S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus/Mikä on ihmisen ja luonnon suhde?

Onko eläimillä tunteita? Onko ihminen osa luontoa vai luonnon yläpuolella? Mitä luonto oikeastaan tarkoittaa? Onko ihmisellä velvollisuutta suojella luontoa?

Luontosuhde tarkoittaa käsitystäsi ihmisen ja luonnon suhteesta

Mikä on ihmisen paikka ja rooli luonnossa? Onko ihminen vain yksi luontokappale muiden joukossa vai onko sillä erityisasema?

Oletko koskaan pohtinut, mitä luonto merkitsee sinulle? Tai mitä luontoon kuuluu? Ajatuksesi siitä, mikä on sinun roolisi, oikeutesi ja velvollisuutesi luonnossa, sekä millaisia arvoja luontoon liität, on sinun luontosuhteesi.

Onko ihminen osa luontoa vai luonnon yläpuolella?

Onko ihminen osa luontoa vai luonnon yläpuolella? Tätä pohditaan, kun pohditaan ihmisen suhdetta luontoon. Länsimaisessa ajattelussa on perinteisesti korostunut ajattelumalli, jossa ihminen on nähty luonnosta irrallaan ja luonnon yläpuolella olevana olentona. On myös tehty selkeä ero ihmisen ja eläimen välillä ja ajateltu, että ihminen ei ole vain yksi eläin muiden eläinten joukossa. Tätä ihmisen erityisasemaa kuvastaa hyvin ilmaus ihmisestä "luomakunnan kruununa".

Tämänkaltaisen ihmiskeskeisen eli antroposentrisen, ihmisen ja luonnon erottavan ajattelutavan tausta on länsimaisissa kulttuureissa vahvasti vaikuttavassa juutalais-kristillisessä perinteessä. Siinä ajatellaan jumalan luoneen ihmisen "viljelemään ja varjelemaan maata", eli maan ja luonnon valtiaaksi. Ihmistä ei luotu osaksi muuta kokonaisuutta vaan ikään kuin puutarhan hoitajaksi ja vartijaksi.

Kuitenkin biologian ja tieteen näkökulmasta ihminen on pitkän evoluution tuloksena apinoiden kanssa yhteisistä esivanhemmista kehittynyt ja siksi yksi nisäkkäisiin kuuluva eläin muiden joukossa. Voidaanko siis mitenkään perustella väitettä, että ihminen on jotenkin luonnon yläpuolella tai ei ole eläin muiden joukossa?

Toisena ääripäänä ihmisen ainutlaatuisuutta ja ylemmyyttä korostavalle näkemykselle on luontokeskeinen eli biosentrinen ajattelumalli, jossa ihminen on osa luonnon suurta kokonaisuutta. Ihmisellä ei siinä ole mitään erityistä asemaa, vaan kaikki maapallolla olevat eliölajit ovat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Ihminen nähdään tällaisessa ajattelussa vain pienenä osana ja palapelin palana luonnon suuressa kokonaisuudessa. Tällainen luontokeskeinen ajattelumalli on tyypillinen esimerkiksi joissain aasialaisissa uskonnoissa, kuten buddhalaisuudessa, jossa korostetaan kaiken elämän - pienistä eliöistä suuriin - kunnioittamista. Luontokeskeinen ajattelutapa on tyypillinen myös joillekin luonnonuskonnoille ja alkuperäiskulttuureille.

Tietysti ajattelumalli voi sijoittua myös näiden kahden ääripään väliin: ihminen on eläin, mutta erikoislaatuinen ja muiden eläinten yläpuolella.

Onko luonnolla arvoa tai oikeuksia?

Arvoilla tarkoitetaan tärkeitä ja tavoittelemisen arvoisina pidettäviä asioita. Arvot voidaan jakaa kahteen ryhmään: itseisarvoihin, jotka ovat tärkeitä itsessään ja välinearvoihin, jotka ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan saavuttaa jotain vielä tärkeämpää.

