Koristehampun kasvatusopas/Liitteet

Koristehampun kasvatusopas
Johdanto – Yleistä – Pikaopas – Sisäkasvatus – Ulkoviljely – Hampun hyötykäyttö – Kannabislajikkeet – Liitteet – Kysytyimmät aiheet (muokkaa)

Mittayksiköitä ja kertoimia

Lämpötila: Fahrenheit -> Celsius: C = ((F-32) * 5) / 9 Celsius -> Fahrenheit: F = ((9 * C) / 5) + 32 PITUUS: tuuma (inch, in, ")_________________ 1 in = 25,4 mm = 2,54 cm senttimetri (cm) ___________________ 1 cm = 0,394 in jalka (foot/feet, ft) ______________ 1 ft = 12 in = 0,3048 m metri (m) __________________________ 1 m = 3,281 ft jaardi (yard, yd) __________________ 1 yd = 0,9144 m maili (mile) _______________________ 1 mile = 1609 m MASSA: unssi (ounce, oz) __________________ 1 oz = 28,35 g gramma (g) _________________________ 1 g = 0,035 unssia (oz) naula, pauna (pound, lb, lbs) ______ 1 lbs = 16 oz = 453,6 g kilogramma ("kilo", kg) ____________ 1 kg = 1000 g = 2,205 lbs PINTA-ALA: neliömetri _________________________ 1 m² = 10,76 neliöjalkaa (ft²) neliöjalka _________________________ 1 ft² = 0,093 neliömetriä (m²) TILAVUUS: millilitra (milliliter, ml) ________ 1 ml = 1 cm³ = 0,001 l litra (liter, l) ___________________ 1 l = 1000 ml = 1 dm³ = 0,001 m³ kuutiojalka (ft³) __________________ 1 ft³ = 0,028 kuutiometriä (m³) = 28 l kuutiometri (cubic meter, m³)_______ 1 m³ = 1000 dm³ = 1000 l gallona, US (gal) __________________ 1 gal (US) = 3,785 l gallona, UK (gal) __________________ 1 gal (UK) = 4,546 l kuppi, US (cup) ____________________ 1 cup = 0,225 l teelusikallinen (teaspoon,tsp) _____ 1 tsp = 5 ml ruokalusikallinen (tablespoon,tbs) _ 1 tbs = 15 ml VIRTAUS (esimerkiksi tuulettimien): litraa minuutissa ____________________________________ 1 l/min = 0,06 m³/h kuutiojalkaa minuutissa (cubic feet per minute, cfm) _ 1 cfm = 28,3 l/min = 1,70 m³/h kuutiometri tunnissa _________________________________ 1 m³/h = 0,589 cfm kuutiojalkaa tunnissa (cubic feet per hour, cfh) _____ 1 cfh = 0,47 l/min = 0,028 m³/h kuutiometri minuutissa _______________________________ 1 m³/min = 35,34 cfm

Laskutoimituksia

Arvioitu lämpötila, ilmanvaihto ja valaistus

Kaava on tarkoitettu laskettavaksi ilman Cool tubea tai ns. lämpökilpeä. Kaavalla voi laskea helposti lähtötiedoista kolmen tyyppisiä vastauksia.
Kaava on suhteellisen tarkka ja käyttö helppoa, täytät vain kaavan kohdat ja tämän jälkeen lasket ohjeiden mukaisesti. Tämä on vain kasvatustilan suunnittelua helpottava väline, ei suinkaan absoluuttinen totuus.

Lasketaan helposti kaavalla: V = (3 x P) / ΔT

Selitteet
V = Ilmanvaihdon nopeus (m³/h)
P = Valoteho watteina (W)
ΔT = Kasvatustilan ja korvausilman välinen lämpötilaero (celsius)
Ilmanvaihto:
m³/h = 0.588 CFM
CFM = 1.7 m³/h

1. Mikä lämpötila kasvatustilassani tulee olemaan?

Esimerkki: valaistus 400 W, ilmanvaihto 240 m³/h ja kasvatustilaan tuleva korvausilma 21 astetta.

V = (3 x P) / ΔT 
=> ΔT = (3 x P) / V 
=> ΔT = (3 x 400) / 240 = 5
=> T = 5 + 21 = 26 astetta

Tulos tarkoittaa täysin ilmamassaltaan sekoittuneen kasvatustilan lämpötilaa.

