Portugalin kieli/Kielioppi

Verbit

Portugalin verbit taipuvat aika- ja persoonamuodoissa.

Portugalin verbeillä on kolme konjugaatiota, jonka määrää verbin perusmuodon pääte. Verbit, joiden pääte on -ar, kuuluvat ensimmäiseen konjugaatioon. Toiseen konjugaatioon kuuluvien verbien pääte on -er ja kolmanteen konjugaatioon kuuluvien -ir. Portugalissa on myös joitakin verbejä, joiden perusmuodon pääte on -or. Nämä taivutetaan kuitenkin samalla tavoin kuin -er-päätteiset verbit. Suurin osa portugalin verbeistä ovat -ar-päätteisiä.

Verbeillä on myös tapaluokkia:

1. imperatiivi
2. indikatiivi
3. subjunktiivi
4. konditionaali

Portugalin verbeillä on kolme aikamuotoa:

1. presente, jota käytetään tapahtumista jotka tapahtuvat parhaillaan
2. pretérito, jota käytetään jo tapahtuneista tapahtumista. Nämä jakautuvat kolmeen osaan:
   1. pretérito imperfeito, jota käytetään kerrottaessa tapahtumasta joka tapahtui (imperfekti)
   2. pretérito perfeito, jota käytetään kerrottaessa tapahtumista jotka ovat tapahtuneet (perfekti)
   3. préterito mais-que-perfeito, jota käytetään kerrottaessa tapahtumista jotka olivat tapahtuneet (pluskvamperfekti)
3. futuro, jota käytetään tulevista tapahtumista. Futuro jakautuu kahteen osaan:
   1. futuro do presente, jota käytetään tapahtumista jotka tulevat tapahtumaan
   2. futuro do pretérito, jota käytetään tapahtumista jotka saattavat tulla tapahtumaan

Substantiivit ja adjektiivit

Substantiiveillä on kaksi sukua: feminiini ja maskuliini. Adjektiivit taipuvat substantiivien mukaan suvussa ja määrässä. Useimmat konsonanttiin tai e-kirjaimeen päättyvät adjektiivit eivät kuitenkaan taivu.

Maskuliinissa olevien substantiivien epämääräinen artikkeli on yksikössä um ja monikossa uns. Maskuliinin määräinen artikkeli on yksikössä o ja monikossa os. Feminiinissä olevien substantiivien epämääräinen artikkeli yksikössä on uma ja monikossa umas. Feminiinin määräinen artikkeli on yksikössä a ja monikossa as. Toisin kuin esim. englannissa, portugalissa myös erisnimen eteen tulee yleensä artikkeli.

Vokaaliin päättyvien substantiivien ja adjektiivien monikko muodostetaan yleensä lisäämällä sanan perään s-kirjain, esimerkiksi a casa (talo) -> as casas (talot).