Avaa päävalikko

Wikikirjasto β

Pascal oli alun perin proseduraalinen ohjelmointikieli. Proseduraalisella ohjelmointikielellä tarkoitetaan käskyjen laittamista peräkkäin. Ohjelmointi proseduraalisella tavalla on tehtävän jakamista osatehtäviin, ja näiden jakamista edelleen, kunnes tuloksena on niin yksinkertaisia tehtäviä, että ne voidaan suoraan kirjoittaa ohjelmariviksi.

Karkeana esimerkkinä voidaan pitää syntymäpäiväjuhlien järjestämistä. Sen osatehtävä on täytekakun tekeminen, ja tämän osatehtävä on kakkupohjan leipominen. Esimerkiksi yhden kananmunan rikkominen voisi vastata analogiassa lopullisen ohjelmakoodin yhtä riviä. Muita proseduraalisia ohjelmointikieliä ovat C ja Ada.

Nykyään Pascal-kieltä on kehitetty lisäämällä siihen olio-ohjelmointiin liittyviä ominaisuuksia. Lisäksi siihen kuuluu poikkeukset ja niiden hallinta. Olio-ohjelmointi (object-oriented programming) on ohjelmoinnin lähestymistapa, jossa ohjelmointiongelmien ratkaisut jäsennetään olioiden yhteistoimintana.

Olio-ohjelmoinnin kaksi koulukuntaa ovat skandinaavinen ja amerikkalainen. Skandinaavinen koulukunta hahmottaa olio-ohjelmoinnin reaalimaailman simulointina; oliokielistä ensimmäinen, Simula, kuuluu skandinaaviseen koulukuntaan. Amerikkalainen koulukunta on syntynyt Smalltalkin esimerkin ympärille; tälle koulukunnalle oleellista on ohjelman jäsentäminen olioiden yhteistoiminnan avulla riippumatta siitä, simuloiko tämä jäsennys millään tavalla reaalimaailmaa.

Sisällysluettelo

EsimerkkiohjelmaMuokkaa

Mielestämme helppo tapa perehtyä johonkin ohjelmointikieleen on käytännöntaso, siksi paneudummekin heti ensimmäiseksi raakaan ohjelmointiin. Aloitamme perinteeksi tulleella Hei Maailma-ohjelmalla, joka siis kirjoittaa ruudulle "Hei Maailma" ja se on sitten siinä. Ohjelmointikielissä jopa yhdenkin sanan kirjoittamiseen tarvitaan useampi rivi.

program HeiMaailma;
begin
  WriteLn('Hei Maailma!');
end.  

Kaikki ohjelmat alkavat "Program" avainsanalla, ja ohjelmalohko on rajattu "Begin" / "End" avainsanoilla. Puolipiste erottaa lauseet, ja ohjelma loppuu pisteeseen.

YmpäristötMuokkaa

Delphi on Borlandin tekemä graafinen ohjelmankehitysympäristö ja ohjelmointikieli. Delphi mahdollisti julkaisuvuonnaan 1995 ensimmäisenä visuaalisen Windows -lomakkeiden editoinnin yhdistettynä olio-ohjelmointiiin.

Linux-ympäristöön Delphistä on tehty oma versionsa, joka tunnetaan nimellä Kylix. Kylix sisältää myös muita ominaisuuksia, kuten C++-kääntäjän.

Lazarus on moniin käyttöjärjestelmiin tehty avoimen koodin graafinen ohjelmankehitysympäristö ja se pohjautuu FreePascaliin.

FreePascal on moniin käyttöjärjestelmiin tehty perinteinen kääntäjä.

HistoriaMuokkaa

Pascal on ollut erityisen suosittu opetuskieli 1970-luvulta lähtien, mutta tässä käytössä sen syrjäytti C-ohjelmointikieli 1990-luvun alkupuolella markkinavoimien pakottamana.

Ammattikäyttöön Pascal-kieli tuli Borlandin Turbo Pascal-kielen ansiosta 1980-luvulla. Silloiset Turbo-Pascalin ylivoimaiset ominaisuudet aiheuttivat sen, että muut ohjelmointikieliä tekevät ohjelmointitalot (mm Microsoft) luopuivat vähitellen omista Pascal-kääntäjistä.

Pascalin kielioppiMuokkaa

Pascalin kielioppi on pääpiirteissään seuraavanlainen

Kaikki ohjelmat alkavat "Program" avainsanalla, ja ohjelmalohkot on rajataan "Begin" ja "End" avainsanoilla. Puolipiste erottaa lauseet, ja ohjelma loppuu pisteeseen. Kommentit ympäröidään aaltosulkeilla { } tai sulje ja tähti-pareilla (* *). Yhden rivin kommentti merkitään kahdella kauttaviivalla '//' tämä on käytössä vain uusissa Pascal toteutuksissa. Välilyöntejä ja rivinvaihtoja (tai muita tyhjeitä) ei huomioida käännettäessä muualla kuin merkkijonovakioiden sisällä.

MuuttujatMuokkaa

- tyypit
- sijoitus
- laskenta

EhtorakenteetMuokkaa

- if then else 
- repeat
- while
- for

Proseduurit ja funktiotMuokkaa