Saksan kieli

Saksan kielen kappaleet
    Etusivu
    Yleistä
    Kielioppi
    Sanasto

Näytä malline

Nominit

muokkaa

Substantiivit

muokkaa

Saksan kielessä jokainen substantiivi kirjoitetaan suurella alkukirjaimella. Jokaisella substantiivilla on oma artikkelinsa, joka riippuu sanan suvusta. Artikkelia ei käytetä yleensä silloin...

  1. kun puhutaan henkilön ammatista tai kansalaisuudesta – Herr Virtanen ist Lehrer. Er ist Finne. (Herra Virtanen on opettaja. Hän on suomalainen"
  2. kun puhutaan ainesanoista – Ich trinke oft Wasser.
  3. kun puhutaan käsitesanoista – Freundschaft ist Magie.
  4. jos substantiivin edellä on genetiivi tai jokin pronomini – Mikkos Bruder heißt Janne. Sein Opa wohnt in Zürich.

Yksikkö

muokkaa

Substantiiveilla on kolme eri sukua:

  • maskuliini (der-sukuiset)
  • feminiini (die-sukuiset)
  • neutri (das-sukuiset).

Jokaisella substantiivilla on myös epämääräinen sekä määräinen artikkeli. Epämääräistä artikkelia (ein, eine) käytetään silloin kun esine tai asia on tuntematon, tai mainitaan ensimmäistä kertaa:

  • Es ist ein Hund (mask.). Se on koira.
  • Ich finde eine Katze (femin.). Löydän kissan.
  • Da ist ein Mädchen (neutri). Tuolla on tyttö.

Määräistä artikkelia (der, die, das) käytetään esineista tai asioista silloin kun ne ovat tuttuja tai jo aiemmin mainittuja:

  • Der Hund ist allein. Koira on yksin.
  • Die Katze ist schwarz. Kissa on musta.
  • Das Mädchen ist sehr schön. Tyttö on erittäin kaunis.

Monikko

muokkaa

Monikolla ei ole koskaan epämääräistä artikkelia. Määräinen artikkeli – suvusta riippumatta – on die. Monikossa olevat sanat saavat päätteen, joka vaihtelee sanakohtaisesti.

  • Es gibt Kinder hier. Täällä on lapsia.
  • Die Kinder sind böse. Lapset ovat ilkeitä.

Substantiivien monikko saadaan lisäämällä sanakohtainen pääte yksilöllisen sanan perään. Päätteet on opeteltava ulkoa. Jos monikon päätteessä on +, se tarkoittaa vokaalimukausta monikossa (Umlaut) eli:

  • a > ä – die Hand, -e+ > die Hand, die Hände
  • u > ü – der Stuhl, -e+ > der Stuhl, die Stühle
  • o > ö – das Wort, -er+ > das Wort, die Wörter
  • au > äu – das Haus, -er+ > das Haus, die Häuser

Yhdyssanoissa Umlaut koskee vain sanan jälkimmäistä osaa:

  • der Bahnhof, -e+ > der Bahnhof, die Bahnhöfe.

Substantiivien sijamuodot

muokkaa

Substantiivit taipuvat neljässä sijassa, nominatiivissa, akkusatiivissa, datiivissa ja genetiivissä. Nominatiivi on sanan perusmuoto, akkusatiivi on objektin eli tekemisen kohteen sija. Datiivin perusmerkitys on jollekin, jollekulle, mutta sillä on myös erikoiskäyttöjä mm. prepositioiden kanssa. Genetiivi ilmaisee omistajuutta ja se on saksan kielessä pääsanan jäljessä (esim. Dunkelheit der Nacht, yön pimeys). Genetiivi korvataan usein varsinkin puhekielessä prepositioilmauksella von + datiivi. Sijoihin taipuneina sanat ja erityisesti niiden artikkelit taipuvat.

Epämääräisen artikkelin taipuminen eri sijamuodoissa:
Mask. Fem. Neutri Mon.
Nominatiivi ein eine ein
Akkusatiivi einen eine ein
Datiivi einem einer einem – + n
Genetiivi eines + s einer eines + s
Määräisen artikkelisanan taipuminen eri sijamuodoissa:
Mask. Fem. Neutri Mon.
Nominatiivi Der Die Das Die
Akkusatiivi Den Die Das Die
Datiivi Dem Der Dem Den + n
Genetiivi Des + s Der Des + s Der

Esimerkki artikkelisanojen taipumisesta eri sijamuodoissa ja suvuissa:

Sijamuoto Mask. Fem. Neutri Mon.
Nominatiivi Epäm. ein Hund eine Blume ein Kind Kinder
Määr. Der Hund Die Blume Das Kind Die Kinder
Akkusatiivi Epäm. einen Hund eine Blume ein Kind Kinder
Määr. Den Hund Die Blume Das Kind Die Kinder
Datiivi Epäm. einem Hund einer Blume einem Kind Kindern
Määr. Dem Hund Der Blume Dem Kind Den Kindern
Genetiivi Epäm. eines Hundes einer Blume eines Kindes Kinder (ei käytössä ilman adjektiivia)
Määr. Des Hundes Der Blume Des Kindes Der Kinder

Substantiivien ryhmittely

muokkaa

Saksassa on joitakin muistisääntöjä, jotka voivat helpottaa muistamaan sanan suvun. Sanojen suvut on kuitenkin opeteltava ulkoa, sillä sääntöihin on olemassa poikkeuksia.

