Wikikirjasto

S2 Erilaisia elämäntapoja/Maailmanperintö

< S2 Erilaisia elämäntapoja

Mitä sinä haluaisit säästää tuleville sukupolville?

muokkaa

Mitä sinä haluaisit jättää omasta elämästäsi, kotikaupungistasi, Suomesta tai koko maailmasta perinnöksi tuleville sukupolville? Olisiko se jotain konkreettista ja käsinkosketeltavaa, kuten talo tai auto? Vai olisiko se jotain sellaista, jota ei voi käsin koskettaa? Ehkä jokin opetus, jokin perinne tai tärkeä taito elämään? Tai miten olisi rauha ja tasa-arvo? Olisiko se jotain, mitä ihmiset ovat meidän aikanamme tai jo ennen meitä tehneet, vai olisiko se kenties jotain luontoon kuuluvaa, mikä on ollut olemassa ihmisistä riippumatta?

Entä jos sinun pitäisi valita koko Suomesta tai peräti koko maailmasta perinnöksi tulevaisuuden ihmisille jätettävät asiat? Mitä tai millaisia asioita ne olisivat? Millä perusteella valinnan tekisit? Valitsisitko perinnön sen hyödyllisyyden vai kauneuden perusteella, vai valitsisitko siksi, että haluaisit vain tulevaisuuden ihmisten näkevän mitä menneisyydessä on osattu ja miten eletty?

 
 Pohdi tässä välissä!
  1. Onko sinun mielestäsi ylipäänsä tärkeää jättää menneisyydestä mitään tuleville sukupolville? Perustele vastauksesi.
  2. Mitä kriteereitä sinä käyttäisit, jos tehtäväsi olisi valita asiat, jotka säästetään tuleville sukupolville?

Maailmanperintö muodostuu kulttuuriperinnöstä ja luonnonperinnöstä

muokkaa
 
UNESCO:n logo.

UNESCO on yksi Yhdistyneiden kansakuntien (YK) itsenäisistä erityisjärjestöistä. Se on kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö, jonka tarkoituksena on kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla edistää rauhaa ja kansojenvälistä yhteistyötä. Nimitys on lyhenne englanninkielisestä nimestä United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization. Yksi UNESCO:n tehtävistä on maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön eli maailmanperinnön vaaliminen. Maailmanperinnöllä tarkoitetaan asioita, joita koko maailma pitää riittävän tärkeinä säästää tuleville sukupolville.

 
Intian Taj Mahal on maailmanperintöluettelossa, koska se on ihmiskunnan luovan älykkyyden mestariteos.

Vuonna 1972 UNESCO:n yleiskokouksessa hyväksyttiin Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi eli ns. Maailmanperintösopimus. Sen tavoitteena on lisätä ainutlaatuisten kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden arvostusta, levittää niitä koskevaa tietoa, sekä pelastaa, suojella ja kunnostaa arvokkaita perintökohteita[1]. UNESCO pitää yllä maailmanperintöluetteloa, johon on listattu tällaisia kohteita ympäri maailmaa. Maailmanperintösopimuksen on ratifioinut 191 valtiota. Ratifioidessaan sopimuksen valtiot sitoutuvat maailmanperintökohteiden suojelemiseen ja säilyttämiseen tuleville sukupolville, mahdollisten uusien kohteiden tunnistamiseen, ja kansallisen perintönsä suojelemiseen. [1]

Maailmanperintöluettelon kohteet voivat olla joko kulttuurikohteita, luonnonkohteita tai näiden yhdistelmiä. Listan kohteita pidetään maapallon parhaina esimerkkeinä kulttuuri- tai luonnonperinnöstä. Jäsenvaltioiden on itse ehdotettava kohdetta listalle ja perusteltava esityksensä ja maat ovat itse vastuussa kohteidensa hoidosta. UNESCO voi tulla tarvittaessa auttamaan, jos kohteita uhkaa jokin välitön vaara. Kohde voidaan UNESCO:n toimesta poistaa maailmanperintölistalta, mikäli maa laiminlyö kohteen hoidon.

 
Suuri valliriutta Australian edustalla on esimerkki Maailmanperintöluettelon luontokohteista.

Päästäkseen listalle kohteella on oltava erityistä unversaalia arvoa ja sen on täytettävä ainakin yksi seuraavista kriteereistä[2].

