Ope.web

Ope.web-taitotasot

Ope.web on sosiaalisen median ja web 2.0:n vastine ope.fi-taitotasoille. Nämä taitotasot elävät koko ajan (kuten webikin), joten wikikirjasto lienee sopivin paikka tällaiselle taitotasojen kuvaukselle. Ope.web-taitotasoihin kuuluvat ainakin pääpiirteissään vastaavat ope.fi-taitotasot.

Sometu:ssa käydyn keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että tämä uusien taitotasojen hahmottaminen on lähtökohdiltaan vielä liian välinekeskeistä. Wikiopiston Wikit organisoimisen välineenä -kurssilla on koitettu hieman purkaa auki sosiaalisen median käyttöön liittyviä organisoimiseen ja prosessien puutarhurointiin liittyviä näkymättömiä taitoja.

Ope.web 1

Tason yksi taidot tulisi olla jokaisella opettajalla. Nämä taidot kuuluvat jo tietoyhteiskunnan kansalaisen perustaitoihin.

Katso myös ope.fi 1.

Tietovirtojen seuraaminen (RSS)

Sosiaalinen media tarkoittaa myös informaation yhä kiihtyvää lisääntymistä. Tämän informaatiotulvan hallintaan on työkaluja, jotka jokaisen on otettava käyttöön. Vaihtoehdot ovat kehityksen kulusta jättäytyminen tai infoähkyyn tukehtuminen.

Ensimmäinen askel on sosiaalisen webin palveluihin kirjautuminen, siihen liittyvät tietoturva ja verkkoidentiteettikysymykset.

Perustekniikka eri palveluiden tapahtumien seurantaan on RSS. RSS:n (tai Atomin tai muiden standardien) avulla voi tilata melkeinpä mistä tahansa palvelusta uutisvirran (news feed) itselleen. Ensin on vain hankittava itselleen tapa käsitellä näitä uutisvirtoja ja sitten opeteltava uutisia tilaamaan ja lukemaan.

• Uutisvirrat: RSS in plain English.
• RSS-lukijat:
  • Selaimet: Firefox, Flock, Safari, Opera, Konqueror, IE7 (mutta ei IE6)
  • Web-pohjaiset lukijat: Bloglines, Google Reader, Netvibes...
  • Asennettavia lukijaohjelmia, ilmaisia ja maksullisia
    • Esim: Newsgatorin ohjelmat

Tietotulvan suodattaminen

Tietotulvaa voi edelleen vähentää hyödyntämällä muita ihmisiä sisällön arvioinnissa. Eri aloilla on toimijoita, jotka aktiivisesti seuraavat jopa satoja blogeja ja tietolähteitä ja nostavat olennaisimmat esiin omassa syötteessään. Opetusalalla Stephen Downes'in OLDaily lienee se tunnetuin. Portinvartijat sen sijaan perustavat suodatuksen yleisempään merkittävyyteen, eli vain laajempaa merkitystä sisältävät tapahtumat nostetaan näkyviin. Perinteiset uutislehdet toimivat tällä periaatteella, myös netissä. Välimuoto näistä kahdesta ovat sosiaaliseen arviointiin perustuvat palvelut, joita netissä on lukuisia. Omia tuttujaan voi hyödyntää seuraamalla vaikkapa linkkejä, joita he jakavat muiden näkyviin.

Joka opettajan tulisi ainakin pintapuolisesti tuntea, mitä suodatustapoja netistä löytyy, ja olla kokeillut joitakin niistä. Alla erilaisia suodatukseen sopivia henkilöitä ja palveluita.

• Portinvartijat: Slashdot, perinteiset lehdet...
• Tiivistäjät: OLDaily, Anne Rongaksen blogi
• Sosiaalinen arviointi:
  • Digg
  • Reddit
  • Pligg
  • Truemors
  • AideRSS
  • SocialMarker
• Linkkien jakopalvelut: del.icio.us, Furl, Ma.gnolia
• Muita: spurl, simpy, My Web 2.0, Blinklist, Blogmarks, Google, Mister Wong

Blogit ja blogosfääri

Jos et tuota mitään, et ole olemassa. Jokaisen opettajan tulisi hankkia itselleen jokin blogialusta, jossa voi omaa blogausta harjoitella. Jos et ole valmis perustamaan ihan oikeaa omaa blogiasi, käytä jotain alla mainittua harjoitteluympäristöä.

Blogit voi aiheen perusteella jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan: henkilökohtaiset päiväkirjat, uutissuodattimet ja ammattimainen kommentointi.