Maskuliinit (der-sukuiset)
muokkaa
  • biologiselta sukupuoleltaan miespuoliset henkilöt ja koiraseläimet: der Mann, der Junge, der Onkel, der Hahn
  • vuorokaudenajat, vuodenajat, kuukaudet ja viikonpäivät: der Morgen, der Frühling, der Januar, der Montag (mutta: die Nacht, das Frühjahr)
  • useimmat maa- ja kivilajit: der Stein, der Sand, der Granit, der Marmor
  • ilmansuuntien nimet: der Osten, der Süden
  • sateiden ja tuulten nimet: der Monsun, der Schnee, der Regen
  • alkoholijuomien nimet: der Sekt, der Wein (mutta: das Bier)
  • automerkit: der Mercedes, der Saab, der Audi
  • vuorten nimet: der Mount Everest, der Montblanc
  • er-loppuiset ammatit, kansallisuudet sekä laitteet ja työkalut: der Lehrer, der Amerikaner, der Drucker

Kirjaimiin -en tai -er päättyvät sanat eivät saa monikossa mitään päätettä, esim. der Wagen auto > die Wagen autot.

Päätteeseen perustuen:

Pääte Esimerkki
-ant der Musikant
-är der Millionär
-ast der Kontrast
-ent der Kontinent
-(ik)er der Arbeiter, der Computer, der Alkoholiker
-et der Prophet
-eur der Friseur
-ig der Honig, der Pfennig
-ling der Liebling, der Zwilling
-loge der Psychologe
-s der Fuchs, der Dachs
-(t)or der Motor, der Generator, der Direktor
-ör der Likör
-(i)smus der Optimismus, der Kapitalismus
-ist der Spezialist
Neutrit (das-sukuiset)
muokkaa
  • verbin perusmuodosta johdetut substantiivit: das Essen, das Schreiben
  • monet metallit ja alkuaineet: das Metall, das Chlor, das Gold (mutta: die Bronze, der Sauerstoff, der Phosphor)
  • lapsia ja nuoria eläimiä tarkoittavat sanat: das Kind, das Kalb
  • ge-etuliitteiset substantiivit: das Gebäude, das Gemüse

Päätteeseen perustuen:

Pääte Esimerkki
-chen das Mädchen, das Würstchen
-em das System
-et(t) das Paket, das Bankett, das Duett
-lein das Fräulein, das Händlein
-ma das Schema, das Thema, das Aroma
-ment das Dokument, das Medikament
-nis das Zeugnis
-o das Auto
-sal das Schicksal
-(t)um das Museum, das Universum, das Eigentum (mutta: der Reichtum)

Kirjaimiin -en tai -er päättyvät sanat eivät saa monikossa mitään päätettä, esim. das Mädchen tyttö > die Mädchen tytöt.

Feminiinit (die-sukuiset)
muokkaa
  • naispuoliset henkilöt ja naaraseläimet: die Tante, die Mutter, die Henne (mutta: das Mädchen)
  • useat puiden, kukkien ja hedelmien nimitykset: die Kiefer, die Rose, die Orange (mutta: der Apfel)
  • useat kaksitavuiset -e -loppuiset, ei elollista oliota merkitsevät sanat: die Schule, die Reise, die Lampe (mutta: das Ende, der Name)
  • useimmat moottoripyörämerkit sekä lentokoneiden ja laivojen nimitykset: die Titanic, die Boeing 747

Päätteeseen perustuen:

Pääte Esimerkki
-(er)ei die Bäckerei, die Bücherei
-heit die Dunkelheit, die Neuheit, die Gesundheit
-in die Freundin, die Schauspielerin
-keit die Möglichkeit, die Einsamkeit, die Fähigkeit
-(k)unft die Herkunft, die Zukunft
-schaft die Wissenschaft, die Eigenschaft, die Freundschaft
-ung die Ahnung, die Bewegung, die Führung, die Achtung
Vierasperäiset sanat
-ade die Schokolade
-ik die Semantik, die Fabrik, die Grammatik
-ie die Industrie, die Energie, die Fantasie
-ine die Maschine
-ive die Alternative
-sis die Dosis
-thek die Bibliothek
-(t)ion die Situation, die Produktion, die Version
-(t)ät die Qualität, die Universität, die Realität
-ur die Natur, die Diktatur, die Klausur
-(e)nz die Toleranz, die Konkurrenz, die Intelligenz

Kirjaimiin -er päättyvät feminiinisukuiset sanat saavat monikossa päätteen -n, esim. die Schwester sisko > die Schwestern siskot.

Yhdyssanat
muokkaa

Yhdyssanan suvun määrää sen viimeinen osa: die Arbeit + der Platz > der Arbeitsplatz

Adjektiivit

muokkaa

Saksassa predikatiivina oleva adjektiivi ei taivu, mutta adjektiiviattribuuttien taivutus on sitäkin monipuolisempaa.

