Keskustelu:Ubuntu tutuksi/Linux

Mikä tämä sivu on ja mitä tekemistä sillä on sivun Ubuntu tutuksi/Linuxin esittely kanssa? Ilmeisesti teksti on osaksi samaa, mutta eroavaisuuksiakin löytyy. Onko kyseessä jonkinlainen sivun siirrossa tapahtunut hämminki? Jos näin on, niin parempi nimi on kauttaviivan kanssa. -TeemuN 31. toukokuuta 2006 kello 14.09 (UTC)

Versioiden erot. Mikkohuo on ensin aloittanut sivua Ubuntu tutuksi/Linuxin esittely. Tämän jälkeen hän lie siirtänyt sisällön copy-paste menetelmällä sivulle Ubuntu tutuksi:Linuxin esittely, jonka kehittelyä sitten on jatkettu. Luulen, että ensin mainittu sivu on roskaa, jonka tilalle pitäisi siirtää jäljempi sivu, mutta vain Mikkohuo osannee sanoa totuuden varmasti. -Samulili 31. toukokuuta 2006 kello 18.33 (UTC)

Jep. tämä sivu on oikea ja tuo toinen on jotain ekaa kokeilua. --Mikkohuo 31. toukokuuta 2006 kello 20.02 (UTC)

Siirretty. -Samulili 1. kesäkuuta 2006 kello 09.20 (UTC)

Tietoturvallisuus ja faktat

On aika vastuutonta sanoa, että Linuxin käyttäjän ei tarvitse huolehtia tietoturvasta. Se ei todellakaan pidä paikkaansa. Leväperäisellä ja taitamattomalla käytöllä Linux on kaukana turvallisesta. Odotan kauhulla sitä päivää, kun SSH:lla pääsee roottina sisään ties kuinka moneen koneeseen, kun tajuaa antaa salasanaksi "password". Tietoturvallisuuden kannalta on vastuutonta väittää tuollaisia mistään käyttiksestä, eikä valehtelu pitkällä tähtäimellä edistä Linuxin käyttöä millään tavalla 217.30.176.249 5. syyskuuta 2006 kello 17.49 (UTC)

Olet osittain oikeassa. Erityisesti pitäisi varoittaa asentamasta virallisten ohjelmalähteiden ulkopuolisia ohjelmia, jottei päädytä samaan tilanteeseen jossa ihmiset ovat Windowsissa eli latailevat satunnaisia paketteja verkosta ja asentavat. Yksi rikkaushan Linuxissa on, että avoimen lähdekoodin ohjelmissa pitäytymällä voi valita valmiiksi paketoiduista yli 10000 ohjelman valikoimista ohjelmansa, luotettavasta lähteestä (jakelun ylläpitäjä). Salausavaimien käytöllä varmennetaan lisäksi, että paketti on juuri se mitä pitääkin.

Kuitenkin esim. Ubuntun tapauksessa mainitussa väitteessä on kohtuullisesti perää - yhtään verkkoa kuuntelevaa palvelua ei ole oletuksena asennettu tai käytössä, joten esim SSH-palvelinta ei todellakaan ole käynnissä. Aiemminhan monissa jakeluissa eri palveluita saattoi olla päällä muutamia, tosin tuskin niin paljon kuin esim. Windowsissa. On myös huomattavaa, ettei Ubuntussa edes ole root-tunnusta, vaan hyökkääjän pitäisi SSH:n vahingossa/asiaa ymmärtämättä asentaneen, heikon salasanan asettaneen käyttäjän käyttäjänimikin arvata. --TJ 8. syyskuuta 2006 kello 07.02 (UTC)

Ehdottomastihan ihmisille pitää muistuttaa, että ne päivitykset pitäisi asennella, ja jos menee asentamaan verkkoa kuuntelevia ohjelmia, pitäisi jos vähän tajuta mitä tekee. --Echramath 23. huhtikuuta 2007 kello 23.30 (UTC)

Sekasotku

Minusta tämä sivu on suoraan sanottuna aika huono. Siitä pitäisi lohkoa erikseen jokin sivu tyyliin "miksi valita Linux / Ubuntu" ja keskittyä kysymykseen "mikä on Linux" - ja myös sellaisiin kysymyksiin kuin "Mikä on GNU" ja varmaan joihinkin muihin joita, ei heti tule mieleen. En ole ihan varma, pitäisikö "open sourcen" ja "free softwaren" eroa painottaa kovastikin. RMS ainakin pitää siitä kovasti meteliä. Onko kovasti ohjelmia, joiden lähdekoodi on avoin, mutta joita ei saa muokata? RMS toki taitaa mulkoilla vihaisesti BSD-lisenssin suuntaan, koska se vissiinkin sallii epävapaiden ohjelmien levittämisen.

Ideoita? --Echramath 23. huhtikuuta 2007 kello 23.30 (UTC)

GNU propaganda?

Meidän pitäisi siivota tätäkin sivua kun siinä yritetään väittää että linux tarkoittaa GNU/Linux käyttöjärjestelmää. Tämä ei pidä paikkaansa kun Linux on monoliittinen ydin joka on käyttöjärjestelmä ja asia olisi toisin jos linux olisi mikroydin. GNU/Linux on linux käyttöjärjestelmä + GNU kehitystyökalut ja järjestelmäsovellukset. GNU/Linuxin oikea termi on kehitysalusta jossa linux toimii käyttöjärjestelmänä. Onko liikaa vaatia teknistä tarkkuutta termistölle? Käyttiksien historiakin pitäisi ymmärtää että ymmärtää miten käyttiksiä kutsuttiin ennen kerneliksi (eli ytimeksi), supervisoreiksi ja control programmeiksi. Tuolloin käyttis oli yksi binääri omassa muistiavaruudessa. Sitten kehittyi tapa rakentaa käyttis modulaarikseksi ja rakentui sellainen kuin palvelin-asiakas arkkitehtuuri missä käyttis pilkottiin useaan osaan. Mikroytimeen ja moduuleihin joita kutsutaa myös käyttiksen palvelimiksi. Tällöin käyttis muodostui ytimestä ja palvelimista joka on vakaampi ja turvallisempi. Linux jatkaa vanhaa perinteistä Unix tapaa muodostaen käyttiksen yksinään. GNU projektilla on oma käyttis nimeltä Hurd. Se ei ole ydin vaan ihan koko käyttöjärjestelmä. Moni ei edes tiedä että Hurdin ytimenä on GNU Mach joka on mikroydin. Tätä ei haluta kertoa monille koska Hurd on ollut aika huono menestys ja se kertoisi että Linux on sittenkin se käyttis 213.130.238.135 11. marraskuuta 2009 kello 17.59 (UTC)