Bloggauksessa on erilaisia tyylejä (normaali, mikrobloggaus, linkkibloggaus, livebloggaus) ja alakulttuureja omine sääntöineen. Suomalaisessa blogosfäärissä on jossain määrin erilainen käyttäytymiskulttuuri kuin vaikkapa USAssa. Tutustu ensin saman alan kirjoittajien toimintaan ennen kirjoittamista.

• Harjoitteluympäristö blogaukseen (ja muuhunkin): hiekkalaatikko.ning.com
• Blogipalvelut: Blogger/Blogspot, Wordpress, Edublogs, Vuodatus, Omasana, Learnerblogs...
• Blogihakemistot: Technorati, Blogilista...
• Mikrobloggaus/mobiilibloggaus: Jaiku, Twitter

Multimedia: Kuvat

Blogeissa julkaistaan pääasiassa tekstiä, kuvia taas julkaistaan kuvapalveluissa, vaikka tietysti kuvia voi blogikirjoituksiinkin liittää. Kuvapalvelut ovat tyypillisesti ilmaisia vähäiseen käyttöön, isompaan käyttöön maksullisia. Kuvia saa lähettää tyypillisesti satoja ennen kuin rajat tulevat vastaan.

• Kuvapalvelut: Flickr, Picasa, Photobucket, Zooomr

Kuvia voi nykyisillä ajax- ja flash-käyttöliittymillä jo editoida suoraan selaimessa, jolloin erillistä kuvankäsittelyohjelmaa ei aina tarvita. Editointi on tietysti varsin rajallista, tyyliin kuvien pyöritys, rajaus, värikorjaukset. Esim. Picnik osaa hakea kuvia muista kuvavarastoista ja editoinnin jälkeen lähettää tuotoksen sinne.

Yhteistyö

Yhteistyötä muiden kanssa voi webissä tehdä monella tekniikalla, josta tunnetuin lienee wiki-tekniikka. Wiki wiki (Hawai'in kieltä, tarkoittaa "nopeasti") on sivusto, jossa sivujen sisältöä voi muuttaa mahdollisimman yksinkertaisesti, ja lähtökohtaisesti kaikilla on samanlaiset oikeudet sisällön muokkaamiseen. Käytännössä valvontaa ja rajoituksia tarvitaan spämmäyksen estämiseksi. Tämäkin sivusto on wiki.

Wikien lisäksi on lukuisia erilaisia sivustoja ja palveluita, jotka mahdollistavat useamman henkilön (lähes tai täysin) yhtäaikaisen yhteistyön. Myös jotkin sosiaaliset verkostot (joista lisää myöhemmin) toimivat tällaisina.

Wikeistä kannattaa muistaa, että ne tarjoavat yhteistyön lisäksi myös versionhallinnan. Tämä mahdollistaa esimerkiksi oman kirjoituksen kehittymisen reflektoinnin, eli wiki on erinomainen työ prosessikirjoittamiseen, vaikkei sitä käyttäisikään yhteistyövälineenä.

• Wikipalveluja: Wikispaces, WetPaint, pbwiki...
• Muita: Google Docs, Zoho...

Avoimet sisällöt

Avoimen opetusmateriaalin käytön vapaus ja ilmaisuus on lisenssein varmistettu. Erillisen opetusmateriaalin lisäksi netin monet muut sopivasti lisensoidut materiaalivarannot tarjoavat resursseja, joita voi opetuksessa hyödyntää.

Keskeisiä avoimen oppimateriaalin varantoja ovat:

• LeMill
• CCLearn
• OERCommons
• Connexions

Tekijänoikeus ja remiksaus

Kun muiden tekemää materiaalia hyödynnetään omassa tuotannossa, käytetään termiä remiksaus. Tärkeää tässä on toimia lainmukaisesti. Vain sellaista materiaalia voi käyttää, joka sallii aiotun käytön. Mahdolliset lainaukset ja muut tiedot on merkittävä näkyviin lisenssien ehtojen mukaisesti. Remiksaukseen kuuluu myös toisen tekemän aineiston jatkokehitys ja muokkaus. Creative Commons on avoimen sisällön johtavin lisensointijärjestelmä. Käyttämällä sopivan CC-lisenssin alaista materiaalia varmistat, että käyttö ei riko kenenkään oikeuksia.

Ope.web 2

Tason kaksi taidot tulisi olla useimmilla opettajilla (yli puolella).

Katso myös ope.fi 2.