Sijamuoto Mask. Fem. Neutri Mon.
Nominatiivi Epäm. ein brauner Hund eine schöne Blume ein kleines Kind kleine Kinder
Määr. Der braune Hund Die schöne Blume Das kleine Kind Die kleinen Kinder
Akkusatiivi Epäm. einen braunen Hund eine schöne Blume ein kleines Kind kleine Kinder
Määr. Den braunen Hund Die schöne Blume Das kleine Kind Die kleinen Kinder
Datiivi Epäm. einem braunen Hund einer schönen Blume einem kleinen Kind kleinen Kindern
Määr. Dem braunen Hund Der schönen Blume Dem kleinen Kind Den kleinen Kindern
Genetiivi Epäm. eines braunen Hundes einer schönen Blume eines kleinen Kindes kleiner Kinder
Määr. Des braunen Hundes Der schönen Blume Des kleinen Kindes Der kleinen Kinder


Adjektiivien vertailuasteet

muokkaa

Saksan kielessä adjektiivi ei taivu ollessaan sein-verbin (olla) määreenä: Das Mädchen ist schön. Tyttö on kaunis.

Komparatiivi
muokkaa

Komparatiivi saadaan muodostettua -er -päätteellä. Vertailusana on als: Ich bin schöner als du. Olen kauniimpi kuin sinä.

  • schön – kaunis
  • schöner – kauniimpi

Yksitavuisilla adjektiiveilla on usein Umlaut, eli vokaalimuutos:

  • a > ä – warm, wärmer
  • o > ö – groß, größer
  • u > ü – kurz, kürzer
Superlatiivi
muokkaa

Sein-verbin kanssa adjektiivin superlatiivi muodostetaan: am [perusmuoto]+ sten: Sie ist am schönsten. Hän on kaunein.
Jos adjektiivin perusmuoto päättyy -d, -t, -s, -ß, -sch tai -z, muoto on yleensä: am [perusmuoto]+ esten.

  • alt, älter, am ältesten – vanha
  • süß, süßer, am süßesten – makea
  • kurz, kürzer, am kürzesten – lyhyt

Umlaut on myös superlatiivissa:

  • a > ä – warm, wärmer, am wärmsten
  • o > ö – groß, größer, am größten
  • u > ü – kurz, kürzer, am kürzesten
Epäsäännöllisiä
muokkaa
  • gut, besser, am besten – hyvä
  • groß, größer, am größten – suuri
  • gern, lieber, am liebsten – mielellään
  • viel, mehr, am meisten – paljon

-e- katoaa komparatiivissa:

  • dunkel, dunkler, am dunkelsten – pimeä
  • teuer, teurer, am teueresten – kallis

Pronominit

muokkaa
Nominatiivi Akkusatiivi Datiivi
y. 1. p. ich mich mir
y. 2. p. du dich dir
y. 3. p. m. er ihn ihm
f. sie sie ihr
n. es es ihm
m. 1. p. wir uns uns
m. 2. p. ihr euch euch
m. 3. p. sie sie ihnen
teitittely Sie Sie Ihnen

Omistus- eli possessiivi pronominit saavat samat sijapäätteet akkusatiivissa, datiivissa kuin epämääräinen artikkeli yksikössä.

Mask. Fem. Neutri Mon.
Minun mein meine mein meine
Sinun dein deine dein deine
Hänen (mask.) sein seine sein seine
Hänen (fem.) ihr ihre ihr ihre
Sen (neutri) sein seine sein seine
Meidän unser unsere unser unsere
Teidän euer eure euer eure
Heidän ihr ihre ihr ihre
Teitittely Ihr Ihre Ihr Ihre

Demonstratiivipronominit:

  • tämä: dies (saa päätteet adjektiivin tavoin)
  • tuo: das
  • se: er (m.), sie (f.), es (n.) (taivutus kuten vastaava pers. pron.)
  • nämä: diese (saa päätteet adjektiivin tavoin)
  • nuo: die
  • ne: sie (taivutus kuten vastaava pers. pron.)

Kysymyssanoja:

  • kuka, ketkä: wer (akk. "ketä, keitä" wen, dat. "kenelle, keille, mille" wem, gen. "kenen" wessen)
  • mikä, mitä: was
  • missä: wo
  • mistä: woher
  • mihin: wohin
  • miksi, minkä vuoksi: warum
  • milloin: wann
  • mikä, mikä niistä: welche (saa päätteet adjektiivin tavoin) (vastaa englannin sanaa which, *ruotsin sanoja vilken, vilket, vilka ja ranskan sanoja quel, quelle)
  • millainen, miten, kuinka: wie
  • miksi, miten niin: wieso

Muita pronomineja:

  • kaikki: alle
  • jokainen: jede (saa päätteet adjektiivin tavoin)
  • molemmat: beide
  • toinen, muu: andere (saa päätteet adjektiivin tavoin)
  • sellaiset: solche

Numeraalit

muokkaa

Järjestysluvut

muokkaa

Järjestysluvut vaativat yleensä eteensä määräisen artikkelin, joka määräytyy pääsanan mukaan. Järjestysluvut taipuvat adjektiivin tavoin.

