Tähdet

Tähdet ovat kaukana avaruudessa olevia toisia aurinkoja. Niiden kirkkaus, lämpötila, säde, massa jne voivat paljonkin erota omasta auringostamme.

Tähtien syntyalue Suuressa Magellanin pilvessä.

Meitä toiseksi lähin tähti Auringon jälkeen on Proxima Centauri.

Tähtikuviot

Otava.

Paljain silmin näkyviä tähtiä on ryhmitelty tähtikuvioksi. Näistä tunnetuin on Otava. Se kuuluu Ison Karhun laajempaan tähdistöön. Ison karhun latinankielinen nimi on Ursa Major. Toinen esimerkki tähtikuviosta on Lyyra, latinaksi Lyra. Lyyran kirkkain tähti on nimeltään Vega. Vegan toinen nimi on Alfa Lyrae.

Tähtien ominaisuudet

Tähtien ominaisuuksista yksi on sen suuruusluokka, joka on sama kuin näennäinen kirkkaus. Kun suuruusluokka kasvaa yhden pykälän, valovoima piennenee 0,4 osaan. Taivaan kirkkain kiintotähti on Auringon jälkeen Sirius, jonka näennäinen kirkkaus on -1,46. Himmeimmät paljain silmin näkyvät tähdet ovat suuruusluokaltaan noin 6.

Tähdet ovat hyvin kaukana. Proxima Centauri on lähin tähti, jota ei näy paljain silmin. Sen etäisyys on 4,22 valovuotta. Valovuosi on 9 460 730 472 580 800 metriä.

Tähtien planeetat

Planeetta 51 Eridani b näkyy luukkuvana täplänä kuvakoosteessa.

Monilta tähdiltä on löydetty mittauksilla planeettoja. Planeetta näkyy tavallisemmin spektriviivojen huojuntana.

Se johtuu siitä, että planeetta heiluttaa vetovoimallaan tähteä.

Toinen tapa havaita planeettoja on tähden jaksollinen aavistuksen omainen himmeneminen., joka johtuu siitä että planeetta kulkee tähden pinnan yli.

Joitain planeettoja on onnistuttu valokuvaamaan.

Kaksoistähdet

Kaksoistähden planeetta

Joskus kaksi tai useampaa tähteä kiertävät toisiaan. Nämä ovat kaksoistähtiä, kolmoistähtiä, moninkertaisia tähtiä jne.

Meitä lähin moninkartainen tähti on Alfa Centauri. Siinä keltainen ja keltaoranssi tähti kiertävät toisiaan. Kauempana on punainen, himmeä Proxima Centauri.

Lähekkäisessä kaksoistähdessä saattaa ainetta virrata toisesta tähdestä toiseen. Joskus tähdet koskettavat toisiaan.

Muuttuvat tähdet

Sykkivä tähti.

Joidenkin tähtien kirkkaus vaihtelee. Niitä sanotaan muuttuviksi tähdiksi.

Melko tavallinen on sykkivä muuttuja. Pimennysmuuttujissa kirkkaampi ja himmeämpi tähti peittävät vuoron perään toisiaan. Purkautuvissa muuttujissa tähdistä sinkoutuu pois ainetta. Ääritapaus on supernova, jossa koko tähti voi räjähtää kaasuksi. Pyörivässä muuttujassa tähden kirkkaus vaihtelee, koska sen pinnalla on tummempia pilkkuja.

Tähden eteen tuleva pölypilvi voi ajoittain himmentää sitä.

Tiiviit tähdet

Sirius B on valkea kääpiö. Valkean kääpiön massa on tähden luokkaa, mutta koko planeetan luokkaa.

Neutronitähti on tähti, jonka läpimitta on 10 km luokkaa. Tunnetuin neutronitähti lienee Rapusumun keskellä oleva pulsari, jossa tähden pyöriminen lähettää radiosykäyksiä.

Musta aukko on tiivein tähdistä. Painovoima on niin suuri, jottei valo pääse karkaamaan siitä,. musta aukko voidaan havaita siihen syöksyvästä aineesta. Auringon massaisen mustan aukon läpimitta on hieman alle 3 km.

Tähtijoukot ja galaksit

Kymmentä,- kymmeniä tuhansia tähtiä käsittäviä tähtirykelmiä sanotaan tähtijoukoiksi.

Suuria, monesti pallon, linssin tai kierteen muotoisa tähtijärjestelmiä sanotaan galakseiksi. Meidän galaksimme on Linnunrata.

Tähden ja planeetan välimailta

Ruskeat kääpiöt ovat kohteita, joiden massa ei riitä ydinreaktioihin, mutta jotka säteilevät jonkun aikaa synnyttyään.

Tähtien elinkaari

Tähdet syntyvät kutistumalla tähtienvälisistä pilvistä. Syntynyt tähti asettuu pian niin sanottuun pääsarjaan, joka on melko vakaa tähden kehityksen vaihe. Pääsarjavaiheen jälkeen hyvin kevyt tähti hiipuu valkoiseksi kääpiöksi ja lopulta mustaksi kääpiöksi. Kun vety loppuu Auringon massaisen tähden keskustasta, Auringon ydin kutistuu ja kuumenee, Aurinko kirkastuu ja siirtyy pois pääsarjasta. Helium alkaa palaa tähden keskustassa. Auringosta on tullut punainen jättiläinen. Sitten Aurinko muuttuu epävakaaksi. Se sinkoa ulkokuorensa pois. Ulkokuoresta tulee planetaarinen sumu. Kun sumu häviää, jäljelle jää pelkkä valkea kääpiö, joka hiipuu mustaksi kääpiöksi. Paljon aurinkoa massiivisempi tähti kehittyy Auringon tavoin punaiseksi jättiläiseksi. Mutta sen ytimessä palaa heliumin lisäksi aikanaan myös hiili jne. aina rautaan asti. Rautaa tähti ei voi ydinreaktiossa polttaa. Sen palamisen alku luhistaa tähden ensin kasaan ja räjäyttää ulos supernovana. Siinä tähti joko hajoaa kokonaan, tai jää jäljelle neutronitähti tai musta aukko.