Puutarha/Havupuut

Tämä luku kertoo havupuista.

Taksonomisesti tekstin koko tarkoittaa seuraavaa:

AlakaariMuokkaa

HeimoMuokkaa

AlaheimoMuokkaa

SukuMuokkaa

Havupuut (Pinophytina syn. Pinopsida, Coniferopsida)Muokkaa

Ainavihreät havupuut tuovat puutarhaan talvellakin väriä.

Mäntykasvit (Pinaceae)Muokkaa

Mäntykasvit jaetaan neljään alaheimoon ja yhteentoista sukuun:

PinoideaeMuokkaa

Pinoideae-alaheimoon kuuluu vain yksi suku, männyt (Pinus).

Pinus – männytMuokkaa

Ainut mänty, joka kasvaa Suomessa luonnonvaraisena on metsämänty.

 
Metsämänty
  • Metsämänty eli mänty (Pinus sylvestris), honka tai petäjä on karujen olosuhteiden puu, joka kestää kylmää, kuivuutta ja ravinteiden niukkuutta, mutta valokasvina edellyttää paljon valoa. Puutarhassa mänty on ainakin varma sillä kuten edellä mainittiin se kestää monia olosuhteita, mutta sitä voidaan pitää rumana. Mäntyä myös löytyy lähes joka paikasta, joten erikoinen se ei ole. Lisääminen: Helpoin tapa lisätä mäntyä on ottaa omalta tontilta nuoria taimia jos löytää ja siirtää ne sitten sopiville paikoille.
Wikimedia Commonsissa on materiaalia aiheesta mänty.
Wikipedia-tietosanakirjassa on artikkeli aiheesta:

PiceoideaeMuokkaa

Piceoideae-alaheimoon kuuluu vain yksi suku, kuuset (Picea).

Picea – kuusetMuokkaa
 
Metsäkuusi

Metsäkuusi on ainoa Suomessa luonnonvaraisena elävä kuusilaji ja se jakautuu kahteen alalajiin, jotkut kasvitieteilijät pitävät siperiankuusta omana lajinaan (Picea obovata):

  • euroopankuusi (Picea abies subsp. abies)
  • siperiankuusi (Picea abies subsp. obovata)

Edellä mainittu kasvaa lähes koko Suomessa, mutta alempana mainittu vain Lapissa. Puutarhassa on huomioita alalajien erot, eli siperiankuusi on kasvutavaltaan euroopankuusta kapeampi, lyhytkasvuisempi ja lyhytoksaisempi. Euroopankuusi on pitkä puu, jopa 45 metrinen, joten tämäkin seikka tulee huomioida kuusta istuttaessa. Kuusen erikoismuodotkin ovat huomiota keräävä asia, sillä kuusenerikoismuoto on hieno erikoisuus puutarhaan. Lisäys: Kuusenkin lisäämiseen on helpointa käyttää omalta tontilta poimittua kuusentaimea ja istuttaa se sitten parempaan paikkaan.


Wikipedia-tietosanakirjassa on artikkeli aiheesta:
Wikimedia Commonsissa on materiaalia aiheesta metsäkuusi.

LaricoideaeMuokkaa

Laricoideae-alaheimoon kuuluu kolme sukua, lehtikuuset (Larix), douglaskuuset (Pseudotsuga) ja Cathaya.

Larix – lehtikuusetMuokkaa

Suomessa ei elä alkuperäisenä yhtään lehtikuusta.

Pseudotsuga – douglaskuusetMuokkaa

Suomessa ei elä alkuperäisenä yhtään douglaskuusta.

CathayaMuokkaa

AbietoideaeMuokkaa

Abietoideae-alaheimoon kuuluu kuusi sukua, pihdat (Abies), setrit (Cedrus), hemlokit (Tsuga), Keteleeria, Nothotsuga ja kultalehtikuuset (Pseudolarix).

Abies – pihdatMuokkaa

Pihtoihin eli jalokuusiin kuuluu 45–55 lajia.

Cedrus – setritMuokkaa

Setreihin kuuluu kasvitieteilijästä riippuen 2–4 lajia. Yksikään laji ei elä luonnonvaraisena Suomessa.

Tsuga – hemlokitMuokkaa

Hemlokkeihin kuuluu 9 lajia. Yksikään laji ei elä luonnonvaraisena Suomessa.