Suomen historia/Jälleenrakennuksen aika

Sodanjälkeinen Suomi

Lapissa jatkui Suomen ja Saksan välillä vielä sota, vaikka väliaikainen rauhansopimus eli ns. välirauhansopimus olikin jo solmittu Moskovassa. Neuvostoliitto painosti Suomea ajamaan saksalaiset joukot alueiltaan ja monille sotilaille tuotti vaikeuksia taistella entisiä aseveljiään vastaan. Neuvostoliiton koventaessa painostustaan suomalaiset aloittivat suuremmat operaatiot, mm maihinnousu Tornioon, ja taistelut jatkuivat kiihkeinä huhtikuun 1945 loppuun saakka. Saksalaiset käyttivät perääntyessään poltetun maan taktiikkaa kostona suomalaisia kohtaan joiden he kokivat pettäneen entiset toverinsa. Rauhanehtojen täyttämistä valvoi Liittoutuneiden valvontakomissio (LVK).

Eduskuntavaalit vuonna 1945

Vuoden 1945 eduskuntavaalit olivat ensimmäiset vaalit, jotka pidettiin sodan jälkeen ja vaalien seurauksena SKDL:stä (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto) tuli Suomen toiseksi suurin puolue,

Liittoutuneiden valvontakomissio Suomessa

Liittoutuneiden valvontakomissio (LVK) valvoi, että välirauhansopimuksen ehdot täytettiin tarkasti. Käytännössä valvontakomissio oli tiukasti Neuvostoliiton hallussa brittien ollessa aluksi sivusta seuraajina ja myöhemmin jättäessä komission kokonaan Neuvostoliiton käsiin. Valvontakomissiolla oli erittäin laajat valtaoikeudet puuttua Suomessa lähes mihin tahansa. Suomen hallituksen kautta LVK sai oikeuden vaatia viranomaisilta tietoja ja materiaalia, tehdä tarkastuksia jne. Pariisin rauhansopimus solmittiin helmikuussa 1947, ja kun se oli ratifioitu kaikissa allekirjoittajamaissa, valvontakomissio lähti Suomesta syksyllä 1947. Sodan jälkeen lakkautettiin monia yhdistyksiä fasistisina. Lakkautettujen joukossa olivat mm Suojeluskunnat ja Lotta Svärd.

Paasikivestä presidentti

Maaliskuussa 1946, kun Mannerheim erosi presidentin virasta, eduskunta valitsi J. K. Paasikiven presidentiksi. Paasikivi astui virkaansa 11.3.1946.

Suomen presidentit

	nimi	s.vsi–k.vsi	tasavallan presidenttinä	puolue valitsemishetkellä
1.	Kaarlo Juho Ståhlberg	1865–1952	26. heinäkuuta 1919 – 1. maaliskuuta 1925	Edistyspuolue
2.	Lauri Kristian Relander	1883–1942	1. maaliskuuta 1925 – 1. maaliskuuta 1931	Maalaisliitto
3.	Pehr Evind Svinhufvud	1861–1944	1. maaliskuuta 1931 – 1. maaliskuuta 1937	Kokoomus
4.	Kyösti Kallio	1873–1940	1. maaliskuuta 1937 – 19. joulukuuta 1940	Maalaisliitto
5.	Risto Ryti	1889–1956	19. joulukuuta 1940 – 4. elokuuta 1944	Edistyspuolue
6.	Carl Gustaf Emil Mannerheim	1867–1951	4. elokuuta 1944 – 11. maaliskuuta 1946	(sitoutumaton oikeistolainen)
7.	Juho Kusti Paasikivi	1870–1956	11. maaliskuuta 1946 – 1. maaliskuuta 1956	Kokoomus
8.	Urho Kekkonen	1900–1986	1. maaliskuuta 1956 – 26. lokakuuta .1981 / 27. tammikuuta 1982	Maalaisliitto
9.	Mauno Koivisto	s. 1923	27. tammikuuta 1982 – 1. maaliskuuta 1994	SDP
10.	Martti Ahtisaari	s. 1937	1. maaliskuuta 1994 – 1. maaliskuuta 2000	SDP
11.	Tarja Halonen	s. 1943	1. maaliskuuta 2000 alkaen	SDP
12.	Sauli Niinistö	s. 1948	1. maaliskuuta 2012 alkaen	Kokoomus