Shakkitermit/Keskipeli

Keskipeli seuraa yleensä avausvaihetta, mutta joskus peli voi muuttua loppupeliksi jo avauksessa. Keskipelissä pelaajat yrittävät toteuttaa nappuloillaan erilaisia suunnitelmia, kuten kuningashyökkäys, vähemmistöhyökkäys ja keskustan haltuunotto.

Aloittelijoiden keskipeli saattaa olla vain sarja peräkkäisiä uhkauksia ja torjuntoja, mutta mestaripeleissä siinä on mukana taktisten elementtien lisäksi myös selvä strateginen elementti.

Raja keskipelin ja loppupelin välillä on häilyvä. Yhdeksi selkeäksi eroksi voidaan katsoa se, että kuninkaan sekä sotilaiden osuus loppupelissä on merkittävämpi kuin keskipelissä, eikä loppupelissä ole useinkaan välitöntä mattihyökkäyksen vaaraa. Keskipelin luonne vaihtelee syntyneiden asemien mukaisesti.

Eri puolille linnoittautumisen luonnollisena tavoitteena on kuningashyökkäys, koska vastustaja kuninkaan puolella ei ole omaa kuningasta suojeltavana, joten sotilaat voi melko vapaasti heittää vastustajan kuningasasemaa kohti. Linjojen avaaminen onnistuu silloin helposti, koska vastustajan upseerit ovat myös usein toisella puolella lautaa. Eri puolille linnoittauduttaessa hyökkäys on paras puolustus. Oma hyökkäys on vietävä läpi, vaikka se maksaisi paljonkin materiaalia. Linjoja vastustajan kuningasta kohti avataan uhrauksilla. Nappuloiden aktiivisuus ja ylivoima hyökkäyksessä kompensoivat materiaalinmenetykset ja menetyksillä ei ole mitään merkitystä, jos hyökkäys johtaa mattiin.