Avaa päävalikko

Wikikirjasto β

Perusopetukseen valmistava opetus

Sisällysluettelo

1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaMuokkaa

1.1. Valmistavan opetuksen tehtäväMuokkaa

Perusopetukseen valmistavaan opetukseen on oikeutettu henkilö, joka on tullut oppivelvollisuusiässä Suomeen. Valmistava opetus kestää pääsääntöisesti yhden kalenterivuoden, ja sen aikana on tarkoitus oppia mm. perusopetukseen siirtymiseen tarvittava kielitaito joko suomen tai ruotsin kielessä, sekä muut koulunkäyntiin tarvittavat taidot. Opetuksen tulee myös edistää suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumista. Valmistavalla opetuksella on oma opetussuunnitelmansa. Tämä opetussuunnitelma edellyttää, että valmistavassa opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa soveltuvin osin ja se velvoittaa myös integroimaan valmistavien luokkien oppilaita yleisopetuksen ryhmiin heti alusta alkaen. Muita tärkeitä tavoitteita ovat oppilaan oman äidinkielen ja kulttuuri-identiteetin tukeminen, jotta hän voisi kasvaa ja kehittyä tasapainoiseksi ihmiseksi.

Käytännössä valmistavan opetuksen ryhmät ovat hyvin heterogeenisiä: ryhmissä on eri-ikäisiä ja erilaisen koulutaustan omaavia oppilaita. Joku on voinut käydä koulua lähtömaassaan jo useamman vuoden, jollekin oppilaalle valmistava opetus on ensimmäinen kosketus koulumaailmaan. Myös oppilaiden muut taustat ovat hyvin erilaisia: Osa oppilaista saapuu pakolaisina, osa vanhemman työpaikan vuoksi. Joku on ehkä tullut maahamme aivan yksin. Jokaiselle valmistavan opetuksen tulisi tarjota yksilöllistä ohjausta ja opetusta niin, että siirtyminen perusopetukseen on mahdollista. Tehtävä vaatii opettajalta luovuutta ja kykyä hallita erilaisia ryhmiä, sekä joustavuutta. Tämä kirja on tehty helpottamaan tuon tehtävän toteuttamista arjessa. Tänne on kerätty materiaalia ja hyväksi havaittuja työtapoja, joista kukin lukija voi valita itselleen sopivimmat.

2. Koulunkäyntitaitojen opettaminen valmistavassa opetuksessaMuokkaa

Oppilaiden koulunkäyntitaustoista johtuen oppilailla on varsin erilaiset koulunkäyntitaidot. Eri kulttuureissa koulut ovat myös olleet erilaisia ja suomalainen koulu voi tuntua entiseen verrattuna hyvinkin erilaiselta. Suomessa oppilaiden osallisuutta ja omaa omistajuutta oppimisprosessissa korostetaan, mikä puolestaan edellyttää oppilailta vastuunottoa omasta työstään.

Kaikille oppilaille koulunkäyntitaitojen opettelussa avain asemassa on kokemus luokan ja kouluyhteisön turvallisuudesta. Kun oppilas voi kokea olevansa koulussa turvassa alkaa kehittyä edellytyksiä oppimiselle. Kuinka opettaja sitten voi luoda turvallisuuden tunnetta luokkaan? Ryhmäyttämisellä on tässä tärkeä rooli. Ohjeita ryhmättämiseen löytyy monestakin osoitteesta: http://www.mastohjaus.fi/pdf/Ryhmayttamisopas.pdf on

Tunne- ja mielenterveystaitojen opetukseen kannattaa myös tutustua. Niihin apua saa esimerkiksi Suomen mielenterveysseuran sivuilta. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/materiaalit/kirjat http://www.kvtl.fi/contentimages/Projektit/Mahti/MAHTI_tunnekortit_tulostusversio.pdf mm. MAhti-tunnekortit löytyvät täältä.

Positiivisen pedagogiikan käyttö auttaa myös luomaan hyvinvointia ja turvaa. Esimerkiksi Huomaa hyvä! kortit ovat toimineet isompien valmistavien oppilaiden opetuksessa. Niiden avulla voidaan keskustella tunteista ja vahvuuksista.

Tärkeää on myös selkeä ja toistuva päivärytmi, sekä sen esillä oleminen luokassa. Päivän ohjelman voi kirjoittaa taululle tai sitä varten voi tulostaa papunetistä tai neptunus sivuilta löytyy kortteja tulostettavaksi tai niitä voi tehdä itse papunetin kuvatyökalulla. Kun jokin tunti on loppunut voidaan se pyyhkiä pois myös taululta tai sen kortti poistaa taululta. Näin päivän kulku pysyy kaikille selkeänä, eikä tarvitse jännittää, mitä seuraavaksi tulee vastaan. https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheiden-palvelut/lasten-terapiapalvelut/neptunus/oppaat-ja-kuvat.html#saanto-jaohjekuvia http://papunet.net/

Myös sääntöjen kuvittaminen luokan seinälle ja niistä kiinni pitäminen on tärkeää luokassa.

Kaveritaitoja voi opetella pelaamalla ja leikkimällä yhdessä, mutta niiden opettamiseen löytyy netistä myös ohjeita: https://www.innokyla.fi/documents/369207/5cea3095-02ff-43fd-bb3b-c6d74c2d5019 perustietoa kaveritaitojen opettamiseksi. https://www.innokyla.fi/documents/369207/5cea3095-02ff-43fd-bb3b-c6d74c2d5019 kaveritaitojen opettamiseen hiukan laajemmat ohjeet.

3. Suomi toisena kielenä valmistavassa opetuksessaMuokkaa

3.1. Sanaston opettaminen valmistavassa opetuksessaMuokkaa

3.1.1. Sanastokorttien käyttötapojaMuokkaa

Valmistavassa luokassa perusmateriaalia ovat erilaiset kuva-sana kortit, joita voi tulostaa internetistä (esimerkiksi Papunetistä) tai löytää eri oppimateriaalien monistettavista materiaaleista. Korteilla voidaan tehdä hyvin monenlaisia tehtäviä. tässä joitakin esimerkkejä:

1) kuva-sana parin etsintä:  klassikko, jossa kuva ja sanakortti yhdistetään toisiinsa.

2) kuva -sanamuistipeli : toinen klassikko, jossa kahden samanlaisen kuvan sijaan etsitään kuvalle sanakorteista pari.

3) pitkät sanat - lyhyet sanat: etsitään sanakorteista pitkät sanat omaksi ryhmäkseen ja lyhyet sanat omaksi ryhmäkseen. Sitten jaetaan oppilaille kuvakortti. Muistellaan, mikä sana kuvassa on. Pohditaan, löytyisikö sana pitkien vai lyhyiden sanojen ryhmästä. Etsitään oikea sana yhdessä.

4) Alkukirjain sama: ryhmitellään sanakortit alkukirjaimen mukaisesti. Sitten taas jaetaan oppilaalle kortti, ja pohditaan, millä kirjaimella sana alkaa, mistä ryhmästä se löytyy. Etsitään yhdessä sana.

5) Kirjoitusharjoitus: lukeva oppilas etsii kuva ja sana parit. Kun ne on yhdistetty, valitaan jokin kirjoitustavoista: joko kopioidaan halutut sanat vihkoon tai sitten käännetään sana piiloon ja yritetään kirjoittaa se oikein muistista. Tarkastetaan menikö oikein ja korjataan. Tämä on montessoriluokilta mukailtu malli, jonka työkaverini Mari minulle esitteli reilu vuosi sitten. Älyttömän kiva, ja ollut motivoiva niille, jotka haluavat harjoitella kirjoittamista.

