Opetushallituksen ohje lukion elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaksi
Opetuksen tavoitteet
muokkaaOpetuksen tavoitteet
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen
- muodostaa minuuttaan ja elämänkäsitystään
- saada tietoa tieteellisestä todellisuuskäsityksestä
- kehittää arvostelu- ja toimintakykyään
- sisäistää ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisuuden ja luonnon säilyttämisen periaatteita
1. Hyvä elämä
muokkaaKurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä ja miten sitä voidaan tavoitella.
Tavoitteet
muokkaaKurssin tavoitteena on, että opiskelija
- kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvojensa mukaisesti
- kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnista ja luonnosta arvojensa mukaisesti
- kehittää kykyään havaita kokonaisuuksia erilaisten elämänkäsitysten ja valtarakenteiden keskellä ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa arvokäsitystään
- oppii arvioimaan elämänkäsityksiä koskevia väitteitä
- kehittää taitojaan ilmaista omia käsityksiään ja tuntemuksiaan.
Keskeiset sisällöt
muokkaa- peruskäsitteet: elämänkäsitys, arvokäsitys, hyvä elämä, minuus
- erilaisia käsityksiä hyvästä ja pahasta
- ihmisen elämän valinnat, yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä
2. Todellisuuskäsitys
muokkaaKurssilla pohditaan todellisuuskäsityksen muodostumista ja todellisuuskäsitysten keskinäisiä eroja. Kurssilla perehdytään todellisuuden tutkimiseen tieteellisen menetelmän avulla, totuuden merkitykseen ja kulttuurin vaikutukseen todellisuuskäsitykseen.
Tavoitteet
muokkaaKurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii tuntemaan erilaisia todellisuuskäsityksiä
- oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden perusteluja
- kehittää ymmärrystään valtarakenteen merkityksestä todellisuuskäsitysten muokkaajana ja välittäjinä
- jäsentää omaa todellisuuskäsitystään pitäen sen avoimena järkiperäisille perusteilla ja siveelliselle keskustelulle.
Keskeiset sisällöt
muokkaa- todellisuuskäsityksen, elämänkäsityksen ja arvokäsityksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde
- todellisuuskäsityksen eri osat: luontokäsitys, yhteiskuntakäsitys, ihmiskäsitys
- uskonnot ja uskonnottomuus todellisuuskäsityksen perustana
- rajanveto tieteen sekä näennäistieteen ja uskontojen välillä
- koulutus, viestintävälineet ja taide todellisuuskäsitystä muokkaavina ja välittävinä laitoksina
- länsimaisen todellisuuskäsityksen muutokset
- käsitysten synty ja luotettavuus
- todellisuuskäsitysten ja käsitysten muodostamisen keinojen järkiperäinen arviointi
3. Yksilö ja yhteisö
muokkaaKurssilla pohditaan yksilöä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja kansanvallan toteutumiseen.
Tavoitteet
muokkaaKurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä
- oppii tarkastelemaan yksilöiden ja yhteisöjen toimintaa osana vallankäyttöä
- oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen
- ymmärtää ihmisoikeuksien, kansanvallan ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.
Keskeiset sisällöt
muokkaa- ihminen yhteiskunnallisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen
- vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot
- käsityksiä yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta
- ihmisoikeudet ja niiden historia
- poliittiset aatteet
- kansanvalta
- oikeudenmukaisuus
- hyvä kansalainen ja maailmankansalainen
4. Valtarakenteet
Kurssilla käsitellään valtarakenteita ja niiden suhdetta omaan elämänkäsitykseen.
Tavoitteet
muokkaaKurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii tuntemaan erilaisia valtarakenteita ja elämäntapoja Suomessa ja muualla maailmassa
- perehtyy suomalaisen valtarakenteen muotoihin
- ymmärtää erilaisten yksilöiden syrjinnän ihmisoikeusloukkauksena
Keskeiset sisällöt
muokkaa- valtarakenteen käsite
- kansallisuuden merkitys valtarakenteisiin samastumisessa ja sitoutumisessa
- suomalaiset, eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset valtarakenteet
- eri valtarakenteiden väliset suhteet
- omakeskisyys
- syrjinnän ja ajatuksenvapauden historiaa
5. Todellisuuskäsitykset
muokkaaKurssilla pohditaan erilaisia todellisuuskäsityksiä ja perehdytään niiden syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.
Tavoitteet
muokkaaKurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee erilaisia todellisuuskäsityksiä ja niiden historiaa
- oppii arvioimaan erilaisia todellisuuskäsityksiä
- oppii uskonnollisten todellisuuskäsitysten historiallisen synnyn
- tuntee hyvän tutkimuksen todellisuuskäsityksen ja uskonnottomuuden keskeisiä piirteitä ja historiaa
Keskeiset sisällöt
muokkaa- tarujen ja uskontojen kaikkeuskäsitykset
- uskonnon ja uskonnollisuuden luonne
- uskontojen yhteiskunnallinen ja moraalinen arvostelu sekä tiedollinen uskontokritiikki
- uskonnottomuuden historia ja nykyisyys