S2 Erilaisia elämäntapoja/Maahanmuuttajat tuovat mukanaan lähtömaansa kulttuuria

Miksi ihmiset lähtevät kotiseudultaan?

Maahanmuuttajaksi eli siirtolaiseksi kutsutaan ihmistä, joka siirtyy pysyvästi asumaan toiseen maahan. Osa siirtolaisista on lähtenyt kotimaastaan vapaaehtoisesti, osa taas pakon edessä. Vapaaehtoisen lähtemisen taustalla voi olla esimerkiksi työpaikan saaminen toisesta maasta, koulutukseen lähteminen tai vaikkapa seikkailunhalu ja vaihtelun hakeminen. Osa taas saattaa tulla vaikkapa rakkauden perässä.

Joskus ihmiset joutuvat kuitenkin lähtemään kotiseudultaan pakon edessä. Tyypillisesti tällainen pakko voi olla sota, konflikti tai erilaisista syistä johtuva vaino, jotka saavat lähtijän pelkäämään oman henkensä ja terveytensä puolesta. Myös luonnonkatastrofit, kuten kuivuus ja tulvat saattavat tehdä kotiseudun asuinkelvottomaksi. Oman henkensä ja terveytensä puolesta pelkäävällä on oikeus hakea toisesta maasta turvapaikkaa. Turvapaikan hakeminen on jokaisen ihmisen ihmisoikeus. Turvapaikan saaminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan kohdemaa päättää, onko hakija turvapaikan tarpeessa.

Turvapaikanhakijasta tulee pakolainen, mikäli hänelle myönnetään kohdemaassa turvapaikka. Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut antamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan konfliktien ja vainon vuoksi pakenemaan joutuneita ihmisiä on maailmassa tällä hetkellä 65,6 miljoonaa.

Keskusteltavaksi

Suomen pakolaisavun mukaan joka minuutti 20 ihmistä maailmassa joutuu jättämään kotinsa ja pakenemaan. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan tällä hetkellä maailmassa on 65,6 miljoonaa konfliktien tai vainon vuoksi kotinsa jättämään joutunutta ihmistä. Keskustelkaa ja pohtikaa asiaa mahdollisimman monelta eri näkökantilta. Miksi valtiot eivät vain avaa rajojaan ja päästä kaikkia ihmisiä sisään? Onko turvallisella valtiolla, kuten Suomella oikeus kieltäytyä ottamasta vastaan turvapaikanhakijoita vai velvollisuus ottaa kaikki vastaan? Kuvitelkaa tilanne, jossa olette päättämässä yhdessä, ketkä kaksi seuraavista henkilöistä saavat oleskeluluvan maassanne. Perustelkaa valintanne. H1: korkeasti koulutettu, haluaa maahan, koska oman alan töitä ei ole kotimaassa, ei kielitaitoa, H2: käynyt vain peruskoulutuksen, mutta oppinut kielen alkeet kotimaassaan turisteilta, tekee käsitöitä, joita myymällä yrittää saada elantonsa H3: ei koulutusta, ei ammattia, ei kielitaitoa, hengenvaarassa kotimaassaan elämäntapansa vuoksi, H4: lukutaidoton, kouluttamaton, 5 lapsisen perheen yksinhuoltaja, ei osaa kieltä, ei ammattia, perhe elää köyhyydessä, mutta ei ole suoranaisessa hengenvaarassa H5: ei työpaikkaa, haluaa tulla maahan, koska on kuullut hyviä asioita maan koulutuksesta, ja toivoo saavansa itselleen opiskelupaikan

Maahanmuuttajat ovat monipuolinen ryhmä

Tilastotietoa maahanmuuttajien määristä sekä kielistä Suomessa.

Maahanmuuttajat tulevat eripuolilta maapalloa, minkä vuoksi jokainen tuo mukanaan oman lähtömaansa kulttuuria. He myös lähtevät kotimaastaan erilaisista syistä. Sen vuoksi maahanmuuttajat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä. Tavat ja tapa katsella maailmaa voivat poiketa paljonkin suomalaisista tai ne voivat olla hyvin samanlaisia riippuen siitä, mistä tulija on kotoisin. Tulijat tuovat mukanaan omaa kulttuuriaan, mikä lisää monikulttuurisuutta kohdemaassa.