Numero Perusluku Järjestysluku
0 null
1 eins der/die/das erste
2 zwei zweite
3 drei dritte
4 vier vierte
5 fünf fünfte
6 sechs sechste
7 sieben siebte/siebente
8 acht achte
9 neun neunte
10 zehn zehnte
11 elf elfte
12 zwölf zwölfte
13 dreizehn dreizehnte
14 vierzehn vierzehnte
15 fünfzehn fünfzehnte
16 sechzehn sechzehnte
17 siebzehn siebzehnte
18 achtzehn achtzehnte
19 neunzehn neunzehnte
20 zwanzig zwanzigste
21 einundzwanzig einundzwanzigste
22 zweiundzwanzig zweiundzwanzigste
23 dreiundzwanzig dreiundzwanzigste
30 dreißig dreißigste
31 einunddreißig einunddreißigste
40 vierzig vierzigste
44 vierundvierzig vierundvierzigste
50 fünfzig fünfzigste
60 sechzig sechzigste
70 siebzig siebzigste
80 achtzig achtzigste
90 neunzig neunzigste
100 (ein)hundert (ein)hundertste
123 (ein)hundertdreiundzwanzig (ein)hundertdreiundzwanzigste
700 siebenhundert siebenhundertste
1000 (ein)tausend (ein)tausendste
9999 neuntausendneunhundertneunundneunzig neuntausendneunhundertneunundneunzigste
1 000 000 eine Million (ein)millionste
2 000 000 zwei Millionen zweimillionste
1 000 000 000 eine Milliarde (ein)milliardste

Kellonajat

muokkaa

Tärkeitä sanoja ja lauseita:

  • vaille vor
  • yli nach
  • puoli halb
  • vartti Viertel
  • Paljonko kello on? – Wie spät ist es? / Wie viel Uhr ist es?
Puhekielessä Virallisesti
13.00 Es ist eins / Es ist ein Uhr. Es ist dreizehn Uhr.
14.15 Es ist Viertel nach zwei. Es ist vierzehn Uhr fünfzehn.
15.30 Es ist halb vier. Es ist fünfzehn Uhr dreißig.
22.50 Es ist zehn vor elf. Es ist zweiundzwanzig Uhr fünfzig.

Päivämäärät ja vuosiluvut

muokkaa
  1. Päivämäärä: Monesko päivä on tänään? – Der Wievielte ist heute? Heute ist der fünfte April.
  2. Kirjeen päiväys: Helsinki, den 18.6.1967 (den achtzehnte Juni neunzehnhundertsiebundsechtzig)

Vuosilukujen kanssa ei käytetä prepositioita ja kaikki luvut kirjoitetaan yhteen.

Kieltosanat

muokkaa

Saksan kielessä on kolme erillaista kieltosanaa: nein, nicht ja kein tai keine. Nein-sana aloittaa aina lauseen, eli on aina lauseen alussa, kun taas nicht on aina lauseen keskellä tai lopussa. Kein- tai keine-sanaa käytetään aina substantiivin edellä.

  • Nein, Danke! – Ei kiitos.
  • Du hast keine Katze. – Sinulla ei ole kissaa.
  • Jetzt kann ich nicht nach Finnland fahren. – Nyt en voi matkustaa Suomeen.

Kieltosanan kein, keine taivutus eri sijamuodoissa.

Mask. Fem. Neutri Mon.
Nominatiivi Kein Keine Kein Keine
Akkusatiivi Keinen Keine Kein Keine
Datiivi Keinem Keiner Keinem Keinen +n
Genetiivi Keines +s Keiner Keines +s Keiner

Verbit

muokkaa

Saksassa verbit taipuvat monimuotoisesti neljässä aikamuodossa ja kuudessa persoonassa. Infinitiivin tunnus on -en tai harvoin pelkkä -n. Verbin vartalo on osa mikä jää kun infinitiivin tunnus otetaan pois. Esim. fahr/en, jossa -en on infinitiivin tunnus ja -fahr verbin vartalo.

Epäsäännöllisistä verbeistä ilmoitetaan yleensä vain verbin teema, johon sisältyvät perusmuoto, preesens y. 3. p., imperfekti y. 3. p. ja partisiipin perfekti. Jokainen muoto on opeteltava ulkoa.

Luettelo joistakin epäsäännöllisistä verbeistä:

  • an/fangen, fängt an, fing an, hat angefangen (alkaa)
  • an/rufen, ruft an, rief an, hat angerufen (soittaa puhelimella)
  • beginnen, beginnt, begann, hat begonnen (alkaa)
  • bleiben, bleibt, blieb, ist geblieben (jäädä, pysyä, viipyä; huom. poikkeuksellinen apuverbi sein)

Aikamuodot

muokkaa

Preesens

muokkaa

Preesens ilmaisee, mitä joku tekee tai mitä tapahtuu parhaillaan.