6) Lausepeli: Tehdään kaksi tai kolme kuvakorttipakkaa (subjekti-pakka, predikaattipakka ja lisäksi jokin lisämääre-pakka (Objekti tai adverbi), lapsille ei toki näitä nimiä pakoista käytetä)  tai vaihtoehtoisesti nimikorttipakka lasten nimistä ja verbikorttipakka kuvista. Kuvat ovat nurin päin pakoissaan. Käännetään satunnaisesti kaksi korttia oikein päin. Joko lapsi, jonka nimi on kirjoitettu korttiin kertoo oman nimensä, ja mitä tekee (Esim. Elina leipoo, kun nimi kortti on Elina ja verbikortin kuva leipoo) tai sitten pidemmän lauseen korttien mukaisesti: esim. äidin kuva tekijänä, juoda-verbin kuva tekemisenä ja vaikkapa mehun kuva kolmantena, jolloin korteista muodostuu lause Äiti juo mehua. Taitojen karttuessa korttien määrää voi lisätä. Mahdollisesti syntyvät hassut lauseet ovat bonusta! Toiminut hyvin alusta saakka lausepuheen harjoittelussa. Toimii myös niin, että tekijänä on eri ammattien edustajia tai vaikka satuhahmoja. Voidaan harjoitella myös genetiiviä (Elinan kynä).

7) Kirjoita kuvasta lause. Parin kanssa oppilaat nostavat pakasta kuvakortteja (tai sanoja) ja keksivät kuvasta lauseita, joissa kuvan sana esiintyy, ja jotka kirjoitetaan ylös.

8) Kuvan metsästys. Kuvia on eri puolilla luokkaa, joko oikein päin tai nurin päin sinitarralla kiinnitettynä. Oppilas valikoi sanan ja etsii siihen liittyvä kuvan luokasta.

9) Lajitellaan sanoja yläkäsitteiden alle, ryhmitellään eri tavoin, montako tapaa keksitään?

10) Suhdekäsitteet ja sanasto: Annetaan muutama kortti oppilaalle. Jos oppilaalla olisi vaikkapa kortit, kukko, kana ja muna, hänen pitää asetella kortit opettajan tai parin antaman ohjeen mukaiseen järjestykseen: "Laita muna ylimmäksi, laita munan alapuolelle kana. Laita kukko kanan vasemmalle puolelle", jne. "Ensimmäinen vasemmalta on kukko, keskellä on muna ja oikealla kana."

11) Laiskan miehen bingo: jos aina ei jaksa bingoalustoja askarrella, voi oppilaille antaa kullekn 5 sanastokorttia. Sitten pelataan bingoa, opettaja tai joku oppilaista luettelee läksysanoja, ja oppilas, jolla on sanaa vastaava kuvakortti kääntää kuvan ympäri. Se, kenen kuvakortit on ensin käännetty kaikki nurin on voittaja.

12) Sanaperheet: kuvina jonkun sanaperheen sanoja. Oppilaiden on keksittävä, mikä on sanojen yhteys. Tai, mikä kortti ei kuulu joukkoon. Tätä voisi pelata myös hullunkuristen perheiden tavoin: jaetaan läjä sanakortteja pelaajille, ja he etsivät niistä pareja. Hyvillä perusteluilla saa laittaa keksimänsä parin pois kädestä. Jos ei paria ole, vedetään kortti seuraavalta pelaajalta. Näin jatketaan, kunnes joku on onnistunut hävittämään kaikki korttinsa.

13) Mitä kuvaa ajattelen? Oppilas tai opettaja valitsee yhden kortin ja kertoo siitä mahdollisimman tarkasti. Muut yrittävät arvaata, mistä sanakortista on kyse. Voidaan tehdä kuvakorteilla, sanakorteilla taitojen mukaan. Voidaan myös tehdä niin, että kortin valinnut vastaa vain kyllä/ei ja muut yrittävät arvata hänen valitsemansa kortin kyselemällä esim. yläkäsitteiden kautta "Onko se eläin?" tai tuntomerkkien avulla "Onko se punainen? Onko sillä häntä?". Tähän tapaan voidaan harjoitella myös sijamuotoja "Onko pallo pussissa/säkissä/laukussa/repussa?" "Tuletko uimahallista/koulusta/bussista/vessasta?" tai verbin imperfektiä "Uitko/pelasitko/kävelitkö?" Parhaiten tämä toimii, kun esillä on sopiva, tuttu sanasto, josta voidaan koko ajan kääntää pois näkyvistä jo arvatut sanat. Oikein arvannut pääsee valitsemaan seuraavaa arvattavaa sanaa. Sana kannattaa ehkä kuiskata ensin open korvaan tai kirjoittaa johonkin salaiseen lappuun, josta se voidaan tarvittaessa tarkastaa.

14) Kim-leikki: joukosta kuvia poistetaan yksi, ja oppilaat yrittävät huomata, mikä korteista puuttuu. Kim toimii hyvin myös dokumenttikameran freeze-näppäimen avulla. Kortit laitetaan näkyviin, painetaan "freeze", ope sekoittaa kortit ja ottaa yhden pois. Poistetaan "freeze" ja yritetään keksiä, mikä sana hävisi.

15) Tavuhyppelyt: oppilas ottaa kuvan pussista, yhdessä mietitään mikä sana se on, ja hypitään lattiamuotojen muodostamalla polulla yhtä monta askelta eteen päin, kuin  oli tavuja sanassa. Mietitään, oliko pitkä vai lyhyt sana. Ja tätähän voi pelata myös lautapelinä!

16) Noppapeli: Kortit (sanat tai kuvat tai molempia sekaisin) nurinpäin pöydälle käärmemäiseksi "pelilaudaksi". Nopan silmälukujen mukaan edetään radalla perinteiseen tapaan. Käännetään kohdalle sattunut kortti. Jos tunnistaa kuvan / osaa lukea sanan, saa pussista itselleen pistenappulan. Kortti jää oikein päin radalle. Seuraava kohdalle osunut ei siten käännä korttia uudelleen. Kortti jää radalle ja pistenappula saamatta, jos kuvaa ei tunnista / ei osaa lukea sanaa. Vaihtoehtoisesti sama peli ilman pistenappuloita. Tällöin kortin saa oikein vastatessaan itselleen ja samalla rata lyhenee. Käytössä voi olla kaksikin rinnakkaista rataa jopa hieman eri aiheista, jos tasoerojen vuoksi tarpeen.

17) Ristiintaulukointi: 6 x 6 korttia pöydälle. Korttien yläpuolelle ja vasemmalle puolelle numerokortit 1-6 tai kuvat nopan silmäluvuista. Heitetään kahta noppaa ja sanotaan sana, joka osuu molempien heitettyjen silmälukujen leikkauspisteeseen. Oikein sanotun kortin saa itselle tai vaihtoehtoisesti kortti jää pöydälle ja itselle saa pistemerkin. (Tätä voi pelata korttien sijaan myös tavaroilla – esim. muoviset leluhedelmät ym.)

18) Hernepussin heittely: Kortit lattialle sopivan matkan päähän. Kortteja heitellään hernepussilla. Jos osuu ja osaa kortin sanan, saa kortin itselle.

19) Sanaspiraali: Tehdään lattialle spiraalimuodostelma sanakorteista. Aluksi yksi sana keskelle, josta spiraali lähtee kiertymään ulospäin siten, että seuraava sana alkaa sillä kirjaimella, johon edellinen sana loppui.

3.1.2. Toiminnallisia sanaston opettamistapoja:Muokkaa

"Piirrä ja arvaa" taululle, niin että jokainen saa käydä vuorollaan piirtämässä niitä sanoja, joita on opeteltu. Yksinkertaista ja hauskaa. Pisteetkin voi laskea, jos haluaa.

Viikonpaivat-peli kun kaikki oppilaat seisovat, sitten maaritellaan, minka viikonpaivan vuoro olisi istua. Lausutaan viikonpaivat vuorotellen niin kauan, kunnes seisomaan jää viimeinen oppilas.

Perinteiset laululeikit kuten piiri pieni pyörii, hämähämähäkki ja jos sun lysti on.

