Kaavalausunnon, -mielipiteen ja -muistutuksen laatiminen

Maankäytön suunnittelussa luodaan edellytyksiä hyvälle elinympäristölle sekä edistetään kestävää kehitystä. Jokaisella on oikeus osallistua maankäytön suunnitteluun sekä maakuntakaavojen, yleiskaavojen ja asemakaavojen valmisteluun.[1]

Wikipedia
Wikipedia
Wikipedia-tietosanakirjassa on artikkeli aiheesta:

Kaavoitukseen voi osallistua eri tavoin. Kaavatyöpajoissa ja -tilaisuuksissa voi antaa suullista palautetta ja osallistua muun muassa kaavan valmistelua edistäviin työryhmätöihin. Kirjallista palautetta otetaan vastaan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta sekä kaavaehdotuksesta. Viranomaisten tulee käsitellä kaikki kirjallinen palaute huolellisesti. Kirjallinen palaute menee usein myös asiaa käsittelevien päättäjien tietoon palautteesta laadittavan koosteen osana.

Tämä opas on tarkoitettu kansalaisille ja yhteisöille, jotka laativat kirjallista lausuntoa, -mielipidettä tai muistutusta eri tasoisista kaavoista. Oppaassa kerrotaan, ketkä palautetta voivat antaa, mitä palautteen laatimisessa on hyvä ottaa huomioon sekä milloin palaute tulee jättää. Lisäksi oppaassa neuvotaan valituskirjelmän laatimisessa.

Kuka voi jättää mielipiteen/muistutuksen tai antaa lausunnon kaavasta? muokkaa

Jokainen osallinen on oikeutettu lausumaan mielipiteensä valmistelussa olevista kaavoista. Kaavoitusprosessissa osallisia ovat[2]:

  • maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen,
  • henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tain muihin oloihin kaavahanke saattaa vaikuttaa sekä
  • viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

Kaavalausunnon voivat antaa ne tahot, joilta kaavoittava viranomainen virallisesti pyytää lausunnon. Näitä tahoja ovat esimerkiksi toiset viranomaiset, yritykset sekä etu- ja kansalaisjärjestöt. Lausunto pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta.

Mielipiteen tai muistutuksen voivat antaa kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja muut tahot, joilta ei erikseen pyydetä lausuntoa. Kirjallisen mielipiteen voi jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta. Kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen.

Milloin lausunto, mielipide tai muistutus kaavasta tulee jättää tai antaa? muokkaa

Kirjallisen mielipiteen jättämisessä on tärkeää toimia viranomaisen asettamassa määräajassa. Myöhässä tulleita mielipiteitä ei välttämättä oteta huomioon.

Aloitusvaihe (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) muokkaa

Kaavan valmistelun aloitusvaiheessa tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavan laatimisen käsikirja, jossa määritellään kaavan tavoitteet ja siinä laadittavat selvitykset ja vaikutustenarviointi, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt sekä kaavan osalliset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin siitä saa antaa kirjallista palautetta. Nähtävilläoloaikana myös osallisilta pyydetään lausunnot. Kirjallinen palaute tulee jättää 30 päivän nähtävilläoloajan kuluessa.

Koska osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tässä vaiheessa vielä luonnos, kaikkia osallisia ei välttämättä ole tunnistettu siten, että näiltä olisi voitu pyytää lausunto. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloajan seuraaminen on siksi erittäin tärkeää niiden viranomaisten sekä yhteisöjen kannalta, jotka haluavat kaavoitusprosessin myöhemmissä vaiheissa saada itselleen osoitetun lausuntopyynnön.

Kaavaluonnosvaihe muokkaa

Kaavaluonnoksessa määritellään alustavasti eri alueiden käyttötarkoitukset. Kaavoittava viranomainen ilmoittaa julkisella kuulutuksella, kun kaavaluonnoksesta saa antaa kirjallista palautetta. Kuulutus on pantava julkisesti nähtäville kunnan ilmoitustaululle ja vähintään yhteen paikkakunnan sanomalehteen. Maakuntakaavan osalta vastaava ilmoitusvelvollisuus on kaikissa kaava-alueen kunnissa. Kuulutuksessa viranomainen ilmoittaa tahon, jolle mielipide osoitetaan. Mielipiteen tekemiseen varataan aikaa vähintään 30 päivää, vaikutukseltaan vähäisen asemakaavan muutoksen osalta vähintään 14 päivää.