2. Kuinka paljon tarvitsen ilmanvaihtoa?

Esimerkki: valaistus 400 W, kasvatustilaan tuleva korvausilma 21 astetta ja kasvatustilan lämpötila ei saa nousta 26 astetta korkeammaksi.

V = (3 x P) / ΔT 
=> V = (3 x 400) / (26-21)
=> V = 1200 / 5 
=> V = 240 m³/h

Ilmanvaihtoa rakennettaessa täytyy ottaa huomioon ilman virtauksen vaimentuminen, esim. aktiivihiilen tai pitkän ja mutkaisen ilmastointiletkun toimesta.

3. Mikä on sopivin SpNa-valaisin kasvatustilaani?

Esimerkki: ilmanvaihto 240 m³/h, kasvatustilaan tuleva korvausilma 21 astetta ja kasvatustilan lämpötila ei saa nousta 26 astetta korkeammaksi.

V = (3 x P) / ΔT 
=> P = (V x ΔT) / 3
=> P = (240 x (26-21)) / 3
=> P = 400 W

Hamppusanastoa

Kasvatussanasto

Bubbler, "Kuplittaja": Englannin sanasta bubble eli kuplia. Vesiveljelyjärjestelmä, jossa kasvin juuret ovat ravinneliuoksessa jota hapetetaan ilmapumpun avulla. Pumpun käydessä ravinneliuos siis kuplii, josta järjestelmän nimi juontaa juurensa

Cooltube: Kaasupurkauspolttimon ympärille asennettu ilmajäähdytetty lasiputki, joka alentaa valaisimen tuottamaa lämpöä jopa 40 %. Lisäksi viileämpää valaisinta voi pitää lähempänä kasveja ilman latvojen palamista.

DWC: Deep Water Cultivation.
SWC: Shallow Water Cultivation. Sama järjestelmä kuin bubbler, mutta nimellä viitataan kasvatusastian syvyyteen. Matalia SWC-järjestelmiä käytetään usein pienissä tiloissa tapahtuviin kasvatuksiin.

Dripper, Drip Feed, "Etola": Engl. tippua, pisaroida. Vesiviljelyjärjestelmä, jossa ravinneliuos pumpataan vesipumpulla kasvatusastian yläosaan ja valutetaan pisaroina väliaineen päälle, josta se tihkuu alas kasvien juurien kautta.

Ebb & Flow, Vuoksi ja luode (vuorovesi): Vesiviljelyjärjestelmä, jossa kasvatusastia pumpataan täyteen erillisestä astiasta ravinneliuoksella. Järjestelmästä riippuen vesi valuu itsekseen pois kasvatusastian alaosasta tai se pumpataan takaisin ravinneliuossäiliöön.

ESL: Energiansäästölamppu, tunnetaan myös loistelamppuina ja miniloisteputkina. Sopii kasvivaloksi spektrinsä ja valo/sähkönkulutus/lämmöntuotto -suhteensa vuoksi. Soveltuu varsinkin pieniin tiloihin, joihin ei pystytä järjestämään tarpeeksi tehokasta tuuletusta isommille lampuille. Valon tyyppi soveltuu parhaiten kasvien kasvuvaiheeseen.

Haku, search: Hamppuforumin hakukone. Uutta aihetta tehdessä kannattaa ensin katsoa, onko aiheesta keskusteltu aiemmin tai onko ongelmaasi jo vastattu aiemmin.

Hermafrodiitti, hermis, "transu", friikki: Usein valojakson häiriintymisen aiheuttama tila kasvissa, jolloin se kasvattaa sekä uros- että naaraskasvin osia. Hemafrodiitit voivat pölyttää itsensä tai muut samassa tilassa olevat naaraskasvit, jolloin kukinnoista voi löytyä siemeniä. Hemafrodiitit yleensä hävitetään pian niiden huomaamisen jälkeen.

Hupu: Hullu Puutarhuri. Hampunkasvatuksen suomalainen perusteos. Tämä tulisi kaikkien aloittavien kasvattajien lukea ainakin pariin kertaan läpi ennenkuin tulee kyselemään hamppuforumilta apuja. Alkuperäinen, vuonna 1995 julkaistu Hullu Puutarhuri -koristehampun kasvatusopas on luettavissa täällä. Nyt luet Hullu Puutarhuri 2 -koristehampun kasvatusoppaan wikibooks-versiota, keskeneräinen julkaisu löytyy täältä.

