Psilosybiinisienten kasvattaminen

Tekstissä esiintyy paljon vapaasti käännettyä suomenkielistä kasvatussanastoa, joka ei ole ehtinyt juurikaan vakiintumaan. Tämän lisäksi harrastelijapiireissä käytetään paljon lainasanoja, minkä vuoksi käsitteistöä on listattu aloittelijan avuksi sanastoon.

Huurumadonlakkikasvustoa maississa ja kookoskuidussa

Pienviljelyn ei tarvitse olla monimutkaista: kuvassa muovipullon sisällä kasvatettua huurumadonlakkikasvustoa n. puolen desilitran maissialustassa, joka on käsitelty ainoastaan tavallisessa kattilassa keittämällä.

Teos julkaistaan ainoastaan informaatiotarkoituksessa, eivätkä teoksen tekijät kehota ketään rikkomaan Suomen lakia, eivätkä vastaa teoksen mahdollisesta väärinkäytöstä.

Yleistä

Useita psilosybiinisienilajeja on helppoa kasvattaa vähällä vaivalla kotioloissakin, minkä vuoksi viljelyä harrastetaan niin yksityisesti kuin myyntiäkin varten. Kansainvälisesti ihmisen eniten kasvattama laji on huurumadonlakki, jonka lisäksi muita kasvatustoiminnassa käytettyjä sienilajeja ovat mm. myrkkymadonlakki, Psilocybe azurescens, Panaeolus cyanescens ja reunuskirjoheltta. Myös suippumadonlakkia on vaativista kasvuolosuhteistaan huolimatta kasvatettu jonkin verran sisätiloissa.

Kasvatusalustat

Kasvatusalustana käytetään usein kosteutettua tumman riisijauhon ja vermikuliitin seosta, lantaa, heinää, maissin- vehnän- ja rukiinjyviä, linnunsiemenseosta sekä kookoskuitua. Pelkän rihmaston kasvattamiseen käytetään agarhyytelö- ja nestemuotoista ravinneseosta, joka valmistetaan usein jauhoista ja/tai sokerista. Useimmat kasvualustat käsitellään usein kuumentamalla esimerkiksi painekattilalla, sillä ne ovat erittäin herkkiä saastumaan muilla kasvustoilla, kuten homeilla ja bakteereilla.

Kasvatusympäristön toteuttaminen

Useiden psilosybiinisienten viljelyyn soveltuva kasvatuslaatikko yksinkertaisella ilmankosteutusjärjestelmällä.

Yleisesti kasvatetut psilosybiinisienilajit suosivat yli 90-prosenttista ilmankosteutta sekä vaativat sopivaa ilmanvaihtuvuutta hapensaannin ylläpitämiseksi. Sienille sopiva elinympäristö toteutetaan sisäkasvatuksissa usein kasvatuslaatikolla, johon kuuluu veteen upotettuun ilmausletkuun (engl. bubbler ring) tai muuhun ilmankosteutta lisäävään järjestelmään liitetty ilmapumppu. Harrastajapiireissä kasvatustilojen ilmankosteutusta tehdään usein käsin suihkepullolla ja happea lisätään käsin esimerkiksi kasvatuslaatikon kantta kasvustoihin päin heiluttamalla.

Historia

Vuonna 1976 veljekset Terence sekä Dennis McKenna julkaisivat salanimillä OT Oss ja ON Oeric kirjan Psilocybin - Magic Mushroom Grower's Guide, joka opastaa alkukantaisin, joskin ajalleen mullistavin tavoin kasvattamaan huurumadonlakkia. Kirjasta on julkaistu kaksi painosta sekä yksi muokattu uusintapainos vuonna 1992.

Vuoden 1991 syyskuussa Robert McPherson julkaisi Psylocybe Fanaticus -nimellä High Times -lehdessä ohjeet helppoon ja halpaan tapaan kasvattaa psilosybiinisieniä kotioloissa. PF Tekiksi nimetty viljelytekniikka on julkaistu kirjana sekä internetissä ja se on saanut suurta suosiota lisäten kasvattajien määrää.

Kasvattaminen Suomessa

Viljelytoiminnan laittomuudesta johtuvan arkaluonteisuuden vuoksi tarkkaa arviota suomalaisten kasvatusharrastajien tai kasvatusten määrää on erittäin vaikeaa arvioida. Internetin kautta suomenkielinen kasvatustietous on levinnyt ilmeisesti 90-luvun puolivälissä kirjoitetun, Psilocybe Fanaticus -kasvatustekniikkaan perustuneen Teonanacatl - Psilocybe cubensiksen kasvatus kotioloissa -oppaan kautta.

2000-luvun alusta lähtien keskeisenä suomalaisten psilosybiinisieniharrastajien kohtaamispaikkana on toiminut Taikasieniforum, joka on ollut myös keskeisessä osassa kasvatusharrastuksen leviämisessä. Keskustelupalsta on toimintavuosiensa aikana tarjonnut suomenkielistä tietoa sienten kasvatuksesta, päihde- ja lääkekäytöstä sekä otollisen ympäristön jo olemassaolleen alakulttuurin vahvistumiselle ja verkostoitumiselle.