Lausuntopyyntö, johon on kirjattu lausunnon jättämisen määräaika sekä muut lausunnon jättämisen yksityiskohdat, toimitetaan osalliselle suoraan.

Kaavaehdotusvaihe muokkaa

Kaavaehdotus on kaavoittajien huolella valmistelema suunnitelma, jossa on pyritty ottamaan huomioon jätetyt lausunnot ja mielipiteet sekä kaavaa varten tehdyt taustaselvitykset ja vaikutusten arviointi. Ennen päätöksentekoa kaavaehdotus asetetaan kuitenkin julkisesti nähtäville, siitä pyydetään lausunnot ja muille tahoille annetaan mahdollisuus jättää muistutus.

Lausunnon mielipiteen tai muistutuksen laatiminen muokkaa

Lausunnon, mielipiteen ja muistutuksen muoto on vapaa, mutta ne tulee toimittaa kaavoitusviranomaiselle määräaikaan mennessä. Kirjallisen palautteen laatimisessa auttaa huolellinen perehtyminen siihen aineistoon, joka on asetettu nähtäville. On tärkeää perustella näkemyksensä ja kantansa huolellisesti, selkeästi ja johdonmukaisesti, keskittyä lausuttavaa suunnitelmaa koskeviin asioihin sekä käyttää huolellista kieliasua.

Muistutuksessa tai lausunnossa voi esittää mielipiteen, vaikka saman mielipiteen olisi jo tuonut esille kaavan valmistelun aikaisemmissa vaiheissa.

Kirjallinen mielipide tai muistutus kaavasta voidaan jättää suomeksi. Lisäksi niissä kunnissa ja maakunnissa, joissa on useita virallisia kieliä, kirjallinen mielipide voidaan jättää näillä kielillä (ruotsi ja saame).

Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta muokkaa

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa muistutuksessa tai lausunnossa voi esittää mielipiteitä kaikista niistä asioista, joita suunnitelma käsittelee. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, että osalliset on esitetty oikein ja riittävän kattavasti ja että tarvittavat vaikutusten arviointi ja selvitykset ovat riittäviä. Kannattaa tarkastella myös osallistamisen menetelmiä ja käytäntöjä sekä lausua mahdollinen mielipide näistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevalla mielipiteellä tai lausunnolla voi olla merkittävää vaikutusta myös kaavan sisältöön esimerkiksi jos mielipiteessä pystytään perustelemaan jonkin keskeisen selvityksen tarve huolellisesti.

Palaute kaavaluonnoksesta muokkaa

Kaavan luonnosvaiheessa on aika ottaa perustellusti kantaa luonnosteltuihin kaavaratkaisuihin. Se kannattaa tehdä huolella, sillä kaavan sisältöön on suurempi mahdollisuus vaikuttaa kaavaluonnos- kuin ehdotusvaiheessa. Mielipiteelle voi etsiä perusteluja esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista kaavojen sisältövaatimuksista[3].

Palaute kaavaehdotuksesta muokkaa

Ehdotusvaiheessa laadittavissa muistutuksissa ja lausunnoissa on syytä kiinnittää erityistä huomiota kaavaratkaisujen lainmukaisuuteen. Lisäksi voi esittää mielipiteitä kaavoitusprosessin ja -menettelyiden lainmukaisuuden toteutumiseen. Ehdotusvaiheissa kaavoittajan on vaikeampi ottaa huomioon esimerkiksi kansalaisten kokemustietoa tai uutta tutkimustietoa erityisesti siinä tapauksessa, jos näkökulmat edellyttäisivät uusia arvioita näiden mahdollisista vaikutuksista kaavaratkaisuihin.