Värejä olemme opetellut kaappaa kenguru- "lauta"pelin kanssa

Fröbelin palikoiden videot

Kymppipari-leikki:

Kaikki oppilaat istuu pulpetilla, yksi nousee seisomaan pulpetille (kyllä! Tässä pelissä saa seisoa pulpetilla) ja valitsee parin. Eli kaksi oppilasta seisoo pulpetilla. Opettaja kysyy "Mikä on kymppipari luvulle neljä?" Se kumpi vastaa nopeammin oikein jatkaa eteenpäin ja valitsee uuden parin. Hävinnyt istuu tuolille. Jatketaan kunnes on viimeiset kaksi oppilasta jäljellä. Samalla kaavalla voidaan pelata vaikka vastakohdilla tai niin, että opettaja näyttää kuvakortin ja kumpi osaa/tietää kuvan sanan nopeammin, jatkaa eteenpäin. Pari pitää valita nopeasti eli ei saa jahkailla liian kauan ja muiden täytyy malttaa olla hiljaa.

Kymppipari-hippa:

Tarvikkeet, numerokortit 0-10 ja tilaa.

Oppilaille jaetaan numerot 0-10. Valitaan 2 hippaa, joille ei numeroita anneta. Kun hippa saa kiinni, pitää jäädä paikoilleen seisomaan ja nosta oma numerokortti ylös. Pelastaa saa se, jonka kortti on pelastettavan kymppipari. Pelastus tapahtuu läpsäyttämällä "kympit yhteen" eli kahden käden yläviitoset.

"Laiva on lastattu"

Myrkkysieni- leikki: valitaan joukko pieniä esineitä. Yksi joukosta lähtee kauemmas, muut päättävät, mikä esineistä on myrkkysieni. Kauempana ollut tulee poimimaan sieniä. Muut oppilaat laskevat poimittuja esineitä: 1, 2, 3, ... kunnes sienen poimija tarttuu myrkkysieneen. Silloin kaikki huutavat "myrkkysieni!" Voittaja voi olla vaikka se, joka ehtii kerätä eniten sieniä, ennen kuin tarttuu myrkkysieneen.


Hedelmäsalaattileikki (voi leikkiä myös erilaisilla sanastoilla): Oppilaat istuvat piirissä tuoleilla, yksi oppilaista seisoo piirin keskellä. Piirissä istuville jaetaan kullekin joku sana (esim. hedelmä), vähintään kahdelle oppilaalle sama sana. Keskellä oleva huutaa jonkun hedelmän (tai jonkun muun sanan). Ne oppilaat, jotka tämän ko. sanan ovat saaneet, vaihtavat paikkaa. Keskellä olija yrittää ehtiä johonkin tyhjäksi jäävään paikkaan. Ilman tuolia jäänyt huutaa seuraavan sanan ja ne, jotka tämän sanan ovat saaneet, vaihtavat taas paikkaa ja keskellä olija yrittää ehtiä johnkin tyhjäksi jäävään paikkaan. Kun keskellä olija huutaa hedelmäsalaatti vaihtavat kaikki paikkaa keskenään.

Oppilaille jaetaan kysymyskortteja. He piilottavat ne koulussa jollekin rajatulle alueelle. Sen jälkeen oppilaille jaetaan vastaukset näihin kysymyksiin ja he etsivät piiloista omaan vastaukseensa sopivan kysymyksen. Voidaan leikkiä myös vastakohdilla tai muilla sanoilla, jotka voidaan tulkita pareiksi.

3.1.2. Muita tapoja opettaa sanastoa:Muokkaa

Wordle -sivusto (http://www.wordle.net). Oppilaat valitsevat sanaryhmän (esim.koti), jossa useampi alaotsikko (perhe/huonekalut tms.). Paperille kirjoitettiin mahdollisimman monta sanaa aiheeseen liittyen ja toteuttavat tietokoneella sanapilven Wordlea käyttäen. Tuotoksen voi laittaa luokan seinälle. Wordlea voisi hyödyntää myös luovempiin muistiinpanoihin.

3.2. Yleisesti lukemaan opettamisen eri tavoistaMuokkaa

Lukemaan opettamisessa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä. Tunnetuimpia lienevät KÄTS (kirjain, äänne, tavu, sana), LPP(Lukemaan puhen perusteella) ja Trageton (kirjoittamalla lukemaan oppiminen.

Lukimatin sivuilta löytyy tiivistetty esitys KÄTS_menetelmän käyttämisestä opetuksessa.

http://www.lukimat.fi/lukeminen/vanhemmalle/1-2-1-lukemaan-ja-kirjoittamaan-opettamisen-periaatteet

Tiivistelmä LPP- menetelmästä:

LPP eli lukemaan puheen perusteella on Ulrika Leimar (1974) kehittämä menetelmä (LTG - Läsninlärning på talets grund). Menetelmästä on kirjojakin esim. Helinä Järvinen LPP -LUKEMAAN PUHEEN PERUSTEELLA.

Lähtökohtana menetelmässä on lasten oma puhekieli, jota muutetaan kirjoitetuksi kieleksi.

Vaiheita on viisi:

1. Keskustelu, jolloin keskustellaan yhteisesti koetusta asiasta esim. retkestä, juhlasta, kouluviikosta, lomaviikosta tai jostain kuvasta (kuvan tarkastelu).

2. Sanelu vaihe tapahtuu heti keskustelun jälkeen. Tällöin opettaja kirjoittaa tauluun/lehtiöön oppilaiden sanelun mukaisesti (yhteisesti keskustelusta aiheesta). Oppilaat sanelevat kukin vuorollaaan “yhden asian”/virkkeen kerrallaan. Kirjoitus pienaakkosin. 

3. Laboroiti eli tekstin analyysi: Opettaja kirjoittaa koko tekstin tietokoneella > teksti annetaan oppilaille. Tehtävät oppilaslähtöisesti. Esim.: oppilas etsii tekstistä yksittäisiä kirjaimia/uutta opittua äännettä, yhdyassanoja, äng-äänteitä; tuttuja tavuja tai sanoja; miettii kuinka monta lausetta kertomuksessa on tai kertomuksen lyhin ja pisin virke; etsii kaksoiskonsonanttit/ lyhyitä tai pitkiä vokaaleita jne….oppilaan taitotason ja kiinnostuksen mukaan. (Kuva tätä vaiheesta > teen laboroinnin pienempien kanssa isollekin paperille.)

4. Uudelleenluku opettajan kanssa (varjoluku tms. oppilaan taitotason mukaisesti)

5. Jälkikäsittely: tehdään kortti sanoista, jotka lapsi osaa lukea.

3.3. Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen luokilla 1-2Muokkaa

3.3.1 Äänteet, kirjaimet ja kirjain-äänne -vastaavuus

Äänne ja kirjain kannattaa opettaa samanaikaisesti. Jos oppilas on jo aiemmin oppinut latinalaiset aakkoset muun kielen (esim. englannin tai ranskan) opetuksen yhteydessä, täytyy äänne-kirjain -vastaavuuteen kiinnittää erityistä huomiota.

3.3.2. Äänteiden yhdistäminen

3.3.3. Käsitteet änne, kirjain, tavu, sana ja lause

Nämä tärkeät käsitteet kannattaa ottaa osaksi päivittäisiä tai viikottaisia rutiineja. Sanastoa opeteltaessa voidaan kuunnella uusien sanojen alku- tai loppuäänteitä, keksiä riimiparejalaskea tavuja, keksiä sanoista lauseita.

3.4. Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen luokilla 3-4Muokkaa

3.4.1. Ennen suomen kielellä lukemaan opettelua kannattaa selvittää, osaako oppilas mahdollisesti lukea omalla äidinkielellään tai kenties useammallakin kielellä. Jos äänteiden merkitseminen ja lukusuunta poikkeavat suomen kielestä, voivat ne alussa hidastaa lukemaan oppimista, mutta yleensä lapsi, jolla lukutaito jo on, oppii nopeasti suomen kielellä lukemaan, johtuen mm. siitä, että meidän äänne/kirjain-vastaavuutemme on helppo oppia. Tärkeitä harjoitella ovat pitkät vokaalit ja kaksoiskonsonantit, jotka suomen kielessä ovat merkitseviä sanan merkityksen kannalta. (tuli-tuuli-tulli). Näitä voi harjoitella saneluilla, kuten aukkosaneluilla (n--puri, n-appi, oppilas kuuntelee tuleeko a vai aa.)Sanelujenkin sanoihin kannattaa aina ottaa myös kuvakortti tai muu kuva sanasta mukaan, näin opitaan ja kerrataan samalla sanojen merkityksiä.