Säännölliset eli heikot verbit taipuvat hyvin yksinkertaisesti. Verbin vartaloon lisätään persoonapääte. Niitä ovat järjestyksessä -e, -st, -t, -en, -t, -en, -en. Jos verbin vartalo päättyy -t:hen, -d:hen tai konsonantiyhtymään (esim. -chn), käytetään pidempiä persoonapäätteitä. Tämä koskee vain yksikön 2. ja 3. sekä monikon 2. persoonaa. Persoonapäätteen eteen lisätään e-kirjain. Muutamille -el- ja -er- -loppuisilla tulee monikon 1. ja 3. persoonissa pääte -n.

spielen – pelata, leikkiä, soittaa
persoona preesens pääte
ich spiele -e
du spielst -st
er/sie/es spielt -t
wir spielen -en
ihr spielt -t
sie spielen -en
Sie spielen -en
warten – odottaa
persoona preesens pääte
ich warte -e
du wartest -est
er/sie/es wartet -et
wir warten -en
ihr wartet -et
sie warten -en
Sie warten -en
wandern – vaeltaa
persoona preesens pääte
ich wandere -e
du wanderst -st
er/sie/es wandert -t
wir wandern -n
ihr wandert -t
sie wandern -n
Sie wandern -n


Epäsäännöllisillä eli vahvoilla verbeillä on poikkeava taivutus yksikön 2. ja 3. persoonassa. Näillä persoonilla infinitiivin vokaali muuttuu seuraavasti:

  • e > i – geben, er gibt
  • e > ie – sehen, er sieht
  • a > ä – fahren, er fährt
  • au > äu – laufen, er läuft
  • o > ö – stoßen, er stößt

Imperfekti

muokkaa
Säännölliset verbit
muokkaa

Säännölliset eli heikot verbit muodostetaan saksassa liittämällä verbin vartaloon tunnus -t tai -et sekä persoonapääte. Et -päätettä käytetään vain silloin jos verbin vartalo päättyy -t:hen tai -d:hen tai vaikeastilausuttaviin konsonanttiyhtymiin, kuten -ffn tai -tr. Imperfektin persoonapäätteet ovat järjestyksessään -e, -est, -e, -en, -et, -en, -en. Huomaa, että yksikön 1. ja 3. persoonassa päätteet ovat samanlaiset.

Machen – tehdä
persoona imperfekti pääte tunnus
ich machte -e -te
du machtest -est
er/sie/es machte -e
wir machten -en
ihr machtet -et
sie machten -en
Sie machten -en
Warten – odottaa
persoona imperfekti pääte tunnus
ich wartete -e -ete
du wartetest -est
er/sie/es wartete -e
wir warteten -en
ihr wartetet -et
sie warteten -en
Sie warteten -en
Öffnen – aukaista
persoona imperfekti pääte tunnus
ich öffnete -e -ete
du öffnetest -est
er/sie/es öffnete -e
wir öffneten -en
ihr öffnetet -et
sie öffneten -en
Sie öffneten -en
Epäsäännölliset verbit
muokkaa

Epäsäännöllisten verbien imperfekti muodostetaan useimmiten ilman tunnusta, mutta verbin vartalo muuttuu. Persoonapääte lisätään muuttuneeseen vartaloon. Kaikilla imperfekti muodoilla yksikön 1. ja 3. persoonat ovat päätteettömiä ja samanlaisia.

Kommen – tulla
persoona imperfekti pääte
ich kam -
du kamst -st
er/sie/es kam -
wir kamen -en
ihr kamt -t
sie kamen -en
Sie kamen -en
Finden – löytää
persoona imperfekti pääte
ich fand -
du fandest -est
er/sie/es fand -
wir fanden -en
ihr fandet -et
sie fanden -en
Sie fanden -en

On myös mahdollista, että verbin vartalo muuttuu, mutta ne saavat silti säännöllisten verbien imperfekti tunnukset ja päätteet.

Nennen – nimittää jks.
persoona imperfekti pääte tunnus
ich nannte -e -t
du nanntest -est
er/sie/es nannte -e
wir nannten -en
ihr nanntet -et
sie nannten -en
Sie nannten -en

Myös haben ja sein verbit taipuvat epäsäännöllisesti.

haben sein
ich hatte

du hattest
er hatte
wir hatten
ihr hattet
sie hatten
Sie hatten

ich war

du warst
er war
wir waren
ihr wart
sie waren
Sie waren

Huomaa modaaliverbien imperfektimuodot.

Müssen – täytyä, olla pakko
persoona imperfekti pääte tunnus
ich musste -e -t
du musstest -est
er/sie/es musste -e
wir mussten -en
ihr musstet -et
sie mussten -en
Sie mussten -en

Huomaa myös werden-verbin imperfektin vartalomuutos (wurd-)

Werden – muuttua jks.
persoona imperfekti pääte
ich wurde -e
du wurdest -est
er/sie/es wurde -e
wir wurden -en
ihr wurdet -et
sie wurden -en
Sie wurden -en


Vertaa myös muiden modaaliverbien imperfekti muotoja. Huomaa joissakin verbeissä vokaalimuunnos.

Imperfektimuoto muodostetaan verbin perusmuodosta poistamalla verbistä (esim. machen) ns. loppuosa eli -en ja lisäämällä -te-pääte verbin loppuun: machen -> machte. Pääosa pysyy samana.