Joskus lähtömaan ja kohdemaan kulttuurierot saattavat aiheuttaa haasteitakin yhteiseloon, mikä vaatii yhteistyötä ja vuoropuhelua. Osa ihmisistä näkee maahanmuuton ja monikulttuurisuuden uhkana kohdemaan perinteiselle kulttuurille. Toiset taas ajattelevat maahanmuuton ja erilaiset kulttuurit kohdemaan kulttuuria rikastuttavana ja monipuolistavana asiana.

Maahanmuutto tuo toki mukanaan asioita, jotka eivät aiemmin ole olleet osa kohdemaan kulttuuria. Tämä uusien asioiden kulttuuriin tuominen ei kuitenkaan ole yksin maahanmuuttajien vastuulla, sillä kulttuuria muovaa myös esimerkiksi televisio ja internetkin.

Kun monikulttuurisuus nähdään uhkana perinteiselle kulttuurille, on täysin perusteltua kysyä, mitä se "perinteinen kulttuuri" oikeastaan on. Kulttuurit ovat saaneet vaikutteita ympäriltään ja muuttuneet aina. Tämän päivän suomalainen kulttuuri on hyvin erilaista kuin esimerkiksi 1900-luvun alun suomalaisuus, kun Suomi itsenäisenä valtiona syntyi. Jos ajassa mennään vielä enemmän taaksepäin, törmäämme suomalaiseen kulttuuriin, jossa uskottiin metsän henkiin ja moniin jumaliin. Kulttuurimme on aina muuttunut ja ottanut vaikutteita ympäriltään, ja voimmekin kysyä, miksi suomalaisuus ja suomalainen kulttuuri olisi juuri nyt sellainen, joka ei muutu ja jota ei saa muuttaa. On omasta ajattelutavasta kiinni, näkeekö maahanmuuttajien mukanaan tuomat tavat uhkana vai kulttuuriin aina kuuluneena muutoksena.

Kuka on suomalainen – mitä suomalaisuus on?

"Ympäristö sulkee tietyiltä ihmisryhmiltä, ja myös minulta, mahdollisuuden olla suomalainen. [...] Suomalainen en siis voi olla, mutta ihmisillä on valmiit ennakkoluulot siitä mitä voin olla. Minun on sovittava käsitykseen siitä millainen on afrikkalainen, pakolainen, maahanmuuttaja tai muslimi. [...] Surullista on myös se, että suomalaiseksi ei voi tulla, mutta siihen pitäisi kuitenkin jatkuvasti pyrkiä."
Warda Ahmed vuonna 2013 teoksessa Älä oleta – Normit nurin!

	Keskusteltavaksi
	Keskustelkaa Warda Ahmedin kokemuksesta. Mitä se mielestänne paljastaa hänen kohtaamiensa ihmisten ajattelusta ja termistä "suomalainen"?

Warda Ahmedin kokemus on esimerkki siitä, kuinka sitkeässä suomalaisessa yhteiskunnassa on kapea käsitys suomalaisuudesta. Ihmisillä on pitkään ollut sitkeä käsitys ja normi siitä, millainen ihminen on suomalainen. Miltä hänen kuuluu näyttää ja miltä kuulostaa, ja miten hänen tulee ajatella maailmasta. Eräs syy tähän voi olla se, että vaikka maahanmuuttoa on ollut olemassa aina, vasta viimeiset vuosikymmenet ovat tuoneet Suomeen runsaasti eri kulttuureista tulevia eri näköisiä ihmisiä. Nykyään kaikki eivät sovi siihen perinteiseen suomalaisuuden muottiin, mutta suomalaisten ollut hyvin vaikeaa muuttaa käsitystään suomalaisuudesta. Ehkä siksi monet Suomessa syntyneet Suomen kansalaiset saavat sitkeästi kuulla olevansa "maahanmuuttajataustaisia", "uussuomalaisia" tai jotain muita "kantasuomalaisesta" eroavia, vaikka heidän vanhempansakin olisivat syntyneet Suomessa. Ajattelumalli, jossa tehdään ero "kantasuomalaisten" ja muiden suomalaisten välille, synnyttää me vs. muut -ajattelua, ja saattaa estää maahanmuuttajien kotoutumista.

