Latinan kieli/Kielioppi
Seuraavassa käydään lyhyesti läpi latinan kieliopin muutamia piirteitä. Pitkät vokaalit on monin paikoin merkitty pituusmerkillä (macron), taivutuspäätteet erotettu sanasta yhdysviivalla.
Substantiivit ja adjektiivit muokkaa
Latinan kielessä on useita taivutusmuotoja, kuten suomen kielessäkin. Siinä on substantiiveilla 7 sijamuotoa: nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, ablatiivi, lokatiivi ja vokatiivi. Näistä kaksi viimeistä ovat harvinaisempia. Sukuja on kolme, maskuliini, neutri ja feminiini. Suku voi määräytyä sanan muodosta (kieliopillinen suku) tai merkityksestä (luonnollinen suku). Lukuja eli numeruksia ovat yksikkö ja monikko. Lisäksi sanoissa duo (kaksi) ja ambo (molemmat) on säilynyt kaksikko eli duaali.
Adjektiivit taipuvat pääsanan mukana samassa sijassa, luvussa ja suvussa. Koska päätteet kertovat sanan tehtävän lauseessa, sanajärjestys on useimmiten vapaa ja subjektia ei ilmaista, jos asiayhteys sen paljastaa. Mater cibum parat > "Äiti ruokaa tekee" (tavallinen järjestys). Mater parat cibum > "Äiti tekee ruokaa".
Substantiivit jaetaan viiteen deklinaatioon. Deklinaatiot on helpointa erottaa genetiivin päättestä. Niiden taivutus ei ole täysin suoraviivaista, eikä sitä voida kokonaisuudessaan esittää tässä. Kolme ensimmäistä deklinaatiota ovat kahta viimeistä yleisempiä. Kreikkalaiset lainasanat säilyttävät usein taivutuksensa. Seuraavassa käydään läpi joitain esimerkkejä. Taivutuskaavojen suomennokset on annettu sijamuotojen yleisimpien merkitysten mukaan. Ablatiiville ei ole annettu suomennosta, koska sillä on hyvin monia käyttöjä. Esimerkiksi preposition in yhteydessä se tarkoittaa päätteitä -ssa/-ssä.
I deklinaatio muokkaa
Genetiivin pääte -ae.
| Sija | Yksikkö | Monikko | ||
|---|---|---|---|---|
| nominatiivi | silv-a dens-a | tiheä metsä | silv-ae dens-ae | tiheät metsät |
| akkusatiivi | silv-am dens-am | tiheää metsää | silv-ās dens-ās | tiheitä metsiä |
| genetiivi | silv-ae dens-ae | tiheän metsän | silv-ārum dens-ārum | tiheiden metsien |
| datiivi | silv-ae dens-ae | tiheälle metsälle | silv-īs dens-īs | tiheille metsille |
| ablatiivi | silv-ā dens-ā | silv-īs dens-īs | ||
Ensimmäisen deklinaation sanat ovat feminiinejä, paitsi tietyt luonnollista sukua noudattavat sanat kuten nauta (merimies) ja agricola (maanviljelijä), jotka voivat olla maskuliineja.
II deklinaatio muokkaa
Genetiivin pääte -i.
Toiseen deklinaatioon kuuluu us- loppuisia sanoja, kuten annus (vuosi), er- loppuisia sanoja, kuten puer (poika) ja ager (pelto), sekä um- loppuisia sanoja, kuten verbum (sana). Seuraavassa ensimmäisen tyypin taivutus.
| Sija | Yksikkö | Monikko | ||
|---|---|---|---|---|
| nominatiivi | taur-us magn-us | suuri härkä | taur-ī magn-ī | suuret härät |
| akkusatiivi | taur-um magn-um | suurta härkää | taur-ōs magn-ōs | suuria härkiä |
| genetiivi | taur-ī magn-ī | suuren härän | taur-ōrum magn-ōrum | suurten härkien |
| datiivi | taur-ō magn-ō | suurelle härälle | taur-īs magn-īs | suurille härille |
| ablatiivi | taur-ō magn-ō | taur-īs magn-īs | ||
Toisen deklinaation us- ja er- loppuiset sanat ovat maskuliineja, um- loppuiset neutreja. Poikkeuksia tähän mm. Aegyptus (Egypti) ja humus (maa, multa) jotka on feminiinejä, sekä virus (myrkky) ja pelagus (meri), jotka ovat neutreja.
Niillä us- loppuisista sanoista, joita voidaan puhutella, on e- päätteinen vokatiivi. Tätä käytetään puhutellessa, esimerkiksi serve! (orja!).
