S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty/Maanviljelystaito muuttaa ihmisten elämää

Maanviljelys aloitettiin KaksoisvirranmaassaMuokkaa

 
Tässä kartassa näet hedelmälliseksi puolikuuksi kutsutun alueen Kaksoisvirranmaassa eli Mesopotamiassa nykyisen Lähi-idän alueella. Siellä alettiin ensimmäiseksi viljellä maata. Nimitys Kaksoisvirranmaa tule kahdesta alueella virtaavasta joesta, joiden nimet ovat Eufrat ja Tigris.

Noin kaksi miljoonaa vuotta keräilijä-metsästäjä-ihmiset olivat liikkunut ruuan perässä. Kun metsästettävät eläimet ja kerättävä ruoka loppui jostain, oli aika siirtyä seuraavaan paikkaan ruuan perässä. Tästä johtuen ihmisten elämä oli liikkuvaa, eikä pysyviä asumuksia kannattanut rakentaa.

Noin 10 000 vuotta sitten Kaksoisvirranmaassa eli Mesopotamiassa nykyisen Lähi-idän alueella ihmiset oppivat taidon, joka aloitti koko ihmiskunnan mullistuksen. Tämä taito oli maanviljelystaito.

Koska maanviljelystaidon oppimisen aikaan ei vielä osattu kirjoittaa, ei meillä ole varmaa tietoa taidon oppimiseen vaikuttaneista syistä ja tapahtumista. Arkeologisten löydösten perusteella voimme kuitenkin olettaa, että maanviljelyn taitoa ei opittu yhdessä yössä, vaan pitkän ajan kuluessa. Ihmiset eivät myöskään siirtyneet keräilystä ja metsästyksestä kerralla viljelyyn, vaan keräilyä ja metsästystä harjoitettiin vielä pitkään.

On mahdollista, että maanviljelystaito opittiin sattumalta. Ehkäpä ihmiset olivat pitkän ajan kuluessa oppineet tunnistamaan paikat, joissa joka vuosi kasvoi tiettyjä syötäviä kasveja. Ehkäpä ihmiset huomasivat, että kun maata hieman muokkasi kepillä ja huolehti kastelusta, kasvit kasvoivat paremmin. Ensin maata muokattiin kepillä, ja myöhemmin, kun ihminen oli jo kesyttänyt kotieläimiä, esimerkiksi härkä veti auraa. Ensimmäisiä viljelykasveja olivat villeinä kasvaneet villivehnä, villiruis ja villiohra.

Kastelun merkitys oli tärkeä oivallus. Tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että viljely alkoi todennäköisesti ensin vuorten rinteillä, joilta valuva vesi kasteli kasveja. Sieltä viljely siirtyi suurten jokien, Eurfratin ja Tigrisin, jokilaaksoihin. Jokien tulviessa rannalle nousi hedelmällistä lietettä, jossa kasvit kasvoivat hyvin. Välillä oli kuivia kausia, jolloin sadetta ei saatu. Ihmiset kuitenkin keksivät rakentaa kastelujärjestelmiä, joiden avulla jokien vettä ohjattiin tarvittaessa pelloille.

Aluetta, jolla viljely alkoi, kutsutaan usein "hedelmälliseksi puolikuuksi" sen kartalle piirretyn muodon vuoksi, vaikka parempi nimitys olisikin hedelmällinen kuunsirppi. Hedelmällisen puolikuun alueella Lähi-idässä maanviljelys aloitettiin ensimmäisenä, mutta mielenkiintoisesta kyllä, ihmiset aloittivat maanviljelyn hedelmällisestä puolikuusta tietämättä myös muualla maailmassa suurissa jokilaaksoissa vain vähän myöhemmin. Muita alueita olivat esimerkiksi Koillis-Kiina ja Väli-Amerikka.

Ihminen pysähtyi paikalleen ja korkeakulttuurit syntyivätMuokkaa

 
Muinaisesta Egyptistä 1300-luvulta eaa. peräisin oleva seinämaalaus kuvaa maanviljelyn eri vaiheita. Mitä vaiheita löydät? Löydätkö maanviljelyä tehostaneen keksinnön, auran?

Viljely ja kasveista huolehtiminen edellytti paikalleen jäämistä. Toisaalta, enää ei tarvinnutkaan liikkua ruuan perässä, sillä viljelyn vuoksi ruokaa riitti. Ihminen metsästi ja keräili edelleen, mutta pikkuhiljaa maanviljelystä tuli tärkein ravinnon lähde.