Ihmisen kansallisuus tarkoittaa eri asiaa kuin kansalaisuus. Kansallisuudella tarkoitetaan etnistä taustaa, esimerkiksi saamelaisuutta, romania tai vaikkapa kurdia, kun taas kansalaisuus tarkoittaa virallista kuulumista johonkin maahan. Ihminen voi siis olla kansallisuudeltaan vaikkapa romani ja kansalaisuudeltaan suomalainen.

Maan kansalaisuus saadaan yleensä synnyttäessä, mutta sitä voi vaihtaa. Suomeen muuttanut voi hakea kansalaisuutta täysi-ikäisenä, jos on asunut Suomessa viisi vuotta yhtäjaksoisesti tai yhteensä seitsemän vuotta 15 vuotta täytettyään. Suomessa asumisen aikavaatimus on lyhyempi Suomen kansalaisten puolisoille, Pohjoismaiden kansalaisille ja pakolaisille. Suomen kansalaisuuden voivat saada ilman hakemusta ilmoituksella muun muassa entiset Suomen kansalaiset sekä Suomen kansalaisten ulkomailla syntyneet lapset ja ottolapset. Jos Suomen kansalaisuuden saanut henkilö saa lapsen, tulee lapsesta kansalaisuudeltaan suomalainen. Suomessa sallitaan myös monikansalaisuus, eli henkilöllä voi olla yhtä aikaa muidenkin maiden kansalaisuuksia.

Kulttuuri-identiteetillä tarkoitetaan sitä, mihin kulttuuriin kuuluvaksi ihminen itsensä tuntee ja mitä hän kokee omaksi kulttuurikseen. Identiteetti koostuu monista erilaisista osista ja kulttuuri-identiteetti on vain yksi osa koko identiteettiä. Identiteetti rakentuu myös muista vastauksista kysymykseen "kuka minä olen". Toiset identiteetin osat ovat tärkeämmässä roolissa. Jos ihminen on syntynyt esimerkiksi Suomessa, mutta hänen sukujuurensa ovat vaikkapa Intiassa, voi hänen kulttuuri-identiteettinsä olla joko suomalainen, intialainen tai sekoitus molempia. Toiset ihmiset haluavat korostaa identiteetissään juuriaan, toisille taas juurien häivyttäminen saattaa olla tärkeää ja halutaan omaksua uuden kotimaan identiteetti. Jotkut ovat hieman molempia. Jokaisella on oltava oikeus valita ja on tärkeää, että kenenkään ei tarvitse häivyttää identiteettiään pakon edessä tai syrjityksi tulemisen pelossa. Maahanmuuttaja tai maahanmuuttajataustainen ei myöskään tarvitse olla ainoa asia, joka määrittää ihmisen identiteettiä. Henkilö voi kyllä maahanmuuttajataustainen, mutta hän voi olla samalla kertaa myös paljon muuta. Älä siis määritä ihmistä vain yhden taustaominaisuuden kautta. Avoimessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa jokainen saa halutessaan olla ylpeä juuristaan, ja heidät otetaan osaksi yhteisöä sellaisena kuin he ovat. Jokainen saa määritellä itse oman identiteettinsä.

Keskusteltavaksi

Pohtikaa omaa identiteettiänne. Keitä te olette kansalaisuudeltanne ja kansallisuudeltanne? Kuka on suomalainen? Mikä tekee ihmisestä suomalaisen? Missä vaiheessa ihminen, jonka suku on joskus muuttanut Suomeen, "on lupa" alkaa kutsua itseään suomalaiseksi, eikä esim. maahanmuuttajataustaiseksi, uussuomalaiseksi tai vastaavaksi? Mitä sananlasku "maassa maan tavalla" tarkoittaa? Mitä mieltä olet sanonnasta? Täytyykö maahan muuttavan luopua omista tavoistaan, jotta saa asua uudessa maassa? Onko olemassa ns. oikeaa suomalaisuutta? Jos on, mitä se on? Pohdi omaa suhtautumistasi monikulttuurisuuteen, eli siihen, että kulttureja on paljon erilaisia.