III deklinaatio muokkaa
Genetiivin pääte -is. Deklinaatioon kuuluu varsin erinnäköisiä sanoja, mm. rex (kuningas), labor (työ, kärsimys), carmen (laulu). Feminiinit ja maskuliinit taipuvat samoin.
| Sija | Yksikkö | Monikko | ||
|---|---|---|---|---|
| nominatiivi | rēx audāx | rohkea kuningas | rēg-ēs audāc-ēs | rohkeat kuninkaat |
| akkusatiivi | rēg-em audāc-em | rohkeaa kuningasta | rēg-ēs audāc-ēs | rohkeita kuninkaita |
| genetiivi | rēg-is audāc-is | rohkean kuninkaan | rēg-um audāc-ium | rohkeiden kuninkaiden |
| datiivi | rēg-ī audāc-ī | rohkealle kuninkaalle | rēg-ibus audāc-ibus | rohkeille kuninkaille |
| ablatiivi | rēg-e audāc-ī | rēg-ibus audāc-ibus | ||
| Sija | Yksikkö | Monikko | ||
|---|---|---|---|---|
| nominatiivi | carmen brev-e | lyhyt laulu | carmin-a brev-ia | lyhyet laulut |
| akkusatiivi | carmen brev-e | lyhyttä laulua | carmin-a brev-ia | lyhyitä lauluja |
| genetiivi | carmin-is brev-is | lyhyen laulun | carmin-um brev-ium | lyhyiden laulujen |
| datiivi | carmin-ī brev-ī | lyhyelle laululle | carmin-ibus brev-ibus | lyhyille lauluille |
| ablatiivi | carmin-e brev-ī | carmin-ibus brev-ibus | ||
IV deklinaatio muokkaa
Genetiivin pääte -us. Mm. sanat fructus (hedelmä) ja cornu (sarvi).
| Sija | Yksikkö | Monikko | ||
|---|---|---|---|---|
| nominatiivi | frūctus | hedelmä | frūctūs | hedelmät |
| akkusatiivi | frūctum | hedelmää | frūctūs | hedelmiä |
| genetiivi | frūctūs | hedelmän | frūctuum | hedelmien |
| datiivi | frūctuī | hedelmälle | frūctibus | hedelmille |
| ablatiivi | frūctū | frūctibus | ||
| Sija | Yksikkö | Monikko | ||
|---|---|---|---|---|
| nominatiivi | cornū | sarvi | cornua | sarvet |
| akkusatiivi | cornū | sarvea | cornua | sarvia |
| genetiivi | cornūs | sarven | cornuum | sarvien |
| datiivi | cornuī | sarvelle | cornibus | sarville |
| ablatiivi | cornū | cornibus | ||
V deklinaatio muokkaa
Genetiivin pääte -ei. Harvat, mutta yleiset sanat, kuten dies (päivä) ja res (mm. asia).
| Sija | Yksikkö | Monikko | ||
|---|---|---|---|---|
| nominatiivi | diēs | päivä | diēs | päivät |
| akkusatiivi | diem | päivää | diēs | päiviä |
| genetiivi | diēī (* | päivän | diērum | päivien |
| datiivi | diēī (* | päivälle | diēbus | päiville |
| ablatiivi | diē | diēbus | ||
| Sija | Yksikkö | Monikko | ||
|---|---|---|---|---|
| nominatiivi | rēs | asia | rēs | asiat |
| akkusatiivi | rem | asiaa | rēs | asioita |
| genetiivi | reī (* | asian | rērum | asioiden |
| datiivi | reī (* | asialle | rēbus | asioille |
| ablatiivi | rē | rēbus | ||
*) E on pitkä jos sitä edeltää vokaali.
Verbit muokkaa
Latinan verbien pääluokat ovat aktiivi ja passiivi. Moduksia ovat indikatiivi, konjunktiivi ja imperatiivi. Tempuksia ovat preesens, imperfekti, I futuuri, II futuuri, perfekti ja pluskvamperfekti. Konjugaatioita on neljä. Verbien taivutusta varten on tunnettava taivutuskaavojen lisäksi jokaisen verbin teema, esim. amo, amavi, amatum, amare (rakastaa). Latinan verbien muoto-oppi on hyvin säännöllinen. Epäsäännöllisiä ovat lähinnä olla- verbi sum, fui, esse ja sen johdannaiset, tahtoa- verbi volo, volui, velle ja sen johdannaiset ja muutama muu. Sanakirjassa verbit ilmoitetaan yleensä indikatiivin preesensin ensimmäinen persoona, esimerkiksi amo (rakastan).