Eläinkokeet ovat julmia, piirroksessa sanotaan. Onko eläimillä oikeuksia, ja menevätkö ihmisten oikeudet eläinten oikeuksien edelle? Saako eläimiä käyttää esimerkiksi lääke- tai kosmetiikkatesteissä ja millä ehdoilla?

Ihmiskeskeisissä ajattelutavoissa ihminen ja luonto ajatellaan toisistaan erillisinä. Ihmisen ajatellaan olevan maailman keskipiste ja luonto nähdään välineenä ihmisen hyvinvoinnin ja kehityksen edistämiseksi. Luonnolla, eläimillä ja luonnonvaroilla on siis vain välineellistä arvoa ihmisen "käyttötavaroina". Näin ajatellen luonnossa arvokasta on vain se, mistä ihminen voi hyötyä jollain tavalla. Hyöty voi olla aineellista (esimerkiksi tehtaassa valmistettavien tuotteiden raaka-aine tai ruoka) tai aineetonta (esimerkiksi metsäalue virkistyskäytössä).

Ajattelumalli, jossa luonto on olemassa vain ihmistä varten, oikeuttaa ihmisen käyttämään luontoa omaksi edukseen. Ihmisen etu menee luonnon edun edelle, ja erilaisilla eliölajeilla ajatellaan olevan oikeus olemassaoloon vain, jos niistä on ihmiselle hyötyä. Mitä enemmän eliölajista tai luonnon kokonaisuudesta on hyötyä ihmiselle, sitä arvokkaampi se on. Nykyään, kun ilmasto muuttuu ja maapallon hyvinvointi on uhattuna, on kuitenkin perusteltua kysyä, onko luonnon etu myös ihmisen etu. Ihmiskeskeinen ajattelutapa nostaa esille kysymyksen luonnon ja ihmisen oikeuksista sekä ihmisen velvollisuuksista luontoa kohtaan.

Ihmiskeskeisen ajattelutavan vastakohtana ovat ajatukset, joissa luonnolla on itseisarvoa. Luontokeskeisissä eli biosentrisissä ajattelumalleissa luonto ei ole olemassa ihmistä vaan itseään varten, ja siksi tärkeä ja arvokas itsessään. Erilaisilla eliölajeilla on näin ajateltuna oikeus olemassaoloon sellaisenaan, ajattelipa ihminen niistä mitä hyvänsä. Luonnon ja eliöiden arvoa ei lasketa tällaisessa ajattelussa ihmisen hyödyn kautta. Toisaalta, voisiko sanoa, että luonnossa vahvin voittaa, ja "vahvimpana" luontokappaleena ihmisellä on oikeus käyttää luontoa kuten haluaa?

Pohdi tässä välissä!

Millaisilla perusteluilla voisi puolustaa väitettä, jonka mukaan ihminen on ylivertaisessa asemassa? Entä millaiset argumentit ovat sitä vastaan? Mitä mieltä sinä olet luonnon arvosta? Onko luonnolla mielestäsi itseis- vai välinearvoa? Perustele. Sukupuutto tarkoittaa, että jonkin lajin viimeinenkin yksilö kuolee maan päältä. Pitäisikö kaikkia lajeja suojella sukupuutolta? Millä perusteella? Millaista hyötyä luonnosta voi saada? Mitä mieltä olet ihmisen ja luonnon oikeuksista ja velvollisuuksista? Onko sinun suhteesi luontoon ihmiskeskeinen vai luontokeskeinen?

Erilaisia tapoja ajatella luonnosta

Seuraavaksi sinulle esitellään joitakin tapoja ajatella luonnosta. Pohdi lukiessasi, mikä näistä tavoista on lähinnä omaa ajatteluasi, vai koetko omaavasi osia eri ajattelutavoista.

Utilismi - Luonto on vain ihmisen raaka-ainevarasto

"Törkeää, että muutama liito-oravan papana tai jonkin linnun pesä pysäyttää metsien hakkuut ja kaivosten avaamisen. Alueella on miljoonien eurojen arvosta luonnonvaroja ja nyt joku liito-orava estää meitä käyttämästä niitä!"