  • dürfen > er durfte
  • können > er konnte
  • mögen > er mochte
  • sollen > er sollte
  • wollen > er wollte

Perfekti

muokkaa

Saksan perfekti suomennetaan useimmiten suomen imperfektinä. Perfektiin kuuluu kaksi osaa: apuverbi ja pääverbi (=partisiipin perfekti), joka on lauseen lopussa. Apuverbi taipuu aina subjektin mukaan, mutta partisiipin perfekti ei taivu. Saksassa perfektin apuverbi on useimmiten haben. Sein -apuverbiä käytetään,

  1. kun pääverbi ilmaisee liikkumista paikasta toiseen, esim. Meine Mutter ist nach Finnland gefahren – Äitini matkusti Suomeen.
  2. kun pääverbi ilmaisee olotilanmuutosta, esim. Ich bin Um 7 Uhr aufgewacht – Heräsin kello seitsemän.
  3. seuraavien verbien perfektissä: sein (olla), werden (tulla joksikin), bleiben (jäädä, pysyä), gelingen (onnistua, sujua hyvin), passieren ja geschehen (tapahtua)

Säännöllisten verbien partisiipin perfekti muodostetaan vastaavasti: ge + [verbin vartalo] + t tai -et. Et -päätettä käytetään silloin kun verbin vartalo päättyy -t:hen, -d:hen tai konsonanttiyhtymään + -n/-m (esin. chn).

Epäsäännöllisien verbien partisiipin perfekti on opeteltava ulkoa. Ne ovat kuitenkin usein ge-alkuisia ja en-loppuisia.

Ge-etuliite puuttuu verbeiltä,

  • jotka päättyvät -ieren-päätteeseen, esim. passieren > er ist passiert.
  • jotka alkavat painottomalla etuliitteellä be-, emp-, ent-, er-, ge-, miss-, ver-, zer-, esim. erzählen > er hat erzählt.

Ge-etuliite tulee eriävien yhdysverbien yhdysosaien väliin, esim. mit/nehmen > mitgenommen.

Pluskvamperfekti

muokkaa

Saksassa pluskvamperfekti muodostetaan rakenteella hatte/war + partisiipinperfekti. Apuverbien haben ja sein imperfektimuotojen muut muodot löydät otsikosta imperfekti > epäsäännölliset verbit.

  • haben: Hatte er der Gitarre gehabt?
  • sein: War ich in Seenot gewesen?

Futuuri

muokkaa

Saksan futuuri muodostetaan werden -verbistä ja verbin perusmuodosta. Esim.

  • Ich werde nach Finnland fahren – Matkustan Suomeen (futuuri).
werden – tulla jks.
persoona preesens
ich werde
du wirst
er/sie/es wird
wir werden
ihr werdet
sie werden
Sie werden

Modaaliapuverbit

muokkaa

Modaaliapuverbien pääverbi menee infinitiiviin ja lauseen loppuun.

Modaaliapuverbit:

  • dürfen, darf, durfte, hat gedurft, hatte gedurft (saada, olla lupa)
  • können, kann, konnte, hat gekonnt, hatte gekonnt (osata, voida)
  • mögen, mag, mochte, hat gemocht, hatte gemocht (pitää jstkn.)
  • müssen, muss, musste, hat gemusst, hatte gemusst (pitää, täytyä)
  • sollen, soll, sollte, hat gesollt, hatte gesollt (tulla, olla velvollisuus)
  • wollen, will, wollte, hat gewollt, hatte gewollt (haluta, tahtoa, aikoa)

Konditionaali

muokkaa

Suomen konditionaalia ilmaistaa useimmiten saksassa apuverbillä würde ja pääverbin infinitiivillä. Esim.

  • Ich würde kommen – tulisin
werden
persoona imperfekti
ich würde
du würdest
er/sie/es würde
wir würden
ihr würdet
sie würden
Sie würden

Kohteliasuuksissa voidaan myös käyttää konditionaalia. Esim.

  • Würden Sie bitte hier kommen? – Tulisitteko tänne?

Konjunktiivin imperfekti

muokkaa

Kaikkien verbien kanssa voidaan käyttää würde + infinitiivi -rakennetta, mutta joistakin verbeistä käytetään konjunktiivin imperfektimuotoja, koska ne ovat yksinkertaisempia. Nuo muodostetaan yleensä tavallisesta imperfektimuodosta. Vahvoille verbeille lisätään perään tunnus -e. Joillakin verbeillä tapahtuu vokaalimuunnos eli Umlaut. Konjunktiivin imperfektiä käytetään lähinnä seuraavien verbien kanssa:

  • Modaaliverbit
Infinitiivi Imperfekti Konjunktiivin imperfekti
dürfen er durfte er dürfte
können er konnte er könnte
mögen er mochte er möchte
müssen er musste er müsste
sollen er sollte er sollte
wollen er wollte er wollte
  • Haben, sein ja werden
Infinitiivi Imperfekti Konjunktiivin imperfekti
sein er war er wäre
haben er hatte er hätte
werden er wurde er würde

Huomioi sein -verbin taivutus konjunktiivin imperfektissä.

