Puutarha/Lannoitus

Lannoitus on maanparannusaineiden lisäämistä pelloille ja puutarhakasveille. Sitä lisätään viljelysmaahan isomman sadon ja viljelykasvien kasvun kiihdyttämiseksi. Lannoittamisen ajatus on palauttaa maaperän orgaaniseen osaan ne ravinteet, jotka poistuivat sadonkorjuun, lehtien haravoinnin tai nurmikonleikkuun mukana.

Kotona lannoitteita käytetään myös sisäkasveille. Pienessä ruukussa ravinteet loppuvat nopeasti, joten lannoitteen saanti on turvattava. On olemassa sekä kasteluveden mukana annettavia nestemäisiä että kiinteitä lannoitteita, jotka laitetaan mullan sekaan.

Liiallinen ja suunnittelematon lannoittaminen johtaa vesistöjen rehevöitymiseen ja taloudelliseen haaskaukseen. Siksi suositellaan maa-analyysiä lannoitustarpeen määrittämiseksi, ja lannoituksen ajoittamisen suunnittelua huuhtoutumisen minimoimiseksi. Kotona liiallinen lannoittaminen on myös tuhoisaa, koska liian suuret lannoitepitoisuudet vioittavat tai jopa tappavat kasvin. Maltillinen lannoittaminen säännöllisin väliajoin saattaa luoda kotiin ennennäkemättömän puutarhan.

Lannoitteet sisältävät yleensä ennen kaikkea typpeä, fosforia ja kaliumia. Nämä kolme ovat kasvien pääravinteita. Niistä muodostuu NPK-arvo, eli ensimmäisenä typpi (N), toisena fosfori (P) ja kolmantena kalium (K). Jos lannoitetta on kilo, ja lannoitteen NPK-arvo on 5-4-3, niin se sisältää arvioidusti 50 grammaa typpeä. Tyypilliset lisä- tai sivuravinteet ovat kalsium, rikki ja magnesium. Hivenaineina mukana on myös booria, rautaa, sinkkiä, kuparia, molybdeenia ja seleeniä.

Typellä on kaikkein vahvin vaikutus kasvin kasvuun, sillä sen avulla kasvaa vahva ja elinvoimainen kasvi. Typen saantia ei pitäisi koskaan estää täysin tai kasvin kasvaminen tyrehtyy. Fosfori on kasville tärkeä aine muodostettaessa uutta solukkoa sekä yhteyttämisen kannalta. Fosforia tarvitaan erityisesti heti itämisen jälkeen ja kukkimisvaiheessa. Vastustuskyky]taudeille ja tukeva varsi ovat kaliumin ansiota. Kalium vaikuttaa myös muiden ravinteiden imeytymiseen. Kaliumintarve on suurimmillaan nuorilla kasveilla, mutta sitä tarvitaan myös terveiden kukintojen muodostamiseen.

Keväällä voidaan antaa kaikkia lannoitteita, mutta jos syksyllä annetaan liikaa typpeä, kasvin talvehtiminen häiriintyy, minkä takia syyskäyttöön suositellaan PK– eli typetöntä lannoitetta.

Aiheesta muuallaMuokkaa