Jos oppilas ei vielä osaa lukea millään kielellä, harjoitteluun kannattaa varata aikaa. Yleensä oppilailla on suuri halu päästä selville lukemisen salaisuudesta, ja motivaatiota harjoitteluun löytyy.

Harjoittelussa voi käyttää samaa materiaalia, kuin alkuopetuksessa käytetään, ja monille oppilaille oma aapinen on aarre. Iän lisääntyessä voi kuitenkin olla myös niin, että oppilas ei halua tehdä "pienille" oppilaille tarkoitetun kirjan tehtäviä, koska kokee ne lapsellisiksi. Tällöin voi käyttää esimerkiksi tämän kirjan 3.6. osiosta löytyviä nuorille ja aikuisille suunnattuja lukemaan oppimisen materiaaleja, kuten tulostettavaa LukiPolku materiaalia. Myös Ekapeli on kokemusten mukaan ollut innostava peli isommillekin oppilaille, samoin MOLLA ABC. Ekapelistä voi valita joko maahanmuuttajille suunnatuista versioista oppilaan oman äidinkielen perusteella kehitetyn version, jossa keskitytään erityisesti niihin asioihin, jotka esimerkiksi arabiaa äidinkielenään puhuville ovat vaikeita. Jos oppilaan omaa äidinkieltä vastaavaa peliä ei löydy, voi käyttää myös ekapeli eskaria tai ykköstä, oppilaan taitojen mukaisesti.

Lukuharjoituksia aloitettaessa kannattaa oppilaille antaa pahvinpala tai muu "lukuavain", jonka avulla katse ja huomio rajataan luettavaan tavuun ja samalla voidaan vahvistaa lukusuuntaa. https://peda.net/ulvila/peruskoulut/vanhankyl%C3%A4n-koulu/luokat/arkistoidut/lukuvuosi-2014-2015/1-c/1k2 Tämän pitkähkön linkin takaa löytyy kuva lukuavaimesta ja sen käytöstä ja myös sanakirjan teosta... Skrollaa sivua asla, ja lukuavain tulee sanakirjan jälkeen kuvaan.

3.5. Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen luokilla 5-6Muokkaa

3.5.1. Edellisistä luvuista kannatta katsella vinkkejä myös isompien opettamiseen. Materiaalina voi tämän ikäisille käyttää aapistakin, mutta se saattaa oppilaiden mielestä olla liian lapsellinen, jolloin linkkilistasta löytyy luki-materiaalia, esim. LukiPolku kirjasta, tai Arjen aakkoset julkaisusta. Näistä löytyy myös kirjainmuotojen harjoitteluun ja kirjoittamisen harjoitteluun harjoituksia. Ekapeli on tämänkin ikäisille oppilaille vielä usein motivoiva ja tehokas tapa opetella lukemista.

Lukemisen harjoittelua voi yhdistää sanaston opettamiseen esimerkiksi siten, että oppilaat kopioivat opeteltavia sanoja vihkoon tai kirjoittavat niitä tietokoneella. Kopioidusta tekstipätkästä voi myös värittää jo osatut kirajimet eri väreillä ja yrittää lukea ne sanat, joissa on paljon tuttuja kirjaimia.

Trageton-harjoittelu parin kanssa tietokoneella on myös toiminut: pari sanelee jonkun suomen lielisen sanan, ja toinen kirjoittaa sen. Kirjoitus ja saneluvuoroja vaihdellaan. Saneltavat sanat voivat olla niitä samoja, joita opetellaan muutenkin luokassa juuri sillä hetkellä. Harjoitusta voi myös muuttaa siten, että toisella parista on pino kuvakortteja, joista hän valitsee saneltavat sanat.

Kirjain/äännevastaavuutta voi myös opiskella parin kanssa kirajinkorteilla. Parille annetaan tuttuja kirjaimia pino, kuvapuoli käännetään alaspäin. Valitaan aloittaja, joka kääntää ensimmäisen kortin, ja sanoo äänteen. Jos vastaus oli oikein, hän saa pitää kortin, jos ei, saa toinen yrittää. Mikäli kumpikaan ei tiedä, laitetaan kortti pakan alimmaiseksi. Tehtävää voi vaikeuttaa vielä siten, että pelkän äänteen sijaan pitää sanoa lisäksi kirjaimella alkava sana.

Luokassa kannattaa olla esillä luettavaa, kuten lehtiä ja kirjoja, joissa on lyhyitä tekstejä oppilaille luettavaksi. Ellei oppilas vielä lue, hän voi selailla kirjoja, näin kiinnostus lukemisen opetteluun pysyy yllä.

3.6. Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen luokilla 7-9Muokkaa

3.7. Linkkejä suomen kielen opettamiseksiMuokkaa

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/supisuomea Videoita ja nettitehtäviä suomen kielen opiskeluun isommille oppilaille

https://getkahoot.com/ Sivusto, jolla voit tehdä itse tai oppilaat voivat tehdä pelejä sanaston opettamiseen.

https://quizlet.com/ Sivusto, jolla voi myös tehdä erilaisia pelejä sanaston opettamista varten.

http://www.moped.fi/materiaali/satasubst/aloitus.htm kirjoitus/sanastoharjoittelua teema-alueittain

http://yle.fi/pikkukakkonen/ pienille oppilaille erilaisia tehtäviä ja videoita, mm. "Hertan maailmassa" hyvää materiaalia.

http://www.lkro.fi/userfile/files/LuKipolku_kirja.pdf Luku- ja kirjoitustaidon opettamiseen tulostettavaa materiaalia LukiPolku-kirja

http://www.edu.fi/ekasuomi/taydentavat_tehtavat Eka Suomi sarjaan täydentäviä tehtäviä.

http://selkosanomat.fi/ Selkokielinen sanomalehti verkossa. Uutisia voi lukea ja kuunnella.

http://yle.fi/uutiset/selkouutiset/ Ylen selkouutiset. Sekä tv-lähetykset, että kirjoitetut uutiset täältä.

http://www.memrise.com/ Memrise, puhelimeen, padiin ja koneelle ladattava 46 suomenkin kielen kurssia, oppimiskieleksi voi laittaa oman kielen.

http://www.lukimat.fi/lukeminen/materiaalit/ekapeli Lukimat Ekapeli Maahanmuuttaja (vaatii luvat huoltajilta, opettaja luo tunnukset, tekee oppijoille profiilit, voi seurata reaaliajassa oppilaiden kehitystä)

http://www.nordicedu.com/molla/ Mollan avulla voi opetella numeroiden ja kirjaimien muotoja tietokoneella tai mobiililaitteella.

http://turunkristillinenopisto.fi/application/files/6314/5372/5291/arjen_aakkoset.pdf Lisämateriaalia luku- ja kirjoitustaidon opettamiseen isommillekin oppilaille. Sanastoa teemoittain. Arjen aakkoset-materiaali

http://turunkristillinenopisto.fi/application/files/8014/5372/5289/merko.pdf Maahanmuuttajien erityisten kielellisten vaikeuksien tukemista ja kuntouttamista varten luotu materiaali hitaasti suomea oppiville. Sisälltää myös saneluja ym. materiaalia, jota voi käyttää lukemaan opettelussa kaikille oppilaille.

http://moninet.rovala.fi/loader.aspx?id=205f30af-c8ae-42b0-bd31-091d6f2d771c Keskusteluharjoituksia isommille ja jo lukeville oppilaille.

http://www.kirjakuja.fi/aapinen/ tehtäviä lukemaan opetteleville

http://www.kirjakuja.fi/ suomen kielen tehtäviä eri luokka-asteille

https://rednet.punainenristi.fi/node/27183 SPR:n toiminnallisia harjoituksia kielen opettaminseen. Kurssikohtaiset materiaalit kohdasta voi löytää myös jotain materiaaleja isommille oppilaille.

http://sanapaja.edu.fi/ Sanapajassa toimii kuvasanakirja, jonka avulla oppilaat voivat mm. etsiä oppiainekohtaista sanastoa.

https://www.kotisuomessa.fi/group/aikis?toPath=home Täältä löytyy mm.äänne/tavutason harjoituksia, jotka soveltuvat isommille oppilaille.

https://www.s2opettajat.fi/linkit/verkkomateriaalit/ s2-opettajien linkit suomen opetteluun verkossa. Linkkikokoelma.

