Perinteisten kirkkosävellajien ohella muillakin asteikoilla on moodeja. Tässä taulukossa esitellään jazz-mollin moodit.
Jazz-mollin moodit
Aste
|
Nimi
|
Kaava
|
Esimerkki
|
I
|
jazz-molli (=RMM)
|
1 |
– |
s2 |
– |
p3 |
– |
4 |
– |
5 |
– |
s6 |
– |
s7 |
– |
8
|
|
1 |
|
½ |
|
1 |
|
1 |
|
1 |
|
1 |
|
½ |
|
|
c
|
|
II
|
fryyginen ♮6
|
1 |
– |
p2 |
– |
p3 |
– |
4 |
– |
5 |
– |
s6 |
– |
p7 |
– |
8
|
|
½ |
|
1 |
|
1 |
|
1 |
|
1 |
|
½ |
|
1 |
|
|
d
|
|
c
|
|
III
|
lydian augmented (=lyydinen ♯5)
|
1 |
– |
s2 |
– |
s3 |
– |
y4 |
– |
y5 |
– |
s6 |
– |
s7 |
– |
8
|
|
1 |
|
1 |
|
1 |
|
1 |
|
½ |
|
1 |
|
½ |
|
|
e♭
|
|
c
|
|
IV
|
lyydinen dominantti (=lyydinen ♭7) "overtone"-asteikko
|
1 |
– |
s2 |
– |
s3 |
– |
y4 |
– |
5 |
– |
s6 |
– |
p7 |
– |
8
|
|
1 |
|
1 |
|
1 |
|
½ |
|
1 |
|
½ |
|
1 |
|
|
f
|
|
c
|
|
V
|
miksolyydinen ♭6
|
1 |
– |
s2 |
– |
s3 |
– |
4 |
– |
5 |
– |
p6 |
– |
p7 |
– |
8
|
|
1 |
|
1 |
|
½ |
|
1 |
|
½ |
|
1 |
|
1 |
|
|
g
|
|
c
|
|
VI
|
lokrinen ♮2
|
1 |
– |
s2 |
– |
p3 |
– |
4 |
– |
v5 |
– |
p6 |
– |
p7 |
– |
8
|
|
1 |
|
½ |
|
1 |
|
½ |
|
1 |
|
1 |
|
1 |
|
|
a
|
|
c
|
|
VII
|
altered*
|
1 |
– |
p2 |
– |
p3 |
– |
v4 |
– |
v5 |
– |
p6 |
– |
p7 |
– |
8
|
|
½ |
|
1 |
|
½ |
|
1 |
|
1 |
|
1 |
|
1 |
|
|
b (h)
|
|
c
|
|
* On syytä mainita, että Altered-asteikon kirjoitustapa vaihtelee enharmonisten sävelten osalta. Jazz-mollin VII-asteena tätä kutsutaan myös "superlokriseksi". (
1 |
– |
p2 |
– |
p3 |
– |
v4 |
– |
v5 |
– |
p6 |
– |
p7 |
– |
8
|
|
½ |
|
1 |
|
½ |
|
1 |
|
1 |
|
1 |
|
1 |
|
) Toinen tyyli on kirjoittaa asteikko pohjautuen 7alt-sointuihin (
1 |
– |
p2 |
– |
y2 |
– |
s3 |
– |
v5 |
– |
y5 |
– |
p7 |
– |
8
|
|
½ |
|
1 |
|
½ |
|
1 |
|
1 |
|
1 |
|
1 |
|
), jolloin esimerkiksi A:sta lähtevänä asteikko olisi:
- A, B♭, B♯, C♯, E♭, E♯, G, A
Vertaa "superlokriseen":
- A, B♭, C, D♭, E♭, F, G, A