Puutarha/Havupuut
Tämä luku kertoo havupuista.
Taksonomisesti tekstin koko tarkoittaa seuraavaa:
Alakaari
muokkaaHeimo
muokkaaAlaheimo
muokkaaSuku
muokkaaHavupuut (Pinophytina syn. Pinopsida, Coniferopsida)
muokkaaAinavihreät havupuut tuovat puutarhaan talvellakin väriä.
Mäntykasvit (Pinaceae)
muokkaaMäntykasvit jaetaan neljään alaheimoon ja yhteentoista sukuun:
Pinoideae
muokkaaPinoideae-alaheimoon kuuluu vain yksi suku, männyt (Pinus).
Pinus – männyt
muokkaaAinut mänty, joka kasvaa Suomessa luonnonvaraisena on metsämänty.
- Metsämänty eli mänty (Pinus sylvestris), honka tai petäjä on karujen olosuhteiden puu, joka kestää kylmää, kuivuutta ja ravinteiden niukkuutta, mutta valokasvina edellyttää paljon valoa. Puutarhassa mänty on ainakin varma sillä kuten edellä mainittiin se kestää monia olosuhteita, mutta sitä voidaan pitää rumana. Mäntyä myös löytyy lähes joka paikasta, joten erikoinen se ei ole. Lisääminen: Helpoin tapa lisätä mäntyä on ottaa omalta tontilta nuoria taimia jos löytää ja siirtää ne sitten sopiville paikoille.
Piceoideae
muokkaaPiceoideae-alaheimoon kuuluu vain yksi suku, kuuset (Picea).
Picea – kuuset
muokkaaMetsäkuusi on ainoa Suomessa luonnonvaraisena elävä kuusilaji ja se jakautuu kahteen alalajiin, jotkut kasvitieteilijät pitävät siperiankuusta omana lajinaan (Picea obovata):
- euroopankuusi (Picea abies subsp. abies)
- siperiankuusi (Picea abies subsp. obovata)
Edellä mainittu kasvaa lähes koko Suomessa, mutta alempana mainittu vain Lapissa. Puutarhassa on huomioita alalajien erot, eli siperiankuusi on kasvutavaltaan euroopankuusta kapeampi, lyhytkasvuisempi ja lyhytoksaisempi. Euroopankuusi on pitkä puu, jopa 45 metrinen, joten tämäkin seikka tulee huomioida kuusta istuttaessa. Kuusen erikoismuodotkin ovat huomiota keräävä asia, sillä kuusenerikoismuoto on hieno erikoisuus puutarhaan. Lisäys: Kuusenkin lisäämiseen on helpointa käyttää omalta tontilta poimittua kuusentaimea ja istuttaa se sitten parempaan paikkaan.
Laricoideae
muokkaaLaricoideae-alaheimoon kuuluu kolme sukua, lehtikuuset (Larix), douglaskuuset (Pseudotsuga) ja Cathaya.
Larix – lehtikuuset
muokkaaSuomessa ei elä alkuperäisenä yhtään lehtikuusta.
Pseudotsuga – douglaskuuset
muokkaaSuomessa ei elä alkuperäisenä yhtään douglaskuusta.
Cathaya
muokkaaAbietoideae
muokkaaAbietoideae-alaheimoon kuuluu kuusi sukua, pihdat (Abies), setrit (Cedrus), hemlokit (Tsuga), Keteleeria, Nothotsuga ja kultalehtikuuset (Pseudolarix).
Abies – pihdat
muokkaaPihtoihin eli jalokuusiin kuuluu 45–55 lajia.
Cedrus – setrit
muokkaaSetreihin kuuluu kasvitieteilijästä riippuen 2–4 lajia. Yksikään laji ei elä luonnonvaraisena Suomessa.
Tsuga – hemlokit
muokkaaHemlokkeihin kuuluu 9 lajia. Yksikään laji ei elä luonnonvaraisena Suomessa.