Kivivilla, vuorivilla, engl. rockwool: Yksi suosituimmista väliaineista vesiviljelyssä. Kivivillaa myydään usein erikokoisina valmiina kuutioina kasvatustarvikeliikkeissä. Käytetään useimmiten siementen idätykseen ja pistokkaiden juurrutukseen. Ei pidä sekoittaa lasivillaan vaikka molempia eristyksessä käytetäänkin.

Kukitus: Kasvin kukkimisvaihe. Kukkimis- ja kasvuvaiheen välillä vaihdetaan muuttamalla kasvien saamaa valomäärää. Kasvuvaiheessa kasvit saavat valoa 24-18h/vrk ja kukkimisvaiheessa 12h/vrk.

Lekasora, Lecasora, lecamurske, hydrosora: Ruskeita, paahdetusta savesta valmistettuja huokoisia papanoita, joita käytetään mullan korvikkeena vesiviljelyssä sekä multakasvatuksessa maanparannukseen ja salaojitukseen. Erittäin kevyttä, kelluvaa ja huokoisuutensa vuoksi hyvin kosteutta pitävää materiaalia. Saatavana erikokoisina rakeina useimmista marketeista. Huoltoasemilta, rautakaupoista ja vastaavista saa erittäin edullisesti isoja säkkejä. Hydrosora vastaa tavallista lecasoraa, mutta se on usein isorakeisempaa.

Monimetalli-, metallihybridi, MH-valaisin: SpNa:n kaltainen erikoislamppu, joka soveltuu myös kasvatuskäyttöön. Lampun spektri sopii parhaiten kasvien kasvuvaiheeseen.

Natikka, SpNa (engl. HPS, High Pressure Sodium): Suurpainenatriumvalaisin soveltuu kasvien kasvatukseen, koska se lähettää pääosin kasveille sopivaa spektriä. Suurpainenatriumvalaisin kuitenkin sopii parhaiten kukkimisvaiheeseen, mutta sitä voi myös huoletta käyttää kasvuvaiheessa. Kannabiskasvit, kuten muutkin viherkasvit kasvavat suuremmiksi ja tuuheammiksi, sekä tuottavat enemmän satoa kun ne saavat enemmän valoa. SpNa-valaisimet tuottavat kuitenkin melko paljon lämpöä, joten kun niitä käytetään ahtaissa tiloissa, tulee tuuletus ja paloturvallisuus olla kunnossa. Valaisimia löytyy hyvin monen tehoisia, kokoisia ja hintaisia. Tehot lähtevät 70 watista jatkuen aina useampaan kilowattiin asti. Yli 1000W lamput ovat kuitenkin erittäin harvinaisia kotikäytössä. Edullisia valaisimia saa hankittua postitse esimerkiksi Saksasta tai hieman vaivattomammin suomalaisistakin alan liikkeistä.

Pistokas, pistari, klooni, "poikanen": kasvista otettu taimi, jolla on samat geenit ja muut ominaisuudet kuin emokasvillaan. Pistokkaita otetaan yleensä varmistuneista ja hyviksi havaituista naaraskasveista, jolloin myös pistokkaasta kasvava kasvi on naaras.

ScrOG - Screen of green ("vihreä verkko"): Ahtaan tilan kasvatusmenetelmä, jossa kasvien latvoja taivutellaan läpi vaakatasossa olevasta verkosta, jolloin kasvi tuottaa useita latvuksia ja näin useita pieniä kukkaterttuja.

SOG - Sea of Green ("vihreä meri"): kasvatusmenetelmä, jossa kasveille annetaan vain lyhyt kasvuvaihe. Kasveista tulee lyhyempiä ja pienempiä, jolloin satokin jää kasvia kohden pienemmäksi, mutta kasvit saadaan valmiiksi nopeammin ja niitä saa pieneen tilaan useampia.

Vege, vegetys, vegetatiivinen vaihe: Hampun kasvatuksessa kasvin kasvuvaihe. Englanninkielisistä sanoista vegetative state.

SpNa-osasetin kokoaminen

TODO: Tekstin muokkausta?