3.8. Linkkejä suomen kielen taitotason arviointiinMuokkaa

http://www.kurikka.fi/files/Tiedostot/Liite_5_Pienten_kielireppu_2016.pdf Pienten kielireppu alkuopetuksen oppilaiden arviointiin.

http://www.oph.fi/julkaisut/2011/kielipuntari Suomi-kouluille suunniteltu materiaali oppilaiden suomen kielen arviointiin, sopii alakoulun ylemmille luokille,

http://www.oph.fi/julkaisut/2008/kielo Kielo-materiaali isompien oppilaiden arviointiin, suunniteltu aikuisille, mutta sopii myös nuorille.

4. Matematiikan opettaminen valmistavassa opetuksessaMuokkaa

4.1. Esimatemaattiset taidotMuokkaa

Opetellaan lukujonotaitoja esim. laskemalla päivittäin oppilaat ruokajonossa. Laskemista voidaan tehdä sekä etu- että takaperin. Kun kaikki ovat oppineet luettelemaan nämä luvut suomeksi, voidaan harjoitella jonossa järjestyslukuja.

Päivittäin voidaan laskea, montako meitä on, montako tyttöä, montako lasta, montako aikuista. Lukuja 0-20 voidaan harjoitella myös laskemalla yhdessä: opettaja sanoo YKSI, lapset sanovat KAKSI jne., luettelemalla lukuja vuorollaan piirissä, heittämällä palloa seuraavan luvun sanojalle, naruhyppelyn yhteydessä (jokainen saa hypätä enintään 20 hyppyä.

Aamupiirissa voidaan laskea koulupäiviä kalojen avulla. Joka päivä lammikkoon tulee uusi kala, ja kun kaloja on kymmenen, ne vaihdetaan kymppikalaan.

Voidaan laskea myös vain joka toinen luku ( parilliset ja parittomat) tai niin, että esim. joka kolmas tai viides tai kymmenes luku jätetään sanomatta tai sanotaan sen tilalla vaikka "piip".

4.2. Yhteen- ja vähennyslaskujen opettaminenMuokkaa

Yhteen- ja vähennyslaskujen opettamisessa opetetaan sekä ymmärtämään asia matemaattisena tapahtumana että siihen liittyvää sanastoa. Kun jotakin tulee lisää tai kysytään paljonko jotakin on yhteensä, on kyseessä yhteenlasku. Kun jotakin vähenee, jotakin otetaan tai annetaan pois, kun syödään, maksetaan tai ostetaan, on kyseessä vähennyslasku. Vähennyslaskua on myös, kun vertaillaan kahta lukumäärää ja mietitään, kumpaa on enemmän tai vähemmän.

Opetuksen konkretisoimiseksi on hyvä käyttää apuvälineitä. Apuväline riippuu harjoittelun kohteena olevasta lukualueesta. Lukusuora, viivain tai mittanauha, multilink-palikat ja laskuhelminauhat ovat hyviä lukualueella 0-20, munakennot kymmenylityksiin, satataulu lukualueella 0-100, ten base -materiaali lukualueelle 0-1000.

Kymmenjärjestelmän sisäistämiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Ten base - materiaalilla voidaan rakentaa erilaisia lukuja sanelun mukaan tai joku oppilas voi sanella, minkä luvun muut rakentavat.

Kymmenjärjestelmää voidaan harjoitella myös Päivän luku -monisteella. Moniste voi olla laminoitu ja sitä täytetään päivittäin vesiliukoisella tussilla, jolloin se voidaan pyyhkiä pois ja käyttää seuraavalla kerralla uudelleen. Monisteessa on päivän luku ja joitakin peruslaskuja, joita luvulle tehdään, eism. mietitään montako ykköstä, kymppia tai satasta luvussa on; mietitään mikä on edellinen/seuraava luku; lisätään/vähennetään 10:; lisätään/vähennetään 100; keksitään jokin lasku, josta vastaukseksi saadaan päivän luku.

4.3. KertotaulutMuokkaa

4.4. JakolaskutMuokkaa

4.5. GeometriaMuokkaa

4.6. Sanalliset tehtävätMuokkaa

4.7 Linkkejä matematiikan opettamiseenMuokkaa

http://koulut.tampere.fi/hatanpaa/matikka/monisteita/ Hatanpään koulun opettajan Janne Koposen sivusto, jolta löytää suuren määrän erilaisia monistepohjia matematiikan opettamiseen, mm. yhteen- ja vähennyslaskuja, kerto- ja jakolaskutehtäviä. Materiaali on ollut käytössä myös valmistavassa opetuksessa.

http://www.espoonmatikkamaa.fi/index.php/verkkovinkkejinkkimenu-38 Espoon matikkamaan verkkolinkkivinkit matikan opetukseen eri luokille ja erilaisille laitteille.

Peruslaskutoimitukset:https://www.youtube.com/watch?v=Xtcynjv9Spc&list=PLCNc0JDP1kZhmMdBZHztWxj6F9y8N65TY&index=44&t=99s

5. Muut aineet valmistavassa opetuksessaMuokkaa

5.1. HistoriaMuokkaa

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa esitellään historian 3-6 luokkien keskeinen oppisisältö seuraavasti:

"Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 4–6 Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Historian opiskelu on hyvä aloittaa perehtymällä historian tiedon luonteeseen oppilaan suvun tai lähiyhteisön menneisyyden avulla. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.

S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty: Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä populaatioissa ja metsästyskulttuuriin sekä maanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn.

S2 Vanha aika ja antiikin perintö: Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja roomalaiseen yhteiskuntaan. Aikakautta tarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta.

S3 Keskiaika: Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin ja niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. Käsitellään Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.

S4 Uuden ajan murrosvaihe: Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin.

S5 Suomi osana Ruotsia: Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla." (OPS 2014, 258)

Historian opetuksessa kannattaa oppilaille tehdä näkyväksi eri aikakausia esimerkiksi luokan seinälle koottavan aikasuoran avulla. Joillekin oppilaille historia on aivan uusi oppiaine ja visuaalinen aikajana voi auttaa ymmärtämään ajan kulua. Historiaan löytyy materiaalia mm. edu. fi sivustolta.

http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/historiaa_maahanmuutajille Tekstit ovat helpotettuja, mutta silti vielä haastavia valmistavan oppilaille.

Sisältöalueelle 1:

http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa-esihistoriasta linkistä löytyy tietoa Suomen esihistoriasta, teksti on vaikeaa, mutta tässä esitetään Suomen esihistoriaa kuvin ja aikajanan avulla.

Sisältöalueelle 3:

http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Suomenkielinen_opetustoimi/Opetuksen_kehittaminen/Kieli_ja_kulttuuritietoisuus/Materiaalit_kielitietoisuus(101778) Agora-hankkeen materiaaleissa löytyy kielitietoisia opetustapoja ja vinkkejä valmistavaan opetukseen. Historian osalta mm. keskiaika-projekti (alakoulu) sekä yläkouluille mm. Afrikan historian sanastoa ja sanastoa yhteiskuntaoppiin.

http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/biologian_historian_maantiedon_sanastot sanastoa historiaan

5.2 YmpäristöoppiMuokkaa

Ympäristöopin tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3–6 Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Minä ihmisenä: Sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin sekä ihmisen kasvun ja kehityksen eri vaiheisiin. Sisällöissä kiinnitetään huomiota kehityksen ajankohtaisiin muutoksiin ja niiden yksilöllisen luonteen ymmärtämiseen. Käsitellään ikäkauden mukaisesti seksuaalista kehitystä ja ihmisen lisääntymistä. Harjoitellaan tunnistamaan oman kehon ja mielen viestejä ja tiedostamaan omia ajatuksia, tarpeita, asenteita ja arvoja. Perehdytään terveyden osa-alueisiin ja voimavaroihin, arjen terveystottumuksiin, mielenterveystaitoihin, sairauksien ehkäisyyn ja itsehoitotaitoihin. Lisäksi harjoitellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja säätelyä. Tunnistetaan omaa oppimista tukevia asioita.