Mallirakenne lausunnolle, mielipiteelle tai muistutukselle muokkaa

Kirjallinen lausunto, mielipide tai muistutus on vapaamuotoinen. Usein lausunnot noudattavat kuitenkin tiettyä rakennetta, jossa alussa tuodaan esille yleinen kanta esitettävään aiheeseen, jota jäljempänä perustellaan ja täydennetään eri näkökulmilla.

Mallirakenne kaavaluonnosta tai –ehdotusta koskevalle lausunnolle, mielipiteelle tai muistutukselle muokkaa

  • Kaava ja sitä koskeva asiakirja, jota muistutus koskee (sekä kaavan mahdollinen numero tai kaavoittavan organisaation asiakirjalle antama diaarinumero)
    • Esimerkki: Kymenlaakson maakuntakaava 2040, Kaavaluonnos
  • Hyväksyminen
    • Mistä asioista on samaa mieltä tai miltä osin ehdotusta pitää hyvänä.
    • Esimerkki: "Xx pitää hyvänä, että kaavassa on otettu huomioon..." Muistutuksen tai lausunnon lopussa voi myös käyttää ilmaisua: ”Muilta osin ei huomautettavaa.”
  • Vaatimukset
    • Mahdolliset muutosesitykset kaavaan
    • Mahdollinen esitys kaavan palauttamisesta uuteen valmisteluun
    • Mahdollinen esitys kaavan hylkäämisestä
    • Esimerkki: ”Xx katsoo, että kaavassa on tärkeää huolehtia, että …"
  • Perustelut
    • Mahdolliset virheet ja puutteet kaavoitusprosessissa ja menettelyissä
    • Kaavan mahdollinen lainvastaisuus, kuten puutteet tai virheet kaavan lainmukaisten sisältövaatimusten toteutumisessa[3]
    • Kaavan mahdollinen poikkeaminen tai ristiriitaisuus suhteessa ylemmän tason kaavoihin
    • Kaavan mahdollinen poikkeaminen tai ristiriitaisuus suhteessa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT)
  • Allekirjoitus
    • Asiakirja on aina allekirjoitettava, sähköisessä asiakirjassa riittää sähköinen allekirjoitus. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii yhteyshenkilönä, joka myös välittää kaavoitusviranomaisen vastineen muille allekirjoittajille.
    • Osoitetiedot, jotta kaavoittava viranomainen voi osoittaa muistutukseen tai lausuntoon vastineen tai ilmoittaa kaavan hyväksymisestä.

Valituskirjelmän laatiminen muokkaa

Valituksen tulee perustua kaavan laillisuuteen. Laillisuusperusteita ovat kaavan laadinnassa tapahtuneet menettelytapoihin virheet ja asialliset virheet. Menettelyllisten virheiden kohdalla kaavoituksessa ei ole noudatettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia säädöksiä. Asialliset virheet taas liittyvät siihen, että kaavoitusviranomainen on ylittänyt toimivaltansa. Esimerkiksi maanomistajan kannalta tärkeä valitusperuste on kohtuullisuus. Kaavojen sisältövaatimukset voivat myös toimia valitusperusteina, vaikka ne onkin kirjattu lakiin hyvin joustavasti. Muilla perusteilla kaavasta ei voi sen hyväksymisen jälkeen valittaa. Valituskirjelmässä laatijan tulee vaatia päätöksen kumoamista tai muuttamista. Kirjelmässä ilmoitetaan päätös, johon muutosta haetaan, miltä osin muutosta haetaan ja mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi. Lisäksi tulee esittää lakiin nojaavat perusteet vaaditulle muutokselle.[4]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 1 §
  2. Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 8. luku, 62 §
  3. 3,0 3,1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): Luku 4., 28 §, luku 5., 39 § ja luku 7, 54 §
  4. Ekroos, Ari; Majamaa, Vesa. Maankäyttö- ja rakennuslaki. Evolutio Legis, Edita. 2018.

Aiheesta muualla muokkaa