssi helluntain aikaan[4].
Helluntaisunnuntaita edeltävänä lauantaina on poltettu helavalkeita. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin[5]. Nykyisin helavalkeita sytyttävät useat kyläyhdistykset.[6] Kuuluisin kansanperinteen kevätjuhla on Sääksmäen Ritvalan helkajuhla. Helkajuhlassa neidot kulkevat kylän teitä laulaen kalevalamittaisia lauluja, helkavirsiä.[7]
Yksi juhlan osa oli helluntaisauna. Koivun lehdet ovat tulleet esiin ja uusilla vastoilla voi vihtoa. ”Helluntaina, lauantaina, uusi vihta vihdotaan.” Saunominen oli myös naimaonnen nostattamissauna, puhutaan lemmensaunasta eli neidiskylvyistä. Neito kylvetään ja lemmennostosanat kuuluivat: ”Nouse lempi liehumahan, kunnia kapuamahan.” Naimattomat tytöt saattoivat sanoa: ”En joutunut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä hellun helluntaille.” Voitiin myös kehaista: ”Heilani on kuin helluntai”.[8][9]
Helluntain vieton vinkkejä muokkaa
- Ritvalan helkajuhla.
- Päivi Miettunen: Historialliset tanssit.
- Junno, Sauli: Leikkilipas: Leikkejä ja tansseja Karjalasta ja Suomesta. Joensuu: Ilias, 2003. ISBN 952-5309-49-5.
Lähteet muokkaa
- ↑ Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista (945/2009) (2 ja 3 §) Finlex. Viitattu 23.5.2010.
- ↑ Helluntai on Pyhän Hengen juhla Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 23.5.2010.
- ↑ Helluntai Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 23.5.2010.
- ↑ Tänään vietetään helluntaita 23.5.2010. Ylen uutiset. Viitattu 23.5.2010.
- ↑ Hätönen, Paula: Ylioppilaan tyyli ei petä piknikilläkään Turun sanomat. 27.4.2002. Viitattu 5.6.2009.
- ↑ Mattsson, Ulla: Helavalkeat loimottavat illalla Turun sanomat. 8.5.2002. Viitattu 2.6.2009.}
- ↑ Helatorstai ja helluntai Suomalaisen kirjallisuuden seura. Viitattu 23.5.2010.
- ↑ Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen, s. 137–144. 24. painos (1. laitos 1950). Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 951-1-12544-3.
- ↑ Ajastaika: Helatorstai ja Helluntai 3.3.2010. Taivaankannen takojat. Viitattu 23.5.2010.