S2 Arjen tilanteissa ja yhteisöissä toimiminen: Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät arjen tilanteissa ja yhteisöissä toimimiseen. Harjoitellaan selittämään arjen tilanteita, ilmiöitä ja teknologiaa eri tiedonalojen käsitteillä ja malleilla. Tutkitaan laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisia rakenteita. Harjoitellaan turvallisuuden edistämistä ja turvataitoja esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: liikenne-, palo-, sähköturvallisuus, tapaturmat, myrkytykset, päihteet, kiusaamisen ehkäisy, fyysinen ja henkinen koskemattomuus sekä toiminta ensiapu- ja vaaratilanteissa. Harjoitellaan toimimista erilaisissa yhteisöissä sekä pohditaan erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja yhteisöjen merkitystä hyvinvoinnille.

S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan: Monipuolisten alueellisten esimerkkien ja ajankohtaisten uutisten avulla hahmotetaan Suomen, Pohjoismaiden, Euroopan ja muiden maanosien luonnonympäristöä ja ihmisen toimintaa. Keskeisiä näkökulmia ovat luonnon ja kulttuurien moninaisuuden arvostaminen sekä globaalin ymmärryksen vahvistaminen. Maailmankuvan ja sen alueellisen viitekehyksen rakentamisessa käytetään monipuolisesti karttoja ja muuta geomediaa.

S4 Ympäristön tutkiminen: Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöön liittyviä tutkimustehtä- viä. Elinympäristössä kiinnitetään huomiota elolliseen ja elottomaan luontoon, rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön sekä ympäristön ilmiöihin, materiaaleihin ja teknologisiin sovelluksiin. Tehtävien avulla harjoitellaan tutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Tutkitaan säätä sekä maa- ja kallioperää. Tutkimalla kappaleiden liikkeiden muutoksia tutustutaan voiman käsitteeseen. Tunnistetaan eliöitä ja elinympäristöjä, laaditaan kasvio ohjatusti sekä tutkitaan kokeellisesti kasvien kasvua. Kotiseudun erilaisten ympäristöjen merkitystä havainnoidaan myös hyvinvoinnin näkö- kulmasta. Tutustutaan ympäristössä toimimisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut: Erilaisten materiaalien ja aineiden avulla tarkastellaan olomuotoja ja aineiden ominaisuuksia. Palaminen, yhteyttäminen ja veden kiertokulku muodostavat pohjan aineen muutosten ja aineen säilymisen periaatteen hahmottamiselle. Lämpötilan mittaamisen, lämpöenergiaan perehtymisen ja energialajien muuntumisen avulla tutustutaan energian säilymisen periaatteeseen. Tutkitaan ääni- ja valoilmiöitä. Perehdytään lähiavaruuteen, vuodenaikoihin, päivän ja yön vaihteluun sekä maapallon rakenteeseen. Tutkitaan eliöiden ja niiden elinympäristöjen sekä ihmisen toiminnan vuorovaikutussuhteita. Tutustutaan ravintoketjuihin, eläinten ja kasvien lisääntymiseen, ravinnon tuotantoon ja ruoan reitteihin sekä metsien hyötykäyttöön.

S6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen: Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutos ja sen hillitseminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, terveyden edistäminen, oman kulttuuriperinnön vaaliminen, monikulttuurisessa maailmassa eläminen sekä ihmiskunnan globaali hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa. Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiin ihmisiin, eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaan ympäristövastuullista toimintaa omassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista. Toteutetaan yhteinen vaikuttamisprojekti, jossa harjoitellaan osallistumista ja vaikuttamista paikallisella tai globaalilla tasolla. (OPS 2014, 242)

Sisältöalue 2 pitää sisällään mm. turvallisuuskasvatuksen.

https://www.liikenneturva.fi/fi/selkosuomi sivustolta löytyy ohjeita liikenteeseen selkosuomeksi.

https://www.liikenneturva.fi/fi/eri-ikaisena/lapset-0-14/vinkkeja-vanhemmalle sivustolta löytyy liikenneaiheisia tehtäviä peruskouluikäisille, sekä videoklippejä liikenteessä liikkumisen harjoitteluun.

http://www.tulikettu.net/ Pirkanmaan palolaitoksen kouluille ja esiopetukseen suunniteltu Tulikettu-materiaali. Materiaalissa on hyvät kuvat ja teksti selkeää.

https://www.hyria.fi/files/64/Ensiapu.pdf Hyrian ensiapumateriaali jo ammattiin opiskeleville selkosuomeksi. Sopii suomea jo osaaville, lyhyitä tekstejä ja kuvia ja mukana sanaselitykset.

http://www.kll.fi/filebank/647-Punaisen_Ristin_ensiapupaketti_alakouluille_Opettajan_opas.pdf SPR:n ensiapuvihkonen tapaturmien ensiavun opettamiseksi alakouluilla,

https://www.punainenristi.fi/koulusivut SPR:n koulusivut, joilla enemmmänkin materiaalia aiheina Ensiapu, terveys ja hyvinvointi, Globaalikasvatus, Rasismi, Ystävänpäivä, Punaisen Ristin viikko

Sisältöalue 5 pitää sisällään mm. luonnon rakenteiden ja avaruuden opiskelua:

http://www.mfka.fi/fileadmin/users_mfka/Turvallinen/Kem_Tutk_pk_1-_6.pdf MAOLin suunnittelemia luokassa toteutettavia kokeita esim. vedestä, ilmasta, maaperästä ja arjen kemiasta.

http://yle.fi/vintti/yle.fi/opettajatv/opettajatv.yle.fi/teemat/aine/615/619.htm Opettaja TV:n videot aiheesta "Aineet ympärillämme" ja tehtäviä.

http://www.oph.fi/download/49141_iloa_tutkimuksesta.pdf OPH:n vuodelta 2001 oleva opas, jossa ohjeita tutkimusten tekemiseen eri luokka-asteille aineista ja niiden olomuodoista.

https://www.youtube.com/watch?v=z2lz-n1Oqm4 Agora Centerin humoristiset videoklipit veden olomuodoista ja kiertokulusta ym. Klipit ovat lyhyitä ja niissä toistetaan kiitettävän monta kertaa esim. olomuodon nimeä, jotta sen voi omaksua.Liittyy NetOppi alustaan.

http://legacy.nmi.fi/netoppi/ NetOpin demoversiossa tekstejä kolmella eri tasolla vedestä.

http://www.edu.fi/avaruus

http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/biologian_historian_maantiedon_sanastot Sanastoa ympäristöoppiin

5.3 Yläkoulun keskeiset sisältöalueet biologiassa:Muokkaa

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7–9 Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisällöt liittyvät toisiinsa siten, että biologinen tutkimus (S1) ja tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön (S2) sisällytetään muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Biologinen tutkimus: Sisältöjä valitaan siten, että biologisen tutkimuksen vaiheet tulevat oppilaan oman toiminnan kautta tutuiksi.

S2 Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön: Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä metsän ja muiden ekosysteemien tutkimista ja vertailua. Maastotyöskentelyssä havainnoidaan ja arvioidaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen vaikutusta niihin.

