Kiinan homofoonisuuden vuoksi kieleen on luotu tooneja, jotka määrittävät sanan sävelkorkeuden. Mandariinissa niitä on viisi:

  1. korkea ja tasainen
  2. tasaisesti nouseva
  3. laskeva ja sitten taas nopeasti nouseva
  4. nopeasti laskeva

Lisäksi on myös joskus viidenneksi laskettava neutraali tooni.

Toonit merkitään erinäisillä tarkkeilla vokaalin päälle. Ensimmäinen makrolla (esim. ā), toinen akuutilla (á), kolmas brevellä (ă), neljäs graviksella (à) ja neutraali ilman tarketta (a).

Toonit saattavat muuttaa sanan merkitystä kokonaan. Esimerkkinä vaikkapa ma. (妈) tarkoittaa äitiä, (麻) hamppua, (马) hevosta, (骂) kiroilla-verbiä ja ma (吗) partikkeelia, joka muodostaa kysymyslauseen. Mā mà mǎ ma (妈骂马吗) tarkoittaa siis vapaasti suomennettuna "Kiroileeko äiti hevoselle".