Tarvikkeet
— kuristin/sytytinpaketti
— E40-lampunkanta
— suojamaadoitettu pistotulppa (SUKO)
— sopivaa sähköjohtoa (esim. 3 x 1.5 mm² monisäikeinen kaapeli)
— työkaluja, vähintään ruuvimeisseli ja sakset

Johdosta leikataan kaksi pätkää. Ensimmäistä käytetään kuristinmoduulin ja pistotulpan välillä, toista kuristinmoduulin ja lampunkannan välillä. Mikäli lampunkanta on kiinni metallisessa heijastimessa, kannattaa myös heijastin suojamaadoittaa (keltavihreä johdin), jolloin käytetään kolmijohtimista johtoa kuristimen ja polttimon välillä. Joissakin sähkötarvikkeita myyvissä liikkeissä on tarjolla valmiita liitinjohtoja, joiden toisessa päässä on pistotulppa ja toisessa valmiiksi kuoritut johtimet. Tällainen on mainio valinta virtajohdoksi valaisimelle. Voit myös ostaa haluamasi pituisen suojamaadoitetun jatkojohdon ja katkaista siitä pistorasiaosan pois. Tämä on kuitenkin epäkäytännöllistä ja kallista, ellei pistorasiaosalle ole mitään käyttöä.

Aloita kuorimalla johdon uloin kuori/vaippa terävällä puukolla 2,5cm matkalta (molempien johtojen molemmista päistä) varoen viiltämästä sisempien johtimien kuoria rikki. Poista halkaistut kuoriosat ja käännä sisältä paljastuvat johtimet erilleen. Poista näiden johtimien eriste n. 6-8 mm:n matkalta. Kierrä johtimien kuparisäikeet tiukoiksi nippupäiksi pistotulppaan, lampunkantaan ja sokeripalaan pujottamista varten.

Yksivaiheisen liitännän eurooppalaiset harmonisoidut värikoodit ovat

vaihejohdin on ruskea tai musta
nollajohdin on sininen
suojamaa on keltavihreä

Avaa pistotulpan kuori. Aseta johtimet pistotulppaan siten, että voit kiinnittää johdon kuorimattomasta kohdastaan vedonpoistajan avulla tukevasti. Maadoitetussa jatkojohdossa on KOLME johdinta. Keltavihreä suojamaa- johdin kiinnitetään aina maadoitusmerkillä (pystyviiva ja sen alla kaksi vaakaviivaa) merkittyyn liittimeen. Tämä on yleensä keskimmäinen liitin josta jatkuu johdin laitteen metallirunkoon. Jätä keltavihreä suojajohdin (maadoitusjohdin) niin pitkäksi, että se irtoaa vasta viimeisenä, jos johtimet luiskahtavat pois vedonpoistimesta.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi tarkemmin.

HUOM! Maadoitusjohtimen kytkeminen muualle kuin maadoitusliittimeen tuottaa hengenvaarallisen virhekytkennän. Sinistä nolla johdinta EI saa myöskään missään nimessä kytkeä laitteen runkoon/suojamaahan missään pistotulppa liitäntäisissä kojeissa mukaan lukien valaisimet. Jos olet purkanut vanhan loisteputkivalaisimen kiinteästä katto- tai seinäasennuksesta, varmista onko valaisimen sisällä tehty tätä "nollausta" runkoon ja onko valaisinta suojamaadoitettu Kelta-vihreällä johdolla. Jos kytket tällaisen nollatun valaisimen pistotulppaliitäntäiseksi, on valaisimen nollajohtimen liittimestä runkoon liitetty johdin poistettava! Jos nollaus runkoon jätetään paikoilleen, on töpselin satuttava aina tuurilla "oikeinpäin" seinään: Jos töpseli käännetäänkin toisinpäin seinään pääsee vaihe kulkemaan nollajohdita pitkin runkoon ja avot, valaisimesta tulee hengenvaarallinen hippiansa.

Kun maadoitusjohto on kytketty, voit kytkeä nolla- (sininen) ja vaihejohtimen (ruskea/musta) pistokkeen nastoihin. Ruuvaa johtimet huolellisesti kiinni pistotulpan liittimiin. Kuparilangan säikeet eivät saa jäädä harottamaan, sillä ne saattavat yltää johtimesta toiseen, jolloin seurauksena on oikosulku.

Kun olet saanut johdotuksen valmiiksi, tarkasta huolellisesti tekemäsi kytkentöjen oikeellisuus. Kun olet todennut ne hyviksi ja oikeiksi, kiristä johdon vedonpoisto kunnolla.