Sein – olla
persoona konjunktiivin imperfekti
ich wäre
du wärest
er/sie/es wäre
wir wären
ihr wäret
sie wären
Sie wären

Konjunktiivin imperfektiä saatetaan käyttää sivulauseissa konditionaalin sijasta, varsinkin vahvoilla verbeillä. Heikolla verbillä yleensä käytännössä samanlainen kuin indikatiivin imperfekti. Vahvalla verbillä yleensä imperfektimuoto, jonka perään on lisätty -e ja jossa on joskus myös umlaut. Alla esimerkkeinä heikon ja vahvan verbin konjunktiivin imperfekti.

irren – erehtyä
persoona konjunktiivin imperfekti
ich irrte
du irrtest
er/sie/es irrte
wir irrten
ihr irrtet
sie irrten
Sie irrte
lügen – valehdella
persoona konjunktiivin imperfekti
ich löge
du lögest
er/sie/es löge
wir lögen
ihr löget
sie lögen
Sie lögen

Konjunktiivin pluskvamperfekti

muokkaa

Konjunktiivin pluskvamperfekti muodostetaan haben tai sein apuverbin konjunktiivin imperfektistä (hätte/wäre) ja pääverbin partisiipinperfektistä. Tämä muoto korvaa niin sanotun 2. konditionaalin, joka olisi paljon vaikeampi. Tämä muoto suomentuu konditionaalin perfektinä.

  • Ich hätte der nur konfisziert! (Suomeksi: Olisin vain takavarikoinut sen!)

Esimerkki konjunktiivin pluskvamperfektistä, jossa on apuverbi haben:

töten – tappaa
persoona preesens apuverbi
ich hätte getötet hätte
du hättest getötet hättest
er/sie/es hätte getötet hätte
wir hätten getötet hätten
ihr hättet getötet hättet
sie hätten getötet hätten
Sie hätten getötet hätten

Esimerkki konjunktiivin pluskvamperfektistä, jossa on apuverbi sein:

sterben – kuolla
persoona preesens apuverbi
ich wäre gestorben wäre
du wärest gestorben wärest
er/sie/es wäre gestorben wäre
wir wären gestorben wären
ihr wäret gestorben wäret
sie wären gestorben wären
Sie wären gestorben wären

Konjunktiivin preesens

muokkaa

Konjunktiivin preesensiä käytetään ainoastaan huolitellussa (kirjoitetussa)yleiskielessä lähinnä epäsuorassa esityksessä. Sen tunnus on aina -e. Poikkeuksellinen on verbi sein.

wandern – vaeltaa
persoona konjunktiivin preesens
ich wandere
du wanderest
er/sie/es wandere
wir wanderen
ihr wanderet
sie wanderen
Sie wanderen
Sein – olla
persoona konjunktiivin preesens
ich sei
du seiest
er/sie/es sei
wir seien
ihr seiet
sie seien
Sie seien

Konjunktiivin perfekti

muokkaa

Konjunktiivin perfekti muodostetaan rakenteella habe/sei(e) + partisiipinperfekti. Kuten konjunktiivin preesensiä, tätäkin muotoa käytetään lähinnä suorassa kerronnassa.

Esimerkki konjunktiivin perfektistä, jossa on apuverbi haben:

töten – tappaa
persoona preesens apuverbi
ich habe getötet habe
du habest getötet habest
er/sie/es habe getötet habe
wir haben getötet haben
ihr habet getötet habet
sie haben getötet haben
Sie haben getötet haben

Esimerkki konjunktiivin perfektistä, jossa on apuverbi sein:

sterben – kuolla
persoona preesens apuverbi
ich sei gestorben sei
du seiest gestorben seiest
er/sie/es sei gestorben sei
wir seien gestorben seien
ihr seiet gestorben seiet
sie seien gestorben seien
Sie seien gestorben seien


Joitakin taivutettuja verbejä

muokkaa

Alla säännöllisen verbin taivutus, sitten epäsäännöllisiä:

Staubsaug|en (imuroida)
Preesens Imperfekti Partisiipin perfekti
ich staubsaug|e staubsaug|te ge|staubsaug|t
du staubsaug|st staubsaug|te|st
er/sie/es staubsaug|t staubsaug|te
wir staubsaug|en staubsaug|te|n
ihr staubsaug|t staubsaug|te|t
sie staubsaug|en staubsaug|te|n
Sein (olla; epäs.)
Preesens Imperfekti Partisiipin perfekti
ich bin war| gewesen
du bist war|st
er/sie/es ist war|
wir sind war|en
ihr seid war|t
sie sind war|en
Hab|en (olla jollakulla; epäs.)
Preesens Imperfekti Partisiipin perfekti
ich habe hatte| gehabt
du hast hatte|st
er/sie/es hat hatte|
wir haben hatte|n
ihr habt hatte|t
sie haben hatte|n

Vokaalimuutokset (vain y. 2. ja 3. p.):

e --> ie

Les|en (lukea; epäs.)
Preesens Imperfekti Partisiipin perfekti
ich les|e las| ge|les|en
du lies|t las|t
er/sie/es lie|st las|
wir les|en las|en
ihr les|t las|t
sie les|en las|en

e --> i

Nehm|en (ottaa; epäs.)
Preesens Imperfekti Partisiipin perfekti
ich nehm|e nahm ge|nomm|en
du nimm|st nahm|st
er/sie/es nimm|t nahm|
wir nehm|en nahm|en
ihr nehm|t nahm|t
sie nehm|en nahm|en

a --> ä

Fahr|en (ajaa, matkustaa; epäs.)
Preesens Imperfekti Partisiipin perfekti
ich fahr|e fuhr ge|fahr|en
du fähr|st fuhr|st
er/sie/es fähr|t fuhr|
wir fahr|en fuhr|en
ihr fahr|t fuhr|t
sie fahr|en fuhr|en