Multimedia: Ääni

Blogauksen siirtyminen tekstistä ääneen oli pitkälti Applen iTunes-palvelun ja iPod-soitinten ansiota. Ääniblogeja eli podcasteja voi kuunnella kuitenkin useilla eri ohjelmilla ja suoraan tietokoneeltaan tai millä tahansa mp3-soittolaitteella. Teknisesti podcastit ovat blogeja, joissa tekstiin on liitetty linkki audiotiedostoon. Blogin RSS-feediin lisätään ns. enclosure-tagi, jolla audiotiedosto tunnistetaan. Tällöin podcasteja ymmärtävä RSS-lukija osaa käsitellä syötettä podcastina, muut lukijat taas näyttävät html-sisällön sellaisenaan, jossa on linkki äänitiedostoon.

• Podcast-ohjelmia: iTunes
• Podcast-palveluita: Dave's list of podcast hosting services
• Esimerkkipodcasteja:
  • UChannel
  • Teachers Teaching Teachers
  • Applen opetus-podcast-sivusto
  • Sula Pinta

Sisällön yhdistely: Embed

Helpoin tapa yhdistää materiaalia useista paikoista yhdelle sivulle on embed-tekniikka. Embedissä idea on, että sivulle liitetään pätkä html-koodia, joka lataa toiselta sivustolta javascript-tiedoston, joka vuorostaan dynaamisesti luo sivulle samaa kohtaan html-elementtejä joihin sisältö ladataan tuolta toiselta sivustolta. Jotta embediä voidaan käyttää javascript-koodi ladattava siltä palvelimelta, josta itse sisältökin haetaan (selaimen turvallisuusasetusten vuoksi). Tyypillisin käyttöesimerkki on videoklipin liittäminen blogimerkintään tai del.icio.us-palvelun linkkien liittäminen blogin sivupalkkiin.

Yhteisöt

Opetuksessa tulee huomioida, että oppijat mahdollisesti haluavat pitää opiskelun ja oikean elämänsä erillään. Monoliittiset ympäristöt kuten Facebook tai MySpace eivät tätä salli (vielä), vaan kaikki on yhdessä sekasotkussa. Tästä syystä erillisiä yhteisöjä mahdollistavat alustat, kuten Ning, toimivat paremmin opetuksessa, ainakin toistaiseksi.

Ympäristöjen mainosrahoitteisuus on myös huomioitava, sillä mainokset voivat haitata oppimista tai loukata osallistujia. Ningissä kokeillaan K12-opetuksessa mainoksetonta toimintaa.

• Yhteisöpalveluita: Facebook, Ning, MySpace, SixGroups, Plaxo Pulse...
• Esimerkkejä: Sometu, Vinkkipartio, education.ning.com, NextGenTeachers, Global Education Collaborative

Ope.web 3

Tason kolme taidot ovat erikoistaitoja, jotka noin 10% koulutuslaitoksen opettajilla tulisi olla.

Katso myös ope.fi 3.

Multimedia: Video

Äänestä videoon siirtyminen oli luonteva askel pari vuotta sitten halpojen web-kameroiden ja videokameroiden yleistyessä. Videopodcastaus (mm. vodcasting) toimii täysin samalla tavalla kuin äänipodcastauskin, mutta vaatii tietysti kaistaa moninkertaisesti ja mp3-soittimelta vaaditaan videotoiminnot ja ruutu.

Vodcastien seuraaminen onnistuu useilla ohjelmilla, joista iTunes on se yleisin. Uusi tulokas on Miro, joka käsittelee pelkästään videosyötteitä ja on optimoitu niitä varten.

Videot yleensä nauhoitetaan koneessa olevassa webkameralla, mutta toinen vaihtoehto (soveltuva esim. ohjelmistojen käytön havainnollistamiseen) on screencasting eli tietokoneen näytön tapahtumien tallentaminen.

• Vodcasting (video podcasting): iTunes, Miro
• Videopalveluita: YouTube, Google Video, Blip.tv, Ustream...
• Screencastausta: Webinaria, Jing, CamStudio, Wink, FreeScreencast, Screencast-o-matic...

Palvelujen yhdistely: Mashup

Jos sisällön yhdistely eri palveluista ei riitä, voidaan myös eri palveluita yhdistää uusiksi sovelluksiksi. Monet web-palvelut tarjoavat avoimen rajapinnan (API eli application programming interface) jonka avulla palvelua voidaan käyttää ohjelmallisesti. Tyypillisessä mashupissa otetaan kaksi palvelua, joiden tiedot yhdistetään uudeksi palveluksi. Usein toinen palveluista on Google Maps ja toinen on jokin tietolähde, jossa on jollain tavalla paikkatietoja mukana. Mashupien rakentaminen vaatii yleensä jo ajax-ympäristön hallintaa eli jonkinlaisia ohjelmointitaitoja, joskin erilaisia mashuppien tekemistä helpottavia palveluita on syntymässä.