Tähtitiede/Aurinkokunta/Aurinko

Aurinko on lähin tähti. Se on hehkuva kaasupallo, jonka tuottaa energiaa ydinreaktioissa. Maa kiertää Aurinkoa muiden planeettojen tavoin.

Auringossa on magneettisia häiriöitä, jotka aiheuttavat auringonpilkkuja ja auringonpurkauksia. Aurinkoa on monissa kulttuureissa palvottu jumalana. Aurinko on melko normaali pääsarjan tähti, jonka spektrityyppi on G2V.

Ydinreaktiot tapahtuvat Auringon tiheässä ytimessä. Ydintä ympäröi kerros, jossa energia etenee säteilynä. Tämän yläpuolella on vaippa, jossa energia etenee konvektiona. Auringon meille näkyvä pinta on fotosfääri. Sen pinta näyttää rakeiselta konvektion takia.

Fotosfäärin yllä on kromosfääri, eräänlainen kaasukehä. Kromosfäärin yllä on korona, joka näkyy auringonpimennyksessä.

Aurinko syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten tiivistymällä tähtienvälisestä pilvestä.

Ominaisuudet

Päiväntasaajan läpimitta 1 392 000 km

Massa M_☉ 1,9891×10³⁰ kg , mikä on 333 400 Maan massaa

Pintalämpötila T_eff 5 772 K

Pyörähdysaika päiväntasaajalla 25,05 pv ja navoilla 34,4 pv

Lämpötila keskustassa 1.57×10⁷ K

Keskitiheys 1,408 g/cm³

Säteilyntuotto L_☉ 3,828×10²⁶ W

Näkyvän valon tuotto ≈ 3,75×10²⁸ lm

Näennäinen kirkkaus V −26.74

Absoluuttinen kirkkaus M_V=+4,83

Absoluuttinen bolometrinen kirkkaus M_bol,⊙ = 4,74

Spektrityyppi G2V

Vedyn ja heliumin osuudet X 0,7346 Y 0,2485

Raskaiden alkuaineiden osuus Z = 0.0122

Etäisyys Linnunradan keskustasta 29 000 valovuotta

Kiertoaika Linnunradan keskustan ympäri 225-250 miljoonaa vuotta