S3 Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta: Sisällöt painottuvat suomalaisen metsäekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan sekä ihmisen toiminnan vaikutuksiin niissä. Lisäksi käsitellään perustietoja vesi-, suo-, tunturi- ja kaupunkiekosysteemeistä. Tutustutaan lajien ekologiaan ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Opetukseen sisältyy eliökokoelman koostaminen. Sisältöjä valittaessa painotetaan ekosysteemien monimuotoisuuden tärkeyttä.

S4 Mitä elämä on?: Sisällöissä keskitytään tutkimaan elämän perusilmiöitä biologialle tyypillisin tutkimusmenetelmin. Opetukseen sisällytetään kasvien kasvatusta. Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja elinympäristöjä. Tutustutaan perinnöllisyyden ja evoluution perusteisiin. Tarkastellaan bioteknologian mahdollisuuksia ja haasteita.

S5 Ihminen: Sisällöissä keskitytään tutkimaan ihmiskehon toimintaa ja syvennetään tietämystä ihmisen rakenteesta, elintoiminnoista ja säätelyjärjestelmistä. Tarkastellaan kasvuun, kehitykseen ja terveyteen vaikuttavien biologisten tekijöiden perusteita. Tutustutaan, miten perimä ja ympäristö vaikuttavat ihmisen eri ominaisuuksien kehittymiseen.

S6 Kohti kestävää tulevaisuutta: Sisällöt liittyvät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja muutoksiin lähiympäristössä. Pohditaan luonnonvarojen kestävän käytön ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja eettisiä periaatteita, kestävää ravinnontuotantoa sekä eläinten hyvinvointia. Käsitellään biotalouden ja ekosysteemipalveluiden mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden kannalta. Tutustutaan luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin ja saavutuksiin.

Biologian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7–9 Tavoitteena on, että biologian opetuksessa oppilailla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissä sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Maastoja laboratoriotyöskentelyssä oppilaita ohjataan havainnoimaan ja käyttämään biologialle ominaisia tutkimusmenetelmiä. Biologian opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on, että oppilaita ohjataan käyttämään myös sähköisiä oppimisympäristöjä biologisen tiedon hankinnassa, käsittelyssä, tulkinnassa ja esittämisessä( OPS 2014, 381)

http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Suomenkielinen_opetustoimi/Opetuksen_kehittaminen/Kieli_ja_kulttuuritietoisuus/Materiaalit_kielitietoisuus(101778) Linkistä löytyy materiaalia biologian tunneille,

http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/biologian_historian_maantiedon_sanastot Biologian, historian ja maantiedon sanastot

http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/biologian_oppimisaihioita Edu.fi sivuston biologian materiaalit.

5.4 Yläkoulun keskeiset sisältöalueet maantiedossa:Muokkaa

Maantiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7–9 Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisällöt liittyvät toisiinsa siten, että maapallon karttakuvan kehittäminen (S1) ja ajankohtaisen maailman seuraaminen (S2) sisällytetään muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Maapallon karttakuva ja alueet: Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- ja teemakartoista syvenee. Sisällöissä keskitytään koko maailman hahmottamiseen sekä Suomen, Euroopan ja maailman keskeisen paikannimistön omaksumiseen. Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.

S2 Ajankohtainen muuttuva maailma: Seurataan ajankohtaisia uutisia maailman eri alueilta ja sijoitetaan uutiset kartalle. Pohditaan kriittisesti uutistapahtumien taustoja ja alueellisia merkityksiä. Uutisseuranta yhdistetään maantiedon muiden sisältöjen opiskeluun. Tutustutaan työelämässä ja yhteiskunnan eri osa-alueilla tarvittavaan maantieteelliseen osaamiseen.

S3 Elämän perusedellytykset maapallolla: Sisällöt liittyvät planetaarisuuteen ja sen vaikutuksiin maapallolla. Käsitellään vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelua sekä ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä. Tarkastellaan elämän perusedellytyksiä kuten puhdasta ilmaa, vettä ja ravintoa, niiden esiintymistä ja kestävää käyttöä.

S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt: Tarkastellaan oman kotiseudun erityispiirteitä sekä Suomen maisema-alueita. Tehdään kenttätutkimuksia omassa lähiympäristössä. Osallistutaan oman lähiympäristön monimuotoisuuden vaalimiseen sekä sen viihtyisyyden ja turvallisuuden suunnitteluun ja parantamiseen. Tutkitaan esimerkkien avulla maailman eri alueiden luonnon- ja kulttuurimaisemia.

S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla: Tutustutaan kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja elinkeinoihin Suomessa, Euroopassa ja eri puolilla maailmaa. Tarkastellaan esimerkkien avulla, miten ympäristö vaikuttaa elinkeinoihin, asumiseen ja muuhun ihmisen toimintaan. Pohditaan ihmisoikeuksia ja hyvän elämän edellytyksiä erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta.

S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö: Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön ja biotalouden mahdollisuuksiin Suomessa ja muualla maailmassa. Tutkitaan tuotteiden elinkaaria sekä pohditaan omia kulutusvalintoja ja toimintaa vastuullisena kansalaisena. Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Käsitellään ympäristön tilaa ja yhteistyömahdollisuuksia Itämeren alueella. Pohditaan esimerkkien avulla globalisaation vaikutuksia ja alueellisia kehityskysymyksiä. (OPS 2014, 385-386)

http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/biologian_historian_maantiedon_sanastot maantiedon sanastoa

http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/biologian_historian_maantiedon_sanastot materiaalia avaruudesta

5.5 Yläkoulun keskeiset sisältöaluee fysiikassa:Muokkaa

Fysiikan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7–9 Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueet liittyvät toisiinsa siten, että luonnontieteellinen tutkimus (S1) kytkeytyy kaikkiin muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Luonnontieteellinen tutkimus: Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia sisältöjä tarkasti ohjeistettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimisprosessin vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyjen rakentamista, havainnointia ja mittaamista, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyö- dyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.

S2 Fysiikka omassa elämässä ja elinympäristössä: Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö. Tutustutaan sähkömagneettisen ja hiukkassäteilyn lajeihin. Joihinkin lämpöilmiöihin syvennytään kvalitatiivisella tasolla.

S3 Fysiikka yhteiskunnassa: Fysiikan ilmiöihin ja teknologisiin sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti yhteiskunnan toiminnan ja kehittymisen näkökulmista. Pääpaino on energiantuotannossa ja kestävässä energiavarojen käytössä. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan fysiikan osaamista.

S4 Fysiikka maailmankuvan rakentajana: Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulevat esiin fysiikan luonne tieteenä, energian säilymisen periaate sekä maailmankaikkeuden rakenteet ja mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen fysiikkaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.

S5 Vuorovaikutus ja liike: Sisällöt liittyvät erilaisiin vuorovaikutuksiin ja kappaleiden liiketiloihin. Kahden kappaleen vuorovaikutustilanteista siirrytään yhteen kappaleeseen vaikuttaviin voimiin ja niiden vaikutukseen kappaleen liikkeeseen. Liiketilaa kuvataan tasaisen ja muuttuvan liikkeen malleilla myös kvantitatiivisesti. Mekaaninen työ ja teho kytketään kvalitatiivisesti energiaan.

S6 Sähkö: Virtapiirin tarkastelussa käytetään lähtökohtana jännitteen ja sähkövirran välistä yhteyttä. Sitä tarkastellaan ensin kvalitatiivisesti ilmiöiden ja ominaisuuksien tasolla, sitten kvantitatiivisesti mittaamalla suureiden arvoja ja tutkimalla suureiden välisiä riippuvuuksia. Sisältöjä valitaan myös kodin sähköturvallisuuteen sekä sähkön käyttöön ja tuottamiseen liittyen. Sähköinen varautuminen ja magnetismi yhdistetään kvalitatiivisesti virtapiirien ilmiömaailmaan. (OPS 2014, 390-391)

http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Suomenkielinen_opetustoimi/Opetuksen_kehittaminen/Kieli_ja_kulttuuritietoisuus/Materiaalit_kielitietoisuus(101778) Linkistä löytyy materiaalia fysiikan tunneille.