  1. Se on ihmiskunnan luovuuden mestariteos.
  2. Se havainnollistaa muutosta ihmisten arvoissa tiettynä ajanjaksona tai tietyssä kulttuuriympäristössä (arkkitehtuurissa, tekniikassa, kaupunkisuunnittelussa tai maisemasuunnittelussa).
  3. Se on ainutlaatuinen tai ainakin poikkeuksellinen todiste nykyisestä tai jo kadonneesta kulttuurista
  4. Se on erinomainen esimerkki rakennustyypistä, arkkitehtonisesta kokonaisuudesta tai kulttuurimaisemasta, joka edustaa ihmiskunnan tärkeää vaihetta tai aikakautta.
  5. Se on erinomainen esimerkki vähintään yhdelle kulttuurille ominaisesta perinteisestä asumuksesta, maan- tai merenkäytöstä, tai vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa.
  6. Se liittyy suoraan tai aineettomasti tapahtumiin, perinteisiin, aatteisiin, uskomuksiin tai taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin, joilla on yleismaailmallista merkitystä.
  7. Se sisältää poikkeuksellisia luonnonilmiöitä tai on esimerkki harvinaislaatuisesta luonnonkauneudesta.
  8. Se on erinomainen esimerkki maapallon historiasta tai merkittävästä käynnissä olevasta geologisesta prosessista.
  9. Se on erinomainen esimerkki meneillään olevasta ekologisesta tai biologisesta muutoksesta maan, makean veden, rannikon tai meren ekosysteemin tai eläin- tai kasvilajien kehityksessä.
  10. Se sisältää merkittäviä alueita luonnon monimuotoisuuden suojeluksi tai on maailmanlaajuisesti merkittävien uhanalaisten lajien asuinalue.

Yhteensä listalla on tällä hetkellä yli tuhat kohdetta, joista yli 800 on kulttuurikohteita, yli 200 luonnonkohteita ja yli 30 näiden yhdistelmiä. Yli 50 kohdetta on tällä hetkellä luokiteltu vaarassa oleviksi.[3] Valintakriteereitä muutettiin vuonna 2004, joten ennen sitä valitut kohteet saattavat olla listalla muista syistä. Tutustu lisää -osiosta löydät linkin englanninkieliselle sivulle, josta löydät kaikki tämänhetkiset kohteet.

Aineeton kulttuuriperintö

muokkaa
 
Espanjan Andalusiassa kehittynyt musiikki- ja tanssilaji flamenco on yksi aineettoman kulttuuriperinnön listalla olevista asioista.

Kulttuuriperintö voi olla myös sellaista, jota ei voi käsin kosketella. Tätä perintöä kutsutaan aineettomaksi kulttuuriperinnöksi. Aineeton kulttuuriperintö on elävää perintöä, eli tapoja, perinteitä ja asioita joita teemme arjessa. Se voi olla esimerkiksi esittäviä taiteita, suullista perinnettä, juhlia ja tapoja, ruokaperinteitä, käsityötaitoja, pelejä ja leikkejä sekä luontoa[4]. Maailman kulttuuriperinnön tunteminen ja ymmärtäminen edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua ja vahvistaa ihmisten kunnioitusta erilaisia elämäntapoja kohtaan. Erityisen tärkeää aineettoman kulttuuriperinnön ymmärtäminen on erilaisten yhteisöjen kanssakäymisen kannalta.

Unescon mukaan[5] aineeton kulttuuriperintö on:

  • Perinteistä sekä nykyhetkessä olevaa ja elävää samanaikaisesti: Se ei ole vain menneisyydestä siirtynyttä kulttuuriperintöä vaan myös nykypäivän käytäntöjä, joihin erilaiset kulttuuriset ryhmät ottavat osaa.
  • Osallistavaa: Perintö voi olla peräisin naapurikylästä tai maailman toiselta puolelta, josta se on saapunut maahanmuuttajien mukana. Se on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja muuntunut ympäristön mukana. Se vahvistaa identiteettiä ja auttaa ihmisiä kuulumaan yhteen tai useampaan yhteisöön ja yhteiskuntaan laajemminkin.
  • Edustavaa: Se saa voimansa yhteisöistä ja riippuu niistä, jotka siirtävät tietoa perinnöstä sekä taitoja ja tapoja muille ihmisille omassa ja muissa yhteisöissä sukupolvelta toiselle sekä omassa ajassa että kohti tulevaisuutta.
  • Yhteisöllistä: Aineeton kulttuuriperintö voi olla kulttuuriperintöä vain silloin kun itse yhteisöt, ryhmät tai yksilöt, jotka luovat, säilyttävät tai välittävät sitä edelleen tunnistavat sen omakseen. Kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä kuuluuko ilmiö tai käytäntö heidän kulttuuriperintöönsä.