Kun pysähdyttiin paikalleen, pystyttiin myös keräämään omaisuutta. Ihminen alkoi kesyttää villieläimistä kotieläimiä, joista ensimmäinen oli sudesta kesytetty koira. Myös lammas ja vuohi, sekä hieman myöhemmin sika ja nauta kesytettiin melko varhaisessa vaiheessa. Kun ruokaa oli enemmän tarjolla, myös väkimäärä alkoi kasvaa. Viljelysten ympärille syntyä kyliä, jotka myöhemmin kasvoivat kaupungeiksi.

Kun kastelujärjestelmän ja auran kaltaiset keksinnöt tehostivat viljelyä, ruokaa saatiin viljelystä ja kotieläimistä enemmän. Sitä oli jopa niin paljon, että sitä voitiin varastoida, ja kaikille riitti ruokaa. Kaikkien ei tarvinnut enää työskennellä ruuan saamiseksi pellolla, metsästäen tai keräillen. Tuolloin ihmiset alkoivat jakaa töitä ja ammatit syntyivät. Kun osa ahersi pelloilla, rakentajat rakensivat taloja tai vaikkapa kaupunkia puolustavaa muuria. Ruuan kypsentämiseen ja säilyttämiseen tarvittiin astioita, joita savenvalajat valmistivat savesta. Myöhemmin myös puuvillan ja pellavan kasvattaminen opittiin, ja niistä opittiin tekemään kankaita. Kankaita valmistivat kankaankutojat.

Vilja oli arvokasta, joten sitä ja omaa kaupunkia vartioimaan tarvittiin myös sotilaita. Vartioinnin ja puolustuksen lisäksi sotilaat myös hyökkäsivät tarvittaessa naapurikylään, ja mikäli sotaretki oli voitokas, mukana tuotiin orjia, jotka tekivät raskaimmat työt. Myöhemmin, kun pronssia ja rautaa oli opittu valmistamaan, sepät tekivät esimerkiksi sotilaille aseita ja maanviljelijöille auroja.

Myös muita ammatteja syntyi sitä mukaa, kun uusia taitoja opittiin ja tarvetta oli. Maanviljelyn aloittamisen jälkeen myös taiteen tekemiselle jäi aikaa ja sen eri muodot kehittyivät.

 
Sumerilaisten, ensimmäisen tunnetun korkeakulttuurin tekemä taideteos kuvaa sumerien rauhan aikaa. Mitä voit päätellä sumerien elämästä tämän kuvan avulla?

Rahaa ei vielä oltu keksitty, joten ihmiset kävivät vaihtokauppaa. Savenvalaja antoi esimerkiksi ruukkuja rakentajalle, joka lupasi puolestaan tästä hyvästä rakentaa savenvalajalle vaikkapa uuden katon kotiin. Myös viljaa käytettiin maksuvälineenä. Ihmiset esimerkiksi antoivat sotilaille osan viljasadostaan, jotta nämä suojelisivat heitä. Jossain vaiheessa syntyi myös kauppiaiden ammattikunta. Jos viljaa tai muita tuotteita oli yli oman tarpeen, kaupungit saattoivat käydä kauppaa myös toisten kaupunkien kanssa. Kauppamatkojen ja sotaretkien mukana tuotteet ja uudet taidot levisivät uusille alueille.

Yksi tärkeä työnjaon seuraus oli taitojen ja tekniikan kehittyminen. Kun ihmiset keskittyivät tekemään yhtä työtä, heistä tuli siinä taitavia ja he tekivät työtään tehostavia havaintoja ja keksintöjä.

Kun toisilla oli viljaa enemmän kuin toisilla, alkoi ihmiskunta jakautua rikkaisiin ja köyhiin. Yhteiskuntaluokat, joissa eri luokkiin kuuluvilla on erilaisia oikeuksia ja tehtäviä, syntyivät. Kaupungit tarvitsivat hallinnon, ja yhteisöjä alettiin hallita niin, että joku tai jotkut määräsivät ja toiset tottelivat. Määrääjiksi kohosivat ne, joilla oli eniten viljaa tai muuta omaisuutta. Myöhemmin papit, kuninkaat tai pappiskuninkaat hallitsivat kaupunkeja. Ensimmäisissä korkeakulttuureissa jumalia oli monia ja pappien tai muiden hengellisten johtajien tehtävä oli tulkita jumalien tahtoa ja pitää heidet tyytyväisinä. Tällaista järjestäytynyttä yhteiskuntaa, jossa on hallinto, yhteiskuntaluokat, työnjako ja kehittynyt tiede sekä taide, kutsutaan korkeakulttuuriksi eli sivilisaatioksi.

