Pakolaisuus ja siirtolaisuus

Maahanmuutto ja siirtolaisuusMuokkaa

Maahanmuuttaja on henkilö, joka asettuu asumaan kotimaansa ulkopuolelle muuten kuin tilapäisesti. Maastamuutto ja maahanmuutto vaihtelevat taloudellisen ja maailmanpoliittisen tilanteen mukaan. Suomeen muuttaa vuosittain noin 30 000 henkilöä, joista 20 000 on ulkomaalaisia ja 10 000 suomalaisia paluumuuttajia. Suomi on pitkään menettänyt väestöä, mutta nykyään Suomeen muuttaa enemmän väkeä kuin lähtee, jonka takia Suomi on tällä hetkellä maahanmuuton nettovoittaja. Myös ulkomaalaisten maastamuutto nousee kun ulkomaalaisten väestö Suomessa kasvaa ja jopa kolmannes kaikista maastamuuttajista on ulkomaalaistaustaisia.

Suomi oli onnistunut pitkän hillitsemään maastamuuttoa sisäisellä kolonisaatiolla ja myöhemmin sisäisellä muuttoliikkeellä, mutta 1800-luvulla alkoi joukkomuutto etenkin Yhdysvaltoihin, sillä tiedonvälitys yhdessä kotimaisten olojen kanssa parani, sekä Yhdysvallat tarjosivat esim. mahdollisuuden rikastua nopeasti ja vapauden elää omaa elämää. On laskettu, että vuosina 1881-1914 Yhdysvaltoihin lähti noin 280 000 suomalaista. Suomesta tehtiin myös noin 198 000 muuttoa Ruotsiin vuosina 1961-1970 paremman elintason ja työn toivossa. Kun Suomi oli 1990-luvun alussa liittymässä EU:hun, se toi suomalaisille opiskelumahdollisuuksia ja työtilaisuuksia, jonka takia maastamuutto kiihtyi. Nykyään suomalaisia muuttaa ulkomaille vuosittain 7 000 - 11 000 ihmisen väliltä.

Siirtolaisella tarkoitetaan maahanmuuttajaa ja maastamuuttajaa, joka muuttaa maasta toisee tarkoituksenaan ansaita elantonsa pysyvästi uudessa maassa.

Suomeen muuttaneita ulkomaalaisia on tullut eniten Virosta (n. 51 500), Venäjältä (n. 40 000), Irakista (n. 9 800), Kiinasta (n. 8 500) ja Ruotsista (n. 8 000). (Afrikkalaiset taas eivät välttämättä pääse Eurooppaan helposti, sillä matka on kallis sekä raskas.)


Työikäisten määrän laskuMuokkaa

Vuonna 2009 työikäisten määrä oli suurimmillaan ja heitä oli Suomessa 3,55 miljoonaa, mutta määrä on vähentynyt huomattavasti ja vuonna 2015 työikäisiä oli 3,48 miljoonaa. Suomessa syntyy tällä hetkellä vähän lapsia ja noin kymmenen vuoden päästä eläkeläisten määrän arvellaan ohittavan nuorten työikäisten määrän. Eläkkeelle siirtyy massoina sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat, sekä he elävät parantuneen terveydenhuollon ansiosta pitkään. Siksi palvelualoille tarvittaisiin enemmän työntekijöitä. Suomeen yritetään saada enemmän maahanmuuttajia täydentämään suomalaista työvoimaa.


Pakolaiset ja turvapaikanhakijatMuokkaa

Pakolaisilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden on ollut pakko jättää kotimaansa luonnonkatastrofin, vainon tai henkeä uhkaavan syyn takia. Vainon syy voi olla uskonnollinen tai poliittinen vakaumus tai kuuluminen johonkin vähemmistöön. Myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat luetaan pakolaisiksi.

Pakolaiset, jotka ovat lähteneet pysyvästä asuinmaastaan tai kotimaastaan toiseen maahan, mutta johon he eivät voi jäädä pysyvästi asumaan, voidaan ottaa sijoitettaviksi kolmanteen maahan pakolaiskiintiössä. Henkilöt, jotka Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu UNHCR on katsonut pakolaisiksi tai muita ulkomaalaisia jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa, voidaan ottaa Suomeen pakolaiskiintiössä.

YK:n pakolaissopimus on vuonna 1951 Yhdistyneiden kansakuntien laatima sopimus pakolaisten oikeudellisesta asemasta ja siinä on määritelty kuka on pakolainen ja minkälaiset velvollisuudet ja oikeudet kuuluvat hänelle maassa, jossa sopimus on allekirjoitettu. Vuonna 1967 sopimusta laajennettiin, jonka jälkeen sopimus suojelee vain eurooppalaisten pakolaisten sijaan kaikkia maailman pakolaisia.

Ulkomaalainen joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta on turvapaikanhakija. Turvapaikanhakijat lähtevät kotimaastaan monista syistä, esim. pakoon sotaa, vainoa tai turvattomuutta. Turvapaikkaa haetaan heti maahan saavuttua ja se tehdään jättämällä turvapaikkahakemus. Viranomaiset tutkivat onko henkilöllä oikeutta turvapaikkaan ja paikkaa ei anneta, jos henkilö on tehnyt tai hänen epäillään tehneen rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen ihmiskuntaa vastaan tai törkeän poliittisen rikoksen ennen saapumista Suomeen. Turvapaikan saanut henkilö voi palata takaisin omaan maahansa, kun maan olosuhteet ovat taas turvallisia.

2015 pakolaiskriisiMuokkaa

Syyrian sisällissota on suurin yksittäinen pakolaisuuden aiheuttaja. Myös Afganistanin sodan paheneminen aiheutti aiempaa suurempaa liikehdintää. Somaliasta, Syyriasta ja Afganistanista on kotoisin yli puolet maailman pakolaisista. Pakolaisia on lukumäärällisesti eniten Turkissa (n. 2.5 miljoonaa 2015 vuoden lopussa). Turvapaikkahakemuksia jätettiin ennätysmäärä vuonna 2015. Niitä oli yli kaksi miljoonaa ja eniten hakemuksia jätettiin Saksaan (441 900), Yhdysvaltoihin (172 700), sekä merkittävästi aiempaa enemmän Ruotsiin (156 000) ja Venäjälle (152 000). 2014-2015 vuosina alkoi Euroopan siirtolaiskriisi, jossa suuri määrä pakolaisia ja siirtolaisia Lähi-idästä, Etelä-Aasiasta ja Afrikasta oli pyrkimässä Eurooppaan tarkoituksenaan hakea turvapaikkaa. Välimeren yli ja Balkanin niemimaan läpi meni tärkeimmät saapumisreitit Eurooppaan, mutta Välimeren ylitykseen liittyi merkittäviä riskejä ja ihmissalakuljetusta, sekä huomattava määrä turvapaikanhakijoita hukkui. Esim. vuonna 2015 huhtikuussa tapahtui historian suurin pakolaislaivan haaksirikko, jossa kuoli 800 henkilöä. Euroopan Unioni vastasi pakolaiskriisiin pyrkimällä estämään ihmissalakuljetusta ja kasvattamalla valvontaa ulkorajoillaan. Euroopan komissio myös esitti toistaiseksi toteutumattomia ehdotuksia turvapaikanhakijoiden jakamisesta unionin jäsenmaiden kesken.