Utisilismiksi kutsutaan ihmiskeskeistä ajattelutapaa, jossa luonnon ajatellaan olevan vain ihmistä varten. Luonto nähdään vain raaka-ainevarastona, ja ihmisellä alatellaan olevan oikeus käyttää luontoa mielin määrin omaksi edukseen. Luonnon hyväksikäyttämistä ei nähdä ainoastaan ihmisen oikeutena vaan jopa ihmisen tehtävänä. Meillä on periaatteessa rajoittamaton oikeus käyttää luontoa omaksi eduksemme kasvattamaan tuotantoa ja aineellista hyvinvointiamme. Utilistiseen ajatteluun liittyy vahvasti myös luottamus tieteeseen ja teknologiaan. Ajatellaan, että vaikka luonto kärsii tällaisesta elämäntavasta, tiede ja teknologia tulevat tulevaisuudessa ratkaisemaan tämänkin ongelman.

Humanismi - Luonnon tehtävä on mahdollistaa ihmisen kehitys

"Kyllä kaikenlaiset luonnonsuojelualueet ovat hyvä keksintö. Ensiksikin, niiden avulla voimme turvata tietyille eliölajeille elinolosuhteet ja pitää huolta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Toiseksi, me ihmiset voimme virkistyä niillä alueilla vieraillessamme, kun saamme paeta kaupunkien vilinää luonnon rauhaan. Kyllä maailmassa silti riittää luonnonvaroja, ihmisten käyttöön, vaikka emme kaikkia metsiä kaataisikaan."

Humanismi on ihmiskeskeinen ajattelutapa, jossa tavoitteena on mahdollistaa ihmisen kehitys parhaaksi mahdolliseksi versioksi itsestään, ihanneihmiseksi. Humanismissa luonnon rooli nähdään ihmisen henkisen kehityksen mahdollistajana. Ajatellaan, että luonto turvaa ihmisen toimeentulon, tuottaa ihmisen elämään kauneutta ja edistää ihmisen kykyä erottaa oikea ja väärä. Kuten utilismissa myös humanismissa ajatellaan ihmisellä olevan oikeus hyödyntää luontoa, mutta tässä ajattelutavassa korostuu kohtuus. Ihmisellä on myös vastuu luonnon hyvinvoinnista. Siinä missä utilismi näkee luonnon tieteen, teknologian tuotannon ja hyödyn kasvattamisen välineenä, korostaa humanismi luonnon sekä tieteen ja teknologian kehityksen merkitystä sivistyksen ihanteiden tavoittelussa.

Mystismi - Luonto ja ihminen ovat yhtä

"Olemme kaikki yhtä ja samaa suurta luonnon pyhää jumaluutta. Kun menen metsään ja suljen silmäni, voin kuulla puiden, kivien ja tuulen kuiskivan minulle. Äiti maa ja metsän henget ottavat minut osakseen. Minusta tulee osa luonnon suurta henkistä kokonaisuutta, sulaudun osaksi luontoa."

Mystismi on ihmiskeskeinen näkökulma, jossa tavoitellaan luonnon ja ihmisen ykseyttä kokemusten ja eläytymisen kautta. Tässä ajattelutavassa luonnolla on utilismista ja humanismista poiketen itseisarvoa. Luonnon tarkoitus ei ole palvella ihmistä. Mystismiin liittyy keskeisesti myös luonnon kokeminen pyhänä. Se tarkoittaa, että luonnossa ajatellaan olevan henkistä ja jumalallista. Koska luonnon ja ihmisen ajatellaan olevan yhtä, myös ihmisessä ajatellaan olevan samaa pyhyyttä ja jumalallisuutta. Kun utilismissa ja humanismissa tiede ja teknologia nähdään luonnon käyttämisen mahdollistajana, mystismissä tieteen ja teknologian ajatellaan estävän täydellisen luontoykseyden kokeminen. Vaikka mystismi on ihmiskeskeinen ajattelutapa, se on vahvasti luontoa säilyttävä. Luontoa ei saa siinä muokata tai hyödyntää.

