Wikikirjasto

Talouden toiminta

Kirjojen kehitysasteet
Aloitettu:     Kehittyvä:     Puolivalmis:     Kehittynyt:     Ensimmäinen luonnos valmis:    

Talouden toiminta on monimutkaista. Monimutkaisuus liittyy sekä rakenteeseen että prosesseihin. Seuraavassa käsitekartassa esitellään kansantaloudellisia rakenteita ja rakenteiden välisiä prosesseja, jotka ovat raha- ja hyödykevirtoja. Erityisen monimutkaista kansantalouden käsittämisessä on työntekijän ja asiakkaan asema. Moderneissa yhteiskunnissa nämä ovat C/A samaa ryhmää, jonka nimi on keskiluokka.

Tuotantoa kotitaloudessa
Kulutusta kotitaloudessa

Yleistä    

muokkaa

Käsitekartta on muodoltaan Eulerin diagrammi. Yleensä Eulerin diagrammit ja Venn-diagrammit esitetään kaksiulotteisten alueiden (ympyröiden, suorakulmioiden jne.) leikkausten avulla. Tässä Euler-diagrammissa on käytetty predikaattinuolta kaksiulotteisten[1] alueiden sijaan. Esimerkiksi kohdassa H jossa predikaattinuolen tekstinä on rahaa, voisi käyttää kaksiulotteista ympyrää jonka sisällä on asioita joista predikoidaan rahaa. Predikaattinuolien avulla on mahdollista tehdä helpommin[2] diagrammeja, mutta diagrammien tulkinta ei ole niin helppoa kuin tavallisissa diagrammeissa joissa on ympyröitä ja suorakulmia.

Rakenne     

muokkaa

Rakenne on jotain pysyvää, jotain jolla ei ole aika-ulottuvuutta[3]. Ominaisuuden terminä voidaan käyttää atemporaalisuutta tai staattisuutta [4]

Prosessi    

muokkaa

Prosessi on jotain johon nimenomaan liittyy aika-ulottuvuus[3]. Ominaisuuden terminä voidaan käyttää myös temporaalisuutta tai dynaamisuutta.

Kansantalouden rakenteelliset osapuolet    

muokkaa

Seuraavana oleva käsiteanalyyttinen[5] rakennekaavio ( täällä esimerkki käsitehilasta, jossa aiheena vesimuodostumat ) koostuu predikaattinuolista, jotka eivät ole sama asia kuin yleensä kaavioissa käytetty prosessinuoli. Predikaattinuoli on kuin jousimiehen kädessä oleva nuoli, jolla hän osoittaa jotain kohdetta maailmassa ja prosessinuoli on kuin jousimiehen ampuma nuoli, joka lähtee jousesta ja saapuu kohteeseen.

Rakennekaavion nuolet eivät ole kaksiulotteisella pinnalla, eli kun nuolet näyttävät olevan ristissä, niin risteyksessä keskuksessa on kaksi nuolta päällekkäin.

Kun lukijan mielessä rakennekaavion visuaalinen esitys tulkitaan loogisten rakenteiden abstaktioiksi, niin rakennekaavio muodostuu predikaateista, predikaattien predikaateista, predikaattien predikaattien predikaateista ja niin edelleen, eli kaaviossa on korkeampien kertalukujen predikaatteja.

Predikaatioita havainnoimalla havaitaan että I palkka on jotain josta predikoidaan rahaa-predikaatti. H Raha-predikaatista predikoidaan sekä tulo että meno, ts. riippuu tulkitsijan näkökulmasta, että tulkitaanko raha tuloksi vaiko menoksi: kohdan C työntekijä tulkitsee palkan tuloksi ja kohdassa Q on tulkitsijana yritys joka tulkitsee palkan menoksi.

 

Kohdassa O on verottaja. Verottajan tuloina on rahaa työntekijä-asiakkailta ja yrityksiltä. Verottajalta rahat kulkevat P kunnille- ja valtioille, jossa rahat käytetään julkisten työntekijöiden palkkoihin. Julkisen työntekijät tuottavat palveluja kohdan Å jäsenenä, ja palvelut ovat Ö työntekijä-asiakkaiden eli keskiluokan tuloja.

Q Yritykset on eräs työkalu jonka avulla Ö keskiluokka on organisoinut suurimman osan taloudesta. Yritysten kanssa vertaisia työkaluja ovat eläkejärjestelmä, kunnat, valtiot ja verottaja.

Q Yritykset ja Ö keskiluokka vuorovaikuttaa mm. työmarkkinoiden kautta, F on työntekijän perspektiivistä menoja, joista suurin osa nimeltään työvoima virtaa yrityksen R tuloksi. Yleisenä virheenä kun yhteiskuntaa ja kansantaloutta selitetään liiketaloutta käyttäen, on että työntekijät ja asiakkaat erotetaan toisistaan eri ryhmiksi, jolloin keskiluokka häviää kokonaan pois, koska keskiluokka joudutaan selittämään sekä yrityksen "sisälle" että "ulkopuolelle" - tämän virheen tarkempi analysointi tapahtuu toisessa artikkelissa.

Keskiluokan ja yritysten vuorovaikutus prosesseina

muokkaa

Kun taloutta katsellaan prosessien näkökulmasta, havaitaan että jokaiseen[6] toimijaan liittyy 