Pujota tämän jälkeen pistotulpallisen johdon toisen pään johtimet kuristinpaketissa olevaan sokeripalaan, oikeille kohdilleen (katso kuvat erilaisista kuristinpaketeista, lue kuristimen mukana tulleet ohjeet). Jälleen keltavihreä tulee maadoitusmerkillä varustettuun kohtaan, ja sen pitäisi olla niin pitkä, että se irtoaa vasta viimeisenä, jos johtimet irtoavat.

Toinen johto asennetaan kuristimen ja lampunkannan välille. Pujota toisesta johdosta kaksi johdinta (ruskea/musta ja sininen) oikeisiin sokeripalan kohtiin kuristinpaketissa, ja toisen pään vastaavat johtimet lampunkantaan, ja ruuvaa kiinni. Mikäli lampunkannassa tai heijastimessa on vedonpoistaja, käytä sitä! Yleisestikään ottaen johdot eivät saisi riippua kytkentöjensä varassa!

Keltavihreä suojamaa tulisi kytkeä kaikkiin lampun runko- ja metalliosiin, myös heijastimeen. Kuristimen ja polttimon välillä kulkee korkea jännite, ja polttimon lämpö kuumentaa sähköjohtoa, mikä haurastuttaa johdon eristeitä. Eristeen pettäessä jompi kumpi johtimista saattaa ottaa kiinni heijastimeen (tai johonkin muuhun metalliosaan). Suojamaadoituksen käyttö estää onnettomuudet tällaisessa tilanteessa polttamalla sulakkeen.

Päällä olevaan sokeripalaan on kytketty vasempaan reunaan ylhäältä alas lukien pistokkeesta tulevan johdon nollajohdin (sininen), suojamaa (keltavihreä) ja vaihe (ruskea/musta). Näiden alla on lampulle menevät johdot, joiden kytkentäjärjestyksellä ei ole väliä.

Jos monisäikeisen kuparijohdon kaikkien säikeiden saaminen samaan kytkentäpaikkaan luotettavasti ja kätevästi tuntuu vaikealta ja haluaisit pitää ne näppärästi yhtenä pakettina kiinitettäessä, eikä normaali johtimen säikeiden kiertämien riitä, silloin johtimien päissä voi käyttää asennusta helpottamaan tätä varten myytäviä johtimen päähän asennettavia puristetavia pieniä holkkeja.

Johtoa ei saa missään nimessä juottaa ennen ruuviliitäntään laittamista, koska ohutsäikeinen kuparijohdin tulee juotettaessa kovaksi ja hauraaksi. Kova ja hauras tinattu johdin katkeaa helposti. Lisäksi juotetulla johdolla on erilainen lämpölaajenemiskerroin kuin ruuviliitoksella, joten liitos löystyy ajan kuluessa - kun se lämpenee ja kylmenee - sekä samassa tuo pehmeä tina muotoutuu uudelleen. Tämä aiheuttaa ylimenoresistanssin kasvamista, mikä voi tulla kohtalokkaaksi jossain myöhemmässä vaiheessa (isolla kuormalla tai oikosulkutilanteessa vaarallista kuumenemista ja mahdollisesti liittimen ympäristöön roiskuvaa tinaa).

Valaisin tulisi kytkeä aina suojamaadoitettuun pistorasiaan, muuten suojamaadoituksesta ei ole hyötyä mahdollisessa vikatilanteessa.

Mikäli et ole varma sähkömiehen taidoistasi, jätä homma sellaiselle joka sen osaa!

Tekijät

Addic, Entalpia, heinahattu, Rh, Troyhy, sekä lukuisat muut Hamppuforumin käyttäjät.