Ensimmäiset korkeakulttuurit syntyivät Mesopotamiaan, ja merkittävä korkeakulttuurien kehittymiseen vaikuttanut syy oli juuri maanviljelystaidon keksiminen ja siitä seurannut liikkuvan elämäntavan loppuminen. Muutos keräilijöistä ja metsästäjistä korkeakulttuureihin ei kuitenkaan tapahtunut hetkessä vaan tuhansien vuosien kuluessa.

Uusia taitoja ja keksintöjä syntyi tarpeeseenMuokkaa

 
Sumerilaista nuolenpääkirjoitusta kauppakirjassa 2600-luvulta eaa. Miksi kirjoitusta kutsutaan nuolenpääkirjoitukseksi? Mille materiaalille kirjoitus on tehty?

Kun kaupungit kasvoivat ja väkimäärä lisääntyi, töitä jaettiin. Noin 3 000 – 4 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua Mesopotamiassa eläneen sumerien kansan kaupunkikulttuuri oli jo huomattavan korkealla tasolla ja järjestäytynyt. Yhteisiä asioita hoidettiin yhdessä, ja siihen tarvittiin varoja. Varoja kerättiin verottamalla kaupungin asukkaita, mutta kun ihmisiä alkoi olla paljon, oli vaikeaa muistaa kuka oli velkaa kenellekin ja kuinka paljon. Tarvittiin jonkinlainen keino merkitä muistiin sopimuksia, velkoja ja maksuja. Ensimmäisen tunnetun kirjoitusjärjestelmän kehitti Mesopotamian alueella elänyt sumerien kansa noin 3200 eaa. paikkeilla. Ulkonäkönsä vuoksi tätä maailman ensimmäistä kirjoitusjärjestelmää kutsutaan nykyään nuolenpääkirjoitukseksi. Kirjoitusmerkit tehtiin tauluun piirtopuikolla.

 
Niili-joen rannalla sijainneessa muinaisen Egyptin valtakunnassa egyptiläiset kehittivät hieman sumereja myöhemmin kirjoitusjärjestelmän, jota kutsutaan hieroglyfeiksi.

Kirjoitustaito levisi nopeasti myös muille kansoille, mutta se oli vain harvojen taito. Taito myös kehittyi melko hitaasti. Ensin piirrettiin pelkkiä kuvia, jotka korvattiin niitä tarkoittavilla symboleilla ja vielä myöhemmin tavuilla ja sanoilla. Kesti satoja vuosia, ennen kuin kirjoitus oli kehittynyt niin paljon, että sillä saatettiin kirjoittaa mitä tahansa. Kirjoitustaidon myötä syntyi myös uusi ammatti, kirjuri.

Kirjoitustaidon kehittämisen jälkeistä aikaa tutkijat kutsuvat historialliseksi ajaksi, ja siitä voimme saada tietoa harvojen säilyneiden kirjoitusten avulla.

Toinen sumerien tekemä merkittävä keksintö oli pyörä. Kun pyörä keksittiin laittaa kärryihin, liikkumisesta ja tavaroiden siirtämisestä tuli paljon aiempaa helpompaa.

Myös tieteet, kuten matematiikka ja tähtitiede syntyivät ja kehittyivät ensimmäisten korkeakulttuurien, sumerien ja heitä seuranneiden kansojen parissa. Matematiikkaa tarvittiin, kun esimerkiksi laskettiin kuinka paljon viljaa kuuluu kenellekin. Tähtien ja kuun liikkeitä puolestaan seurattiin, koska oli tärkeää tietää milloin vilja kannattaa kylvää. Näin sai alkunsa tähtitiede ja ylipäänsä ajan laskeminen.

Lue lisääMuokkaa

Tehtäviä ja pohdittavaaMuokkaa

  1. Tutki karttakirjaa tai Google Mapsia ja selvitä mitä valtioita Kaksoisvirranmaan eli Mesopotamian alueella nykyään sijaitsee.
  2. Sumerit, assyrialaiset ja babylonialaiset olivat kolme varhaista korkeakulttuuria. Tutustu tarkemmin näihin kulttuureihin.
  3. Tämänhetkisten löytöjen perusteella vanhimpia kyläyhteisöjä olivat nykyisen Turkin alueella ollut Çatal Hüyük ja nykyisen Palestiinan alueella sijainnut Jeriko. Tutki näiden kaupunkien elämää.

LähteetMuokkaa