Suomalaisten kotitalouksien tulot ja menot

Tulonlähteet Suomessa

Kotitaloudet saavat tulonsa monista eri lähteistä. Suurin tulonlähde on palkkatulot. Suomalaisista noin 2,5 miljoonaa tekee ansiotyötä ja tyypillisesti perheen molemmat huoltajat ovat ansiotyössä. Ansiotyötä tehdään liikeyrityksissä, esimerkiksi toimistoissa, kaupoissa ja liikenteen tehtävissä. Julkisen sektorin, eli kunnan tai valtion palveluksessa työskentelee noin 30 prosenttia suomalaisista. Opettajat ja muut virkamiehet sekä suuri osa sairaanhoitajista ja insinööreistä ovat töissä julkisella sektorilla.

Perheen omistaessa yrityksen, perheen tulot ovat yrittäjätuloa. Kotitalouksien tulot voivat olla myös pääomatuloa. Niillä tarkoitetaan korkoja, jotka maksetaan säästötileille, osinkotuloa, jota saadaan sijoituksista, tai esimerkiksi vuokratuloja. Lisäksi pääomatuloja voi tulla omaisuuden, esimerkiksi asunnon tai metsän myynnistä. Tässä tapauksessa puhe on myyntivoitosta.

Jos palkkatulot puuttuvat kokonaan tai ne ovat hyvin vähäisiä, perheet voivat saada erilaisia tukia valtiolta. Valtiolta voi saada esimerkiksi asumistukea ja opintotukea. Kaikkien perheiden huoltajat saavat lapsilisää lapsen syntymästä 17-ikävuoteen saakka.

Tuloerot kansalaisten välillä

Suomalaiset eivät pysty ostamaan palkallaan yhtä paljon kuin palkansaajat muissa EU-maissa, vaikka suomalaisten palkansaajien tulot ovat suunnilleen samaa luokkaa muiden maiden kanssa. Suomen palkansaajien ostovoima on EU:n huonoimpia, mutta jos otetaan huomioon Suomen monet erilaiset ilmaiset ja edulliset julkiset palvelut, kuten ilmainen koulutus ja edullinen julkinen terveydenhuolto, on Suomen ostovoima muiden EU-maiden kanssa samalla tasolla. Maan alhainen ostovoima johtuu siitä, että Suomessa on korkea verotus ja palvelut sekä tavarat maksavat enemmän kuin muualla.

Palkkaerot ovat olleet Suomessa melko pienet, mutta lähivuosina ne ovat kuitenkin kasvaneet. Suurimmat tulot ovat palkansaajilla ja yrittäjillä, pienimmät puolestaan opiskelijoilla. Vanhuksilla on myös melko pienet tulot, sillä vanhemmilla ikäluokilla työllisyys on alhaisempaa huonomman terveyden sekä ikäsyrjinnän takia.

Suomen sisäiset tuloerot

Tuloissa ja varallisuudessa ilmenee suuria eroja myös Suomen eri alueiden välillä. Varakkaimmat suomalaiset asuvat Pääkaupunkiseudulla ja köyhimmät Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Verojen ja tulonsiirtojen avulla pyritään tasoittamaan Suomessa sekä muissa hyvinvointivaltioissa suuria varallisuus- ja tuloeroja. Vähävaraisille henkilöille maksetaan enemmän tukia ja avustuksia kuin parempi tuloisille. Hyvätuloiset maksavat suhteessa enemmän veroja kuin köyhemmät. Hyvinvointivaltion rakentaminen pohjautuu yhteisvastuun, eli heikommista huolehtimisen ja tasa-arvon periaatteelle.

Suomalaisten menot

Eniten rahaa suomalaiset käyttävät asumiseen. Asunnot ja vuokrat ovat kalliita etenkin paikkakunnilla, joihin suuntautuu muuttoliikettä, sillä asunnoista on pulaa näillä alueilla. Paljon rahaa kuluu asumisen lisäksi myös elintarvikkeisiin, eli ruokaan ja juomaan. Elintason kohoamisen myötä elintarvikkeisiin käytettävän rahan osuus on selvästi laskenut viimeisten vuosikymmenten aikana. Kulutusmahdollisuudet ovat kasvaneet ja tästä johtuen esimerkiksi vapaa-aikaan, terveydenhoitoon ja liikenteeseen käytetään suhteessa enemmän rahaa kuin aikaisemmin. Terveydenhuoltoon käytetään enemmän rahaa, koska lääkkeiden hinnat ovat nousseet ja potilaille tehdään kalliimpia hoitoja. Myös liikenteeseen kuluu enemmän rahaa, koska näihin lasketaan mukaan puhelin- ja tietoliikennekulut.

Osa tuloista kannattaa laittaa säästöön. Rahaa voi säästää esimerkiksi tärkeitä hankintoja, yllättävää elämänmuutosta tai eläkepäiviä varten.

Talousongelmat

Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa, jotta raha-asiat sujuvat. Talouden suunnittelu etukäteen, eli budjetin tekeminen on järkevää, jotta rahaa ei kuluta enempää kuin sitä on. Jos elää yli omien varojen, joutuu ongelmiin. Voi esimerkiksi joutua velkakierteeseen pikavippien, eli internetistä ostettujen lyhytaikaisten lainojen ottamisen takia, tai saada maksuhäiriömerkintöjä. Maksuhäiriömerkinnällä tarkoitetaan merkintää maksamattomasta laskusta tai velasta luottotietorekisterissä. Siitä voi olla haittaa elämässä monella tavalla, koska merkintä voi pysyä rekisterissä vuosia, vaikka se maksettaisiin pois ja se häiritsee esimerkiksi opintolainan ja pankki- tai luottokortin saamista. Lisäksi joissain tapauksissa maksuhäiriömerkintä voi estää työpaikan saamisen sekä oman asunnon vuokraamisen, sillä useat asunnon omistajat edellyttävät vuokralaiselta kotivakuutuksen ottamista ja sitä vakuutusyhtiö ei suostu myöntämään, jos on maksuhäiriömerkintöjä.