Lähdeluettelo

Roy H. Hart: On the Cannabinoid Receptor: A study in Molecular Psychiatry (J. Psychiatric Times, July 1997, issue 7)
Rinaldi-Carmona M, Calandra B, Shire D, Bouaboula M, Oustric D, Barth F, Casellas P, Ferrara P, Le Fur G. Characterization of two cloned human CB1 cannabinoid receptor isoforms.. J Pharmacol Exp Ther. 1996;278(2):871-878.
Karniol, I.G., Carlini, E.A.: Pharmacological Interaction between Cannabidiol and Delta 9-Tetrahydrocannabinol. Psychopharmacologia. Vol 33. 53-70, 1973.
Cunha, J.M., et al, 1980. Chronic Administration of Cannabidiol to Healthy Volunteers and Epileptic Patients. Pharmacology . 21 175-185.
Carlini, E.A., Masur, et al, 1979. Possivel Efeito Hipnotico do Cannabidiol no ser Humano. (In Portuguese) Ciencia E Cultura 3l (3) 315-322.
Sandyk, Consroe, et al, 1986. Effects of Cannabidiol in Huntington's Disease. Neurology. Vol.36 (Suppl. 1) 342.
Hollister LE, Gillespie H.: Interactions in man of delta-9-tetrahydrocannabinol. II. Cannabinol and cannabidiol, Clin Pharmacol Ther. 1975 Jul;18(1):80-3.
Mechoulam, R., ed. Marijuana: Chemistry, Pharmacology, Metabolism and Clinical Effects. New York: Academic Press, 1973.
Adams, I.B., and Martin, B.R. Cannabis: Pharmacology and toxicology in animals and humans. Addiction 91(11):1585-1614, November 1996.
Kelly, P., and Jones, R.T. Metabolism of tetrahydrocannabinol in frequent and infrequent marijuana users. J Anal Toxicol 16:228-235, 1992.
Abel, E. : The relationship between cannabis and violence: A review. Psychological Bulletin 84 (1977) , 193-211.
Adams, I. & Martin, B. : Cannabis: Pharmacology and toxicology in animals and humans. Addiction 91 (1996) , 1585-1614.
English, D. & Hulse, G. : Maternal cannabis use and birth weight: A meta-analysis. Addiction 92 (1997) , 1553- 1560.
Hall, W. & Solowij, N. : Adverse effects of cannabis. Lancet 352 (1998) , 1611-1616.
Heishman, S. & Arasteh, K. & Stitzer, M. : Comparative effects of alcohol and marijuana on mood, memory and performance. Pharmacology, Biochemistry and Behavior 58 (1997) , 93-101.
Kiianmaa, K. & Hyytiä, P. : Päihteiden vaikutusten neurobiologinen perusta. Teoksessa: Salaspuro, M. & Kiianmaa, K. & Seppä, K. (toim. ) : Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim, 1998.
Kurzthaler, I. & Hummer, M. & Miller, C. & Sperner- Unterweger, B. & Günther, V. & Wechdorn, H. & Battista, H. -J. & Fleischhacker, W. : Effect of cannabis use on cognitive functions and driving ability. Journal of Clinical Psychiatry 60 (1999) , 395-399.
Lyketsos, C. & Garrett, E. & Liang, K. -Y. & Anthony, J. : Cannabis use and cognitive decline in persons under 65 years of age. American Journal of Epidemiology 149 (1999) , 794-800.
Tien, A. & Anthony, J. : Epidemiological analysis of alcohol and drug use as risk factors for psychotic experiences. Journal of Nervous and Mental Disease 178 (1990) , 473-480.
Seppälä Nina: Opinnäytetyö, Varsinais-Suomen maaseutuammattioppilaitos, 1998
Ihalainen J.K. : HAMPPU SUOMESSA. Hypnopoliittinen instituutti Palladium 1993
Paakkunainen Riikkamaria: Vaatteiden ympäristöhaitat - miten suunnittelija voi vaikuttaa. Teollisen korkeakoulun suunnittelusarja, WSOY 1995
Pentti Vaarna: Tekstiiliraaka-aineet, WSOY 1965
UNODC World Drug Report 2004
EMCDDA Annual Report 2004
Neil Goodman: An Overview of the Endogenous Cannabinoid System (http://www.erowid.org/plants/cannabis/cannabis_pharmacology2.shtml )
http://www.sky.org/data/laaketiede/laake.html
http://www.erowid.org/plants/cannabis/cannabis_medical.shtml
http://www.lassilantila.fi/luomu10.html
http://archive.is/gzWzi
http://www.finola.com/#product
http://www.kukin.to/tietosivut/hamppu/hamppuruokapoh.html

Koristehampun kasvatusopas
Johdanto – Yleistä – Pikaopas – Sisäkasvatus – Ulkoviljely – Hampun hyötykäyttö – Kannabislajikkeet – Liitteet – Kysytyimmät aiheet (muokkaa)