Käytös- ja tapatieto/Ympäristö
Sivistynyt käytös sisältää myös luonnon huomioon ottamisen.[1] Tässä on mainittu joitakin näkökohtia ympäristövaikutuksista oman harkinnan pohjaksi.
Kuluttaminen
muokkaaFleecekankaat ovat ympäristölle haitallisia. Aina kun fleecepusero pestään, siitä irtoaa liki kaksituhatta muovihiukkasta. Nämä mikromuovit ovat suuri uhka esimerkiksi Itämerelle.[2]
Turhake on Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan turha ja tarpeeton tavara tai laite, hyödykkeen vastakohta.[3] Yleisöäänestyksessä vuoden turhakkeiksi on ehdotettu muun muassa seuraavia: alkoholi, autojen tuunaaminen, digitaalinen valokuvakehys, graffitit, hiusgeeli, hiusten pidennykset, hiusvärit, iltapäivälehdet, kanta-asiakaskortti, lentomatkailu, moottorikelkka-ajelut, muovikuorinen hautakynttilä, mönkijäsafarit, paristokäyttöinen hautakynttilä, risteilyt, tupakka, turkikset, tähtisädetikku, vesiskootteri ja värikuulasota[4][5]
Sormukset
muokkaaKultasormuksen valmistus uudesta raaka-aineesta on satoja kertoja kuluttavampaa kuin kierrätetystä kullasta valmistetun sormuksen tekeminen. Uuden kullan tuotanto kuluttaa paljon luonnonvaroja. Sormusta varten saatetaan louhia kolme-neljä tonnia malmia, ja se käsitellään sähköllä ja puhtaalla vedellä. Kulta on periaatteessa ikuista, eikä romukullan työstämisessä synny hävikkiä. [6] Jos itsellä ja sukulaisilla ei ole käytettyä kultaa uuden kihla- tai vihkisormuksen tekemistä varten, sitä voi ostaa verkkohuutokaupoista ja panttilainaamoista.[7]
Liikunta ja urheilu
muokkaaMonia nykyaikaisia urheilun ja kuntoilun muotoja on arvosteltu siitä, että ne vaativat turhia välineitä, tuhlaavat luonnonvaroja ja saastuttavat ympäristöä. Ympäristöä kuluttaviin liikuntamuotoihin lasketaan muun muassa golf, jääkiekko ja laskettelu. Niiden harrastamiseen tarvitaan kalliita varusteita. Jäähallien viilentäminen ja laskettelurinteiden lumettaminen kuluttaa energiaa. Näiden lajien vuoksi luonnonmukaista maisemaa on usein jouduttu muokkaamaan rankasti.[8] Suurimmat ympäristövaikutukset aiheuttaa lajien harrastamiseen liittyvä liikenne.[9]
Käynti uima- tai hiihtohallissa kuluttaa energiaa yhtä paljon kuin sähkösaunan lämmittäminen kotona.[10]
Kestävän kehityksen mukaista on erityisesti hyötyliikunta sekä luonnossa liikkuminen: lenkkeily, pyöräily, sauvakävely, hiihto, melonta, marjastus, avantouinti ja luistelu. Liikuntapaikalle kulkeminen kävellen, polkupyörällä tai linja-autolla on luontoystävällisempää kuin autoilu.[8]
Harrastukset
muokkaaSuurten massatapahtumien kuten musiikkifestivaalien haittapuolia ovat liikenneongelmat, hiilidioksidi- ja saastepäästöt, tallautuneet pellot ja metsiköt, pelästyneet eläimet, melu ja muu ympäristön asukkaiden kokema häiriö. Suurimpien tapahtumien kävijät eivät välttämättä ole juuri musiikinystäviä, vaan tapahtuma on vain taustana esimerkiksi alkoholin käytölle.[11]
Videopelit lisäävät osaltaan maailman sähkönkulutusta.[12]
Juhlat
muokkaaJoulukinkun voi jättää ostamatta. Joulukoristeet voi askarrella itse. Joulukuusen hankkimisen sijasta voi valita pihalta tai lähimetsästä puun ja koristella sen talven eläimille. Oksille ripustetaan talipalloja.[13]
Ilotulituksen voi jättää väliin. Uudenvuodentinat voi jättää valamatta.[14][15]
Lähteet
muokkaa- ↑ Kämäräinen, Eija: Hyvä käytös, hyvät tavat: Käytöksen kultainen kirja. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-28169-7.
- ↑ Ahola, Suvi: (Ympäristökeskuksen) Tutkija (Jan-Erik Bruun): Fleecevaatteet lisäävät Itämeren muovikuormitusta hs.fi. Sanoma Oy. Viitattu 11.6.2013.
- ↑ Lehtipuhallin on Vuoden turhake 29.11.2000. Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 22.2.2008.
- ↑ Turhake-ehdotukset 2010 Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 23.12.2010.
- ↑ Turhake-ehdotukset 2009 Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 23.12.2010.
- ↑ Kupari, Ritva: Uusi sormus, vanha kulta Suomen luonto. 11/2003. Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 26.10.2009.
- ↑ 'Ekologinen' sormus Viitattu 26.10.2009.
- ↑ 8,0 8,1 Kuntoillaan kestävästi ja nautitaan lähiluonnosta (Vihreäpolku.info, Turun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijoiden tuottama ja ylläpitämä ympäristösivusto) Viitattu 23.5.2009.
- ↑ Liikunta ja ympäristö Suomen liikunta ja ympäristö ry. Viitattu 23.5.2009.
- ↑ Nousiainen, Anu: Onko sisähiihto syntiä?. Helsingin sanomien kuukausiliite, 2009, nro 1.
- ↑ Kuitunen, Ville: Musiikin harrastajan itsetutkiskelua ympäristöheräämisen kourissa 8.11.2009. Desibeli.net. Viitattu 24.5.2010.
- ↑ Kaaro, Jani: Amerikkalaisten videopelit kuluttavat sähköä suurkaupungin verran Helsingin sanomat. 22.12.2010. Viitattu 22.12.2010.
- ↑ Hallivuori, Laura: Viherrä joulusi 27.11.2008. Vihreä lanka. Viitattu 13.2.2010.
- ↑ Hallivuori, Laura: Viherrä uudenvuodenviettosi 16.12.2008. Vihreä lanka. Viitattu 13.2.2010.
- ↑ Vuoden turhake on ilotulite 2009. Suomen luonto. Viitattu 23.12.2010.
Aiheesta muualla
muokkaa- Antti Manninen: Puuseinien muovimaali oli vuosisadan erehdys. Helsingin sanomat 26.10.2008.
- Saija Räsänen: Elä ilman: Untuvatyyny. Vihreä lanka 28.8.2009.
- Saija Räsänen: Elä ilman: Shampoo. Vihreä lanka 9.10.2009.