Naturismi - Ihmisellä ei ole mitään erityisroolia

"Olemme väärässä kuvitellessamme olevamme jotenkin erityisiä. Luonto on olemassa vain itseään varten ja me ihmiset olemme vain pieni osa suuressa ekosysteemissä. Ihmisellä ei ole mitään erityisoikeuksia muokata luontoa tai puuttua luonnon kiertokulkuun."

Naturismi on luontokeskeinen asenne, jossa luonnolla ajatellaan olevan itseisarvoa. Ero mystismiin on kuitenkin siinä, ettei luonnossa ajatella olevan mitään henkistä tai jumalallista. Luonto nähdään yhtenä suurena ekosysteeminä, ja ihminen ja luonto ovat samaa ekologista järjestelmää. Ihminen on siis vain yksi osa luonnon suuressa ekosysteemissä. Jokaisella osalla on oma tehtävänsä, eikä ihmisellä siksi ole oikeutta muuttaa luonnon ekosysteemiä. Tässä ajattelutavassa ihmisen erityisasema kyseenalaistetaan ja ihmisellä ajatellaan olevan velvollisuuksia luontoa kohtaan. Teknologiaa ja tieteen kehitystä ei vastusteta, mutta se ei saa tapahtua luonnon kustannuksella. Luonnolle tehtävä vahinko on korvattava.

Naturismissa korostetaan kaikkien elämänmuotojen tasa-arvoisuutta. Naturistisen ajattelun sisällä on olemassa alalajeja, joista osa korostaa nimenomaan eläinten oikeuksia ja ihmisten velvollisuuksia kaikkien kipua tuntevien olioiden elämän edistämisessä. Toiset taas menevät vielä pidemmälle ja vaativat kaikille eläville olioille yhtäläistä arvoa. Pisimmälle viedyssä naturismin muodossa kaikilla elollisilla olioilla on yhtäläinen oikeus elämään, olipa kyseessä ajatteleva ja tunteva laji tai ei. Elämä itsessään on arvokas riippumatta siitä, kenen tai minkä elämästä on kyse.

Keskusteltavaksi

Valitkaa alta teitä kiinnostavia keskustelunaiheita ja keskustelkaa niistä tässä artikkelissa lukemanne pohjalta. Pyrkikää perustelemaan näkemyksiänne. Lemmikin pitäminen. Oikein vai väärin? Eläinten kasvattaminen ruuaksi. Oikein vai väärin? Eläinkokeet lääketieteessä ja kosmetiikkateollisuudessa. Oikein vai väärin? Metsästäminen ruuaksi ja urheilumetsästäminen. Oikein vai väärin? "Pidin ikkunaani auki ja ampiaiset alkoivat tehdä pesää työhuoneeseeni. Onko minulla oikeus tuhota pesä tai tappaa ampiaiset?" Saako kotona liikkuvia hyttysiä tappaa? Entä hämähäkkejä? Entä hiiren? Entä kissan? Mihin vedetään raja eläinten tappamisessa ja millä perusteella? Saako puita kaataa?

Tehtäviä ja pohdittavaa

1. Selitä itsellesi mitä tarkoittavat luontokäsityksissä sanat utilismi, naturismi, mystismi ja humanismi.
2. Pohdi omaa näkökulmaasi ja suhdettasi luontoon ainakin seuraavien osa-alueiden osalta:
   1. Millainen on mielestäsi ihmisen rooli suhteessa luontoon?
   2. Millaista arvoa luonnolla on? Onko luonnolla jokin tehtävä tai tarkoitus? Liittyykö se mielestäsi luontoon itseensä vai onko luonto olemassa ihmisiä varten?
   3. Mikä on eläinten rooli ja suhde ihmiseen? Onko eläimillä oikeuksia? Millaisia oikeuksia suhteessa ihmisten oikeuksiin? Entäpä kasveilla?
   4. Pitäisikö luontoa suojella? Miksi?
   5. Mikä tässä esitellyistä luontokäsityksistä on mielestäsi tällä hetkellä vallalla ympäristössä, jossa elämme? Kerro asioita, jotka kuvastavat tätä ajattelutapaa.