Suomalaiseen aineettoman kulttuurperinnön luetteloon nimettyjä perinteitä ovat esimerkiksi kynttilöiden vieminen hautausmaalle jouluaattona, joulurauhan julistus Turussa, pääsiäiskokkojen polttaminen ja virpominen sekä saunominen, kaustislainen viulupelimannitraditio, lavatanssit ja tango, laihialainen nuukuus, runonlaulu, räsymattojen kudonta, Euran rinkilät ja kalakukko, mölkky, kyykkä, pesäpallo sekä Skruuvin pelaaminen, hortoilu (eli villivihannesten ja -yrttien kerääminen ja käyttäminen) ja jokamiehenoikeudet. UNESCO ylläpitää sopimukseen liittyen kansainvälistä aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa, jolla on yli 300 kohdetta eri puolilta maailmaa. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle eri puolilla maailmaa ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. [6] Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö päättää, mitkä asiat se ehdottaa kansainväliseen luetteloon. [4] Voit tutustua tarkemmin Suomen aineettoman perinnön luetteloon tämän kappaleen Tutustu lisää -osiosta löytyvistä linkeistä.

 
 Pohdi tässä välissä!
  1. Mitä asioita suomalaisesta kulttuurista sinä haluaisit lisätä maailmanperinnön tai aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon?
  2. Miksi mielestänne ihmiset haluavat säästää maailmanperintöä tuleville ihmisille? Luettelossa on asioita, joista ei ole mitään hyötyä ihmiskunnalle. Miksi niitä on kuitenkin tärkeää säästää tuleville sukupolville?

Suomi ja maailmanperintö

muokkaa

Suomessa on seitsemän maailmanperintökohdetta. Ne ovat

  • Suomenlinna
  • Vanha Rauma
  • Petäjäveden vanha kirkko
  • Verlan puuhiomo ja pahvitehdas
  • Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue
  • Struven ketju
  • Merenkurkun saaristo

Löydät tietoa Suomen maailmanperintökohteista täältä.

  •  
    Merkenkurkun saaristoa.
  •  
    Suomenlinna
  •  
    Vanha Rauma
  •  
    Petäjäveden vanha kirkko
  •  
    Sammallahdenmäki
  •  
    Verlan puuhiomo ja pahvitehdas
  •  
    Näköalatorni Struven ketjussa

Tehtäviä

muokkaa
  1. Ottakaa selvää Suomen maailmanperintökohteista. Esitelkää ne toisillenne. Kertokaa mikä kohde on ja miksi se on valittu maailmanperintöluetteloon. Saat apua esimerkiksi Tutustu lisaa -osion Yhteinen maailmanperintömme -verkkonäyttelystä.
  2. Tutkikaa Elävä perintö -wikiä, jonka linkki löytyy alta Tutustu lisää -osiosta. Miettikää, mitä te voisitte lisätä luokkana. (Tähän wikiin ei voi tehdä ehdotuksia yksityishenkilönä.) Ehkä jotain teidän kotiseudullenne tyypillistä elävää perintöä? Lukekaa vasemmasta palkista ohjeet ja lisätkää ehdotuksenne elävästä perinnöstä.

Tutustu lisää

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ 1,0 1,1 Maailmanperintökohteet | YK-liitto.fi www.ykliitto.fi. Viitattu 4.3.2019.
  2. ↑ UNESCO World Heritage Centre: The Criteria for Selection UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 4.3.2019.(englanniksi)
  3. ↑ UNESCO World Heritage Centre: UNESCO World Heritage Centre - World Heritage List UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 4.3.2019.(englanniksi)
  4. ↑ 4,0 4,1 Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 52 kohdetta Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 4.3.2019.
  5. ↑ UNESCO - What is Intangible Cultural Heritage? ich.unesco.org. Viitattu 24.3.2019.(englanniksi)
  6. ↑ Maailmanperintökohteet | YK-liitto.fi www.ykliitto.fi. Viitattu 4.3.2019.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=S2_Erilaisia_elämäntapoja/Maailmanperintö&oldid=134056”