S3, energiantuotanto:

http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/energiantuotanto_aihiot

http://www.edu.fi/download/129021_kemian_ja_fysiikan_opetuksen_avuksi.pdf VInkkejä fysiikan opetukseen Ilona Kuukalta.

5.6 Yläkoulun keskeiset sisältöalueet kemiassa:Muokkaa

Kemian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7–9 Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueet liittyvät toisiinsa siten, että luonnontieteellinen tutkimus (S1) kytkeytyy muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Luonnontieteellinen tutkimus: Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot luovat pohjan kokeelliselle työskentelylle. Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia aihepiirejä suljettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimusprosessin eri vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyn toteuttamista, havainnointia, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.

S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä: Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö ja lähiympäristön tila. Tutustutaan kodin kemikaaleihin ja paloturvallisuuteen. Tutkitaan olomuotojen muutoksia.

S3 Kemia yhteiskunnassa: Kemian ilmiöihin ja sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja teknologian näkökulmista. Pääpaino on kestävässä luonnonvarojen käytössä, ja tuotteiden elinkaariajattelu on yhtenä tarkastelutapana. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista.

S4 Kemia maailmankuvan rakentajana: Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulee esiin kemian luonne tieteenä, aineen ja energian säilymisen periaatteet sekä luonnon mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen kemiaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.

S5 Aineiden ominaisuudet ja rakenne: Tutkitaan monipuolisesti seosten ja puhtaiden aineiden ominaisuuksia kuten vesi- ja rasvaliukoisuutta. Alkuaineiden ominaisuuksien pohjalta tutustutaan aineen koostumiseen atomeista, atomin rakenteeseen ja jaksolliseen järjestelmään. Malleja ja simulaatioita käytetään yhdisteiden rakentumisen hahmottamisessa. Tutustutaan hiileen, sen yhdisteisiin ja ravintoaineisiin. Perehdytään johonkin orgaaniseen yhdisteryhmään.

S6 Aineiden ominaisuudet ja muutokset: Tutustutaan energian ja aineiden muuttumiseen kemiallisissa reaktioissa. Havainnoidaan reaktionnopeutta ja pohditaan siihen vaikuttavia tekijöitä. Perehdytään hiilen kiertokulkuun ja sen merkitykseen elämälle. Tutustutaan pitoisuuteen ja happamuuteen arkisten esimerkkien yhteydessä. Harjoitellaan kemian merkkikielen ja yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista.

http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Suomenkielinen_opetustoimi/Opetuksen_kehittaminen/Kieli_ja_kulttuuritietoisuus/Materiaalit_kielitietoisuus(101778) Linkistä löytyy materiaalia kemian tunneille.

http://www.edu.fi/download/129021_kemian_ja_fysiikan_opetuksen_avuksi.pdf vinkkejä kemian ja fysiikan opetukseen Ilona Kuukalta.

http://projekti.kpedu.fi/data/liitteet/1cac4963ef2745a0b72e70186dc751c0.pdf selkokielinen materiaali kemian opetukseen.

5.7 Yläkoulun keskeiset sisältöalueet terveystiedossa:Muokkaa

Terveystiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7–9 Tavoitteiden pohjalta luodaan ehyitä, ikätasoisesti eteneviä opetuskokonaisuuksia. Opintokokonaisuudet rakentavat monipuolista tietoa ja osaamista terveydestä voimavarana, sen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta osa-alueesta sekä näiden välisestä vuorovaikutuksesta. Opintokokonaisuuksissa otetaan huomioon elämänkulku, lapsuuden ja nuoruuden kasvu, kehitys sekä niiden kehitystehtävät. Sisältöjen valinnoissa hyödynnetään paikallisia ja globaaleja ajankohtaisia aiheita ja sovelletaan niitä tavoitteiden mukaisesti.

S1 Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys: Sisällöissä painotetaan terveyden eri osa-alueiden kokonaisvaltaista hahmottamista terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn näkökulmasta. Opetuksessa käsitellään elämänkulun sekä kasvun ja kehityksen yleisiä tunnuspiirteitä, monimuotoisuutta ja henkilökohtaisuutta. Kasvun ja kehityksen sisällöissä painottuvat identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen, seksuaalinen kehittyminen, huolenpidon sekä perheen ja läheisten merkitys, mielen hyvinvointi ja itsensä arvostaminen sekä turvataidot. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sisällöissä kiinnitetään huomiota vuorovaikutustilanteissa toimimiseen, tunteiden ilmaisuun ja niiden säätelyyn. Lisäksi perehdytään ristiriitojen, ongelmatilanteiden, stressin ja kriisien rakentavaan käsittelyyn.

S2 Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy: Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä terveyttä tukevista voimavaroista ja sairauksia ehkäisevistä tekijöistä. Terveyteen liittyvistä tottumuksista käsitellään arkirytmi, uni, ravitsemus ja liikunta. Sisällöissä perehdytään seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin ja seksuaalisen kehityksen monimuotoisuuteen. Terveyden voimavaroista tarkastellaan mielenterveyttä, hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja yhteisöjä sekä mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Lisäksi käsitellään turvallisuustaitoja ja -valmiuksia, ensiaputaitoja, itsehoitoa sekä tuen ja avun hakemista. Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon myös ajankohtaisia terveysilmiöitä sekä tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta. Terveyden vaaratekijöistä nostetaan esiin liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa, ravitsemuksen ja nukkumisen ongelmat, kiusaaminen ja stressi. Sisällöissä otetaan huomioon nuoren mielen pahoinvointi, riippuvuudet sekä päihteet ja niiden käytön ehkäisy. Sairauksien ehkäisyyn liittyvistä sisällöistä valitaan keskeiset ja ajankohtaiset tartuntataudit sekä kansantaudit ja tapaturmat.

S3 Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri: Sisällöissä otetaan esille opiskelu-, työ- ja toimintakyky nuoruudessa. Kestävää elämäntapaa tarkastellessa otetaan huomioon sosiaalinen kestävyys ja vastuullinen kuluttaminen. Elinympäristön terveysvaikutuksia käsiteltäessä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja, terveyspalvelut, kansalaistoiminta ja ympäristön terveysriskit. Tietolähteitä, erilaisia terveysmarkkinoinnin ja vaikuttamisen keinoja tarkastellaan erityisesti tiedon luotettavuuden ja terveysvaikutusten näkökulmasta. Terveyden edistämisen sisällöissä otetaan huomioon kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys, kestävä elämäntapa, kansalaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sisältöjä käsiteltäessä otetaan huomioon eri näkökulmia kuten lapsuus ja lasten oikeudet, vanhuus, vammaisuus tai pitkäaikaissairaus. (OPS 2014 400-401)

S1: ihmisen terveys:

http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/ihmisterveysoppi

http://www.edu.fi/tunteesta_tunteeseen Tunnetaitojen opetusmateriaalia.

5.8 Yläkoulun keskeiset sisältöalueet historiassa:Muokkaa

Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7–9 Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.

S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys: Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa.

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan: Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.

S4 Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.

S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria. Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret: Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa. (OPS 2014, 416)

http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Suomenkielinen_opetustoimi/Opetuksen_kehittaminen/Kieli_ja_kulttuuritietoisuus/Materiaalit_kielitietoisuus(101778) Linkistä löytyy historiaan ja yhteiskuntaoppiin kielitietoista materiaalia.

Kemian, Fysiikkan ja Biologian sisältöalueille erityisesti yläkouluun suunniteltua materiaalia:

http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Suomenkielinen_opetustoimi/Opetuksen_kehittaminen/Kieli_ja_kulttuuritietoisuus/Materiaalit_kielitietoisuus(101778) Agora-hankkeessa syntyneet materiaalit.

http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/biologian_historian_maantiedon_sanastot historian sanastoa

http://www.edu.fi/download/129020_historian_ja_yhteiskuntaopin_opetuksen_avuksi.pdf Vinkkejä historian ja yhteiskuntaopin opettamiseen Ilona Kuukalta.

S2 ja S3 sisältöalueelle:

http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/kaupunkielamaa_1800-luvun_suomessa