S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan/Itämeri

Oletko koskaan mennyt laivalla Tukholmaan tai Tallinnaan? Jos olet, olet seilaillut Itämerellä. Itämeren rannalla sijaistee yhdeksän valtiota, joista yksi on Suomi. Itämeri eroaa monella tavalla muista maailman meristä. Se on erikoislaatuisuutensa vuoksi myös hyvin haavoittuva, ja tarvitsee siksi huolenpitoamme.

Itämeri - meidän meremme

Itämeren erottaa Pohjanmerestä kapeat Tanskan salmet Tanskan ja Ruotsin välissä. Löydätkö kartalta Itämeren rantavaltiot? Saat kartan suuremmaksi klikkaamalla sitä.

Itämeri on maailman nuorin meri. Se syntyi vasta viimeisen jääkauden päättyessä noin 10 000 vuotta sitten. Itämeren erottaa Pohjanmerestä ja Atlantista kapeat Tanskan salmet Tanskan ja Ruotsin välissä. Se jaetaan pienempiin alueisiin, kuten Pohjanlahti ja Suomenlahti. Myös nämä jaetaan pienempiin osiin. Tutki oheista karttaa, josta löydät lisää Itämeren osia.

Itämeren erityispiirteitä

Pyöriäinen on n. 1,5 metriä pitkä hammasvalaslaji. Se elää myös Itämeressä mutta on melko harvinainen näky Suomen vesillä.

Itämeri on huomattavasti monia maailman meriä pienempi. Sen pinta-ala on noin 392 000 neliökilometriä (km²) ja keskisyvyys vain noin 54 metriä. Mereksi se on hyvin matala. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa sijaitsevan Välimeren keskisyvyys on 1500 metriä ja valtamerten keskisyvyys jopa 4000 metriä. Pieni koko tarkoittaa, että meressä on myös vähemmän vettä muihin meriin verrattuna.

Itämeren norppa on yksi Itämeressä elävistä hyljelajeista. Toinen Itämeressä uiskenteleva hyljelaji on harmaahylje eli halli.

Itämeren vesi on murtovettä. Murtovesi tarkoittaa suolaisen meriveden ja makean järviveden sekoitusta. Se on makeampaa kuin valtamerten merivesi mutta suolaisempaa kuin järvivesi. Makeaa vettä sataa ja valuu Itämereen sadoista Itämerta ympäröivistä joista. Tanskan salmet, joissa Itämeri yhdistyy Atlanttiin ovat kuitenkin matalat ja kapeat, minkä vuoksi vesi ei pääse sekoittumaan Itämeren ja Atlantin välillä. Siksi Itämeren suolapitoisuus ei pääse nousemaan.

Erikoisen suolapitoisuuden vuoksi vain harvat lajit pystyvät elämään Itämeressä. Valtameren lajeille vesi on liian makeaa, kun taas maken veden lajistolle liian suolaista. Itämeren kasvi- ja eläinlajit muodostavat siksi ainutlaatuisen ja muista meristä poikkeavan ekosysteemin. Monet lajeista ovat sopeutuneet Itämeren olosuhteisiin, eivätkä enää pystyisi elämään muualla.

Itämeri tarvitsee apuamme

Itämeren valuma-alue, eli alue, jolta Itämereen valuu vettä.

Valuma-alue tarkoittaa aluetta, jolta mereen valuu vettä. Itämeren valuma-alue ulottuu 14 valtion alueelle ja alueella asuu noin 90 miljoonaa ihmistä. Se on valtava määrä Itämeren pieneen kokoon nähden.

Näiden 90 miljoonan ihmisen päivittäiset toimet vaikuttavat Itämeren tilaan. Jos 90 miljoona ihmistä pesee pyykkinsä aineella, joka on haitallista ympäristölle, pääsee Itämereen valtava määrä haitallisia aineita jätevesien mukana. Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä ja tarvitsee kipeästi kaikkien Itämeren valuma-alueella asuvien ihmisten apua. Monet Itämeren ongelmista ovat lähtöisin vuosikymmenten takaa, jolloin ei vielä ymmärretty, kuinka haavoittuva meri on.

Tällä hetkellä suurin uhka Itämerelle on ihmisen toiminnasta johtuvaa rehevöityminen. Se tarkoittaa vesikasvillisuuden liiallista lisääntymistä, joka aiheutuu ravinteiden, kuten typen ja fosforin päätymisestä mereen. Ravinteita päätyy mereen esimerkiksi valuma-alueella olevilta pelloilta jokien kautta valuen, ihmisten jätevesien mukana sekä sateiden mukana ilmasta, johon ravinteita päätyy maatalouden päästöjen lisäksi liikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöinä. Suomessa suurin ravinteiden aiheuttaja on maatalous.

Rehevöitymisestä seuraa tiettyjen lajien, erityisesti levien runsasta lisääntymistä sekä meren muuttumista hapettomaksi ja elinkelvottomaksi monille lajeille.

Merikotka, suurin petolintumme, pesii lähinnä meren rannikolla ja saaristossa. Se on esimerkki lajista, joka onnistuttiin pelastamaan Suomessa sukupuuton partaalta, kun ihmiset tekivät yhteistyötä. Vuonna 1975 kuoriutui vain neljä poikasta, mutta vuonna 2018 jo noin 450.

Toinen Itämerta, kuten kaikkia meriä vaivaava ongelma on roskaantuminen. Roskat, erityisesti muovi kulkeutuvat maalta mereen. Meren eläimet takertuvat muoviin ja luulevat pieniksi paloiksi hajoavaa muovia ruuaksi.

Itämeren tilan parantamiseksi tarvitaan suuria muutoksia toimintatavoissa niin yksittäisiltä ihmisiltä kuin kokonaisilta valtioilta Itämeren valuma-alueella. Itämerta voidaan auttaa. Paljon on tehtävissä, mutta se vaatii yhteistyötä ja tahtoa kaikilta ihmisiltä.

Lue lisää

• Merikotka
• Itämeren oppimispolku: rehevöityminen