Esimerkkejä muokkaa
Yleisimmin latinasta tunnetaan lentävät lauseet, joista useimmat ovat peräisin keskiajalta. Esimerkiksi:
- Alea iacta est. - Arpa on heitetty (Julius Caesar)
- Ceterum censeo Carthaginem esse delendam. - Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä. (Cato)
- Quo vadis, Domine? - Minne menet, Herra? (Paavali)
- Inter arma silent leges. - Lait vaikenevat aseiden keskellä. (Cicero)
- Panem et circenses! - Leipää ja sirkushuveja! (Juvenalis)
- Concordia res parvae crescunt. - Yhteisymmärryksessä pienet asiat kasvavat. (Ateneumin kyljessä. Usein tämä jatkuu discordia maximae dilabuntur - epäsovussa suurimmatkin tuhoutuvat.)
- O tempora, o mores! - Oi aikoja, oi tapoja! (Cicero)
- Repetitio mater studiorum - Kertaus (on) opintojen äiti
- Mens sana in corpore sano. - Terve sielu terveessä ruumiissa.
- Nomen est omen - Nimi on enne
- Carpe diem - Tartu päivään (Horatius)
- Nosce te ipsum - Tunne itsesi
- In hoc signo vinces. - Tässä merkissä voitat. (Konstantinus Suuri väitti kuulleensa taivaasta.)
- Divide et impera - Hajoita ja hallitse (viittaa Rooman politiikkaan)
- Vade mecum! - Kulje kanssani.
- Omnia mea mecum porto. - Kaiken omani kannan mukanani. (Simonides tai Bias)
- Non scholae, sed vitae discimus. - Emme opiskele koulua vaan elämää varten. Alunperin lause kuului päinvastoin Non vitae, sed scholae discimus. - Emme opiskele elämää vaan koulua varten. Tällä Seneca päivitteli sitä, että koulusta oli tullut ihmisille liian tärkeää.
- Qualis rex, talis grex - Millainen kuningas, sellainen lauma.
- Audentes Fortuna iuvat. - Onnetar suosii rohkeita (Vergilius, Aeneis 10,284)
- "Abiit ad plures"- Hän liittyi enemmistöön.
Lyhyt latinan oppitunti muokkaa
Latinaa ei yleensä opetella kuten nykykieliä, vaikka sellainenkin muoti koulutusjärjestelmäämme tiettävästi on ilmestynyt. Koska kahvikupin tilaamisesta latinaksi ei juuri ole hyötyä, tavoitteena on oppia kielioppi ja muinaisten tekstien tulkintaa. Lääkäreille, juristeille ja muille työssään jonkin verran latinaa tarvitseville opetetaan kieltä heidän omista käytännöllisistä lähtökohdistaan. Latinan oppikirjat ovat säilyneet liki samannäköisinä jo noin tuhannen vuoden ajan.
Seuraavassa muutaman lauseen lyhyt ja yksinkertainen "kappale", joka on suomennettu sanasta sanaan. Suomennokseen on myös merkitty joidenkin latinankielisten sanojen muodot. Siitä nähdään latinan rakenne, ja miten kielioppiosassa esitettyjä sanoja voidaan käyttää.
| Saturnus erat deus antiquus. |
| Saturnus oli jumala muinainen. |
| Olim agricolae Saturno sacrificabant. |
| Muinoin maanviljelijät(mon. nom.) Saturnukselle(yks. dat.) uhrasivat. |
| Romani deis templa aedificabant. |
| Roomalaiset(mon. nom.) jumalille(mon. dat.) temppeleitä rakensivat. |
| Romani ite domum |
| Roomalaiset(mon. nom.) menkää (imperatiivi) kotiin (lokatiivi) |
Otetaan esimerkiksi lause Romani ite domum. Sana Romanus taipuu kuten annus, eli se on toista deklinaatiota. Näin ollen sen monikon nominatiivi on Romani. "Menkää" on käsky, joten tulee käyttää imperatiivia. Roomalaisia on monta, joten imperatiivin pitää olla monikossa ite. Meneminen on liikettä jotain kohti, joten tulee käyttää ad -prepositiota ja akkusatiivia. Domus, kotiin, on kuitenkin poikkeus, sillä sen yhteydessä tulee käyttää lokatiivia domum.
Latinasta kiinnostuneita kehotetaan tutustumaan artikkelin lopussa annettuun kirjallisuuteen. Alkuun pääsemiseksi tarvitaan sekä kielioppi että tekstikirja.