Lintujen ja nisäkkäiden sopeutumislevittäytyminen

Lintujen ja nisäkkäiden sopeutumislevittäytyminen on evoluutioteorian mukaan mesotsooisella kaudella ja liitukauden lopun joukkosukupuuton jälkeen tapahtunut

lintujen ja nisäkkäiden lajimäärän kasvu. Varsinkin linnut lajiutuivat nopeasti liitukauden päätyttyä.

Kun dinosaurusten ja monien muiden lajien tuhoutuminen pyyhki monet ekolokerot tyhjiksi,

Linnut, nisäkkäät, matelijat jne alkoivat näitä vähitellen täyttää.

Joukkosukupuutot

Joukkosukupuutto (massaeksintinktio) tarkoittaa todella monen saman eliölajien samanaikaista sukupuuttoa. • Maailmassa eläneistä lajeista noin 99,9% on kuollut sukupuuttoon historian vuosimiljoonien aikana.

Joukkosukupuuton syitä

   • Asteroiditörmäyksiä.
   • Jättimäisiä tulivuorenpurkauksia.
   • Tauteja.
   • Suuria geologisia muutoksia.
   • Suuria ilmastonmuutoksia.

Tunnettuja joukkosukupuuttoja on muun muassa

• Kun suuri osa maapallon eläimistöstä kuoli permikauden lopulla.
• Kun dinosaurukset tuhoutuivat liitukauden lopulla. Se oli noin 65.5 miljoonaa vuotta sitten.
• Mammutit hävisivät jääkauden päättyessä.

Liitukauden lopun äkillinen joukkosukupuutto

Liitukaudella jatkui yhä jo jurakaudella vakiintunut dinosaurusten valtakausi. Nisäkkäät ja linnut olivat pieniä. Linnut olivat kehittyneet dinosauruksista. Ilmassa lennelleet liskot eivät olleet sukua dinosauruksille.

Noin 65.5 miljoonaa vuotta sitten kaikki muuttui hetkessä. Valtava asteroidi törmäsi Jukatanille. Välitön tuho: heitetä satoi, hyökyaalto, metsäpaloja, maanjäristys vaati heti veronsa. Se nosti Aurinkoa pimentäneen pilven, joka viilensi ilmaa. Monille eläimile tuli liian kylmää., kasvien kasvukin lakaksi vähäksi aikaa.

Liitukauden joukkotuho hävitti maailmankartalta muun muassa dinosaurukset,joutsen-,kala- ja lentoliskot sekä mosaurukset. Kyseinen tuho kosketti eniten suuria lajeja, sillä pienemmät lajit selvisivät paremmin. Pienet matelijat, linnut ja nisäkkäät selvisivät. Lisäksi monet kala- ja sammakkolajit sekä useat kaikkiruokaiset hyönteissyöjät ja raadonsyöjät selvisivät.

Eläinten tuhoon uskotaan liittyneen uuden kasviravinnon ja yhteyttävän planktonin hetkellinen katoaminen, joka tuhosi ravintoketjussa olevat kasvinsyöjät ja lihansyöjät.

Sopeutumislevittäytyminen liitukaudella ja sen jälkeen

Liitukauden loppua kohti Maan keskilämpötila laski, ja lämpötilojen vuodenaikavaihtelu lisääntyi etenkin napojen tuntumassa. Tämä muutti ympäristöä.

Liitukaudella nisäkkäiden määrä kaksinkertaistui. Useimmat säilyneistä nisäkkäistä oli pienikokoisia, sillä ne pystyivät kokonsa puolesta hakeutumaan suojaan erilaisissa ympäristöissä.

Hirmuliskojen häviäminen johti uusien eliölajien eli lintujen ja nisäkkäiden yleistymiseen maapallolla. L Lintujen yleistymistä maapallolla edisti myös lentotaidon kehittyminen, sillä heillä oli mahdollisuus valloittaa ilma uudeksi elinympäristöksi.

Sopeutumista elinympäristöön voidaan kuvata useiden eri ympäristötekijöiden avulla, joita eliölajit hyödyntävät jokapäiväisessä elämässään. Näitä tekijöitä ovat muun muassa mahdolliset pesäpaikat ja ravinto. Eliölajin sopeutumiskyky määrää sen levinneisyyttä, sillä jokaisella eliölajilla on sille tyypillinen sietokyky ympäristön ominaisuuksien, kuten veden ja typen saatavuuden suhteen.

Keskeisiä käsitteitä:

Joukkosukupuutto - Hyvin monien eliölajien- tai ryhmien samanaikainen sukupuutto. Joukkosukupuuttojen syinä pidetään muun muassa asteroiditörmäyksiä sekä suuria ilmaston muutoksia.

Sopeutumislevittäytyminen - Yksi tapa evoluutio-opin mukaiseen eliölajien syntyyn. Siinä yksi kantalaji luonnonvalinnan paineesta jakautuu useiksi lajeiksi, jotka ovat erikoistuneet ja sopeutuneet toisistaan poikkeaviin elinympäristöihin sekä eliölajin tai -populaation paikkaan eliöyhteisössä. Sopeutumislevittäytymisen taustalla voi olla jonkin eläimen sukupuutto, kuten hirmuliskojen häviäminen 65 miljoonaa vuotta sitten. ajin siirtyminen uusille alueille voi myös saada aikaan sopeutumislevittäytymisen, koska tarjolla on uusia ekolokeroita ja lajien välistä kilpailua on huomattavasti normaalia vähemmän.

Liitukausi - Kausi tunnetaan dinosaurusten huippukautena, joka loppui niiden äkilliseen häviämiseen mahdollisesti asteroiditörmäyksen tai tulivuorenpurkausten aiheuttamana.

Evoluutio - Viittaa sukupolvien myötä tapahtuviin muutoksiin biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa.

Laji - Eliöiden ryhmä, jonka jälkeläiset pystyvät lisääntymään keskenään tai jotka ovat joillakin muilla tärkeillä tavoilla keskenään samankaltaisia.

Isolaatio - Tarkoittaa eri populaatioiden yksilöiden risteytymättömyyttä. Syynä tähän voi olla esimerkiksi ekologinen, maantieteellinen tai perinnöllinen syy.

Ekolokero - Kuvaa lajin sopeutumista elinympäristöönsä. Suuri lentävä eläin-ekolokerot täyttyivät alussa jättilässudenkorennot. Myöhemmin kehittyi lentoliskoja, vielä myöhemmin lintuja. Myös lepakot voisivat tulevaisuudessa kehittyä suuren lentävän eläimen lokeroon.

Lähteet:

Internet: http://dictionary.sensagent.com/JOUKKOSUKUPUUTTO/fi-fi/ https://fi.wikipedia.org/wiki/Joukkosukupuutto http://www.tunturisusi.com/ http://www02.oph.fi/etalukio/biologia/kurssi1/sopeutuminen.html https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/ii/iin-lukio/biologia/ejeb2/ejeb/termit/luku-13 https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/luonnovarat/kuudes-joukkosukupuutto-hermostuttaa-tutkijoita-lajeja-kuolee-100-kertaa-normaalia-nopeammin-3325562 https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/dinosaurukset-kuolivat-kylmassa-ja-pimeassa

Kirjalähteet: Matti Eronen: Jääkausien jäljillä Juha Pekka Lunkka: Maapallon ilmastohistoria Dinosaurukset, Sarja Ihmeellinen luonto, Christopher K. Brouchu, John Long, Colin Mchenry, Toimittaja Micheal K.Brett Surman 1997, Gummerus Helsinki 2004, 1. painos (tekstit katsottu Wikipediasta)