Eriävät yhdysverbit:

Eriävissä yhdysverbeissä on kaksi osaa, jotka sanakirjoissa erotetaan kauttaviivalla. Normaalissa päälauseessa eriävä osa menee lauseen loppuun, perfektissä osien väliin ja kaikki kirjoitetaan yhteen.

ein/lad|en (kutsua; epäs.)
Preesens Imperfekti Partisiipin perfekti
ich lad|e ein lud ein ein|ge|lad|en
du läd|st ein lud|est ein
er/sie/es läd|t ein lud| ein
wir lad|en ein lud|en ein
ihr lad|et ein lud|et ein
sie lad|en ein lud|en ein

Partikkelit

muokkaa

Prepositioita

muokkaa

Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto on aina akkusatiivi:

  • durch (läpi, kautta, halki)
  • für (jonkin puolesta)
  • gegen (vastaan, vasten)
  • ohne (ilman)
  • um(herum) (ympäri, ympärillä, ympärille)

Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto on aina datiivi:

  • aus (jostakin)
  • bei (jonkun luona)
  • mit (kanssa)
  • nach (jälkeen; johonkin; esim. nach Finnland, nach Deutschland, nach Berlin, nach Helsinki, nach Süden; huom. käytetään lähinnä kaupunkien, maiden ja ilmansuuntien kanssa)
  • seit (jostakin lähtien)
  • von (jostakin)
  • zu (johonkin, jonkin luokse; vastaa suomen allatiivia; poikkeus: zu Hause, kotona)
  • gegenüber (jotakin vastapäätä - gegenüber der Kirche)
  • dank (jonkun/jonkin ansiosta)

Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto akkusatiivi, jos ilmaus vastaa kysymykseen mihin, ja datiivi, jos ilmaus vastaa kysymykseen missä tai milloin:

  • an (äärellä, äärelle)
  • auf (päällä, päälle)
  • hinter (takana, taakse)
  • in (sisällä, sisälle)
  • neben (vieressä, viereen)
  • über (yllä, ylle)
  • unter (alla, alle)
  • vor (edessä, eteen)
  • zwischen (välissä, väliin)

Seuraavien prepositioiden jälkeen sanan sijamuoto on aina genetiivi:

  • während (jonkun aikana)
  • wegen (jonkun takia)
  • aufgrund (jonkun vuoksi, takia)

Adverbit

muokkaa

Adjektiivista johdetut adverbit ovat täsmälleen vastaavan adjektiivin perusmuodon näköisiä.

Sanajärjestys

muokkaa

Päälause

muokkaa

Jos lause alkaa jollakin määreellä (ajan, paikan, tavan, lauseen varmuusasteen ym.) tai objektilla, tulee predikaatti ennen subjektia.

  • Ich fahre heute nach Finnland. Matkustan tänään Suomeen.
  • Heute fahre ich nach Finnland. Tänään matkustan Suomeen.
  • Nach Finnland fahre ich heute. Suomeen matkustan tänään.

Huomaa, että päälauseessakin perfektin ja pluskvamperfektin pääverbi on lauseen lopussa.

  • Gestern habe ich Brot gegessen. Eilen olen syönyt leipää.
  • Letztes Jahr bin ich in aller Ruhe in meinem Sommerhaus im Land gewesen. Olen ollut viime vuonna kaikessa rauhassa kesämökilläni maalla.

Sivulause

muokkaa

Sivulause voi alkaa esimerkiksi jollakin seuraavista konjunktioista:

  • dass (että)
  • wenn (kun, jos)
  • weil (koska)
  • als (kun jostakin ainutkertaisesta menneisyyden tapahtumasta, yleensä imperfektilauseissa)
  • nachdem (sen jälkeen kun)

Tai kysyvällä sivulauseella, joka voi alkaa jollakin kysymyssanalla. Epäsuorat kysymyslauseet, jotka suomessa alkavat verbillä, jonka lopussa on pääte -ko tai -kö, alkavat saksassa konjunktiolla ob.

Sivulauseesa persoonamuotoon taipunut verbi menee aina aivan viimeiseksi. Eriävät yhdysverbit kirjoitetaan yhteen.

  • Ich weiß, dass du ein Dummkopf bist. Tiedän, että olet tyhmä.
  • Hast du gehört, ob Gerhard schon nach Hause gegangen ist? Oletko kuullut, onko Gerhard jo mennyt kotiin?
  • Erzähl mal, ob du jetzt weggehen musst. Kerrohan, pitääkö sinun mennä nyt pois.

Zu-partikkelin käyttö infinitiivin kanssa

muokkaa

Partikkelia 'zu' käytetään ennen verbin perusmuotoa, jos verbi viittaa

  • adjektiiviin,
  • substantiiviin tai
  • toiseen verbiin, joka ei ole
    • modaaliapuverbi,
    • gehen (mennä),
    • kommen (tulla),
    • sehen (nähdä),
    • hören (kuulla) tai
    • lassen (antaa, päästää, sallia).

Infinitiivi-ilmaus zu-partikkelin kanssa erotetaan muusta lauseesta pilkulla.

  • Ich versuche, schneller zu laufen. Yritän juosta kovempaa.