Uutenavuotena juhlistetaan vuoden vaihtumista, kun vanhan vuoden viimeinen päivä eli uudenvuodenaatto vaihtuu uuden vuoden ensimmäiseksi päiväksi eli uudenvuodenpäiväksi. Uuden vuoden alkaessa on tapana muistella menneen vuoden tapahtumia sekä tehdä suunnitelmia alkavan vuoden varalle.[1] Vuodenvaihde on pyritty sijoittamaan talvipäivänseisaukseen, mutta oikea talvipäivänseisaus on vähitellen siirtynyt aikaisemmaksi[1].

Uudenvuoden tanssien harjoittelua Thaimaassa.

Juhlinta

muokkaa

Suomalaiseen uuteenvuoteen kuuluu herkkujen, esimerkiksi nakkien ja perunasalaatin syönti. Kun kello lyö kaksitoista, nostetaan maljat ja toivotetaan hyvää uutta vuotta.[2][3]

Uudenvuodenyönä ravintolat ovat täynnä ja järjestetään tansseja.[3] Arvokkaaseen uudenvuoden viettoon kuuluvat ooppera ja teatteri[4]. Itävallassa pidetään Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konsertti. Musikvereinin Kultaisessa salissa Wienin filharmonikot esittävät Straussin säveltäjäsuvun, ennen kaikkea Johann Strauss nuoremman musiikkia. Vuodesta 1941 lähtien järjestettyä konserttia seurataan television lukuisissa maissa, myös Suomessa.[3]

Uudenvuodenpäivä ei ole virallinen liputuspäivä, sen sijaan kuin Ruotsissa ja Virossa uudenvuodenpäivä on jo vakiintunut liputuspäivä.[5]

Ilotulitteet

muokkaa

Suomessa uuteenvuoteen on kuulunut ilotulitteiden ampuminen. Monille eläimille uusivuosi on kova paikka, sillä niitä pelottavat pamaukset ja kirkkaat välähdykset.[3] Ilotulitteista jää maahan hylsyjä, jotka sisältävät jäänteitä myrkyllisistä aineista. Nämä roskat tulisi siivota heti seuraavana päivänä, jotta ne eivät joudu eläinten tai pikkulasten suihin tai jää ympäristön saasteiksi.[3] Ilotulitus saatetaan jättää juhlinnasta pois ympäristön säästämisen vuoksi.[6]

Ennustaminen seuraleikkinä

muokkaa

Tinan valaminen on vanha ennustusmenetelmä.[7] Uudenvuodentinat ovat ongelmajätettä niiden sisältämän lyijyn takia, ja ne tulee toimittaa ongelmajätekeräykseen.[8] Jotkut jättävät tinojen valamisen pois juhlinnasta luonnon säästämiseksi.[6] Uutta vuotta voidaan ennustaa myös nostelemalla kahvikuppeja, joiden alle on asetettu ennusmerkkejä.[9]

Lähteet

muokkaa
  • Seljavaara, Anu & Kärjä, Päivi (toim.): Juhlat alkakoot! Vuotuisia tapoja ja perinteitä. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-28965-5.

Viitteet

muokkaa
  1. 1,0 1,1 Hartikainen, Erkki (päätoim.): Yhteisö ja ihmisoikeudet: Peruskoulun elämänkatsomustieto 4 Uusi vuosi. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 28.4.2010.
  2. Aalto, Satu (toim.): Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt, s. 20, 24. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3963-3.
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 Uusi vuosi Kaikki juhlista. Viitattu 28.4.2010.
  4. Seljavaara & Kärjä, s. 16.
  5. Seljavaara & Kärjä, s. 12.
  6. 6,0 6,1 Hallivuori, Laura: Viherrä uudenvuodenviettosi 16.12.2008. Vihreä lanka. Viitattu 13.2.2010.
  7. Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-22920-2.
  8. Ennusta ekologisesti, sulata sokeria 29.12.2009. YLE Etelä-Karjala. Viitattu 28.4.2010.
  9. Uusivuosi: Vanhoja taikoja Tunturisusi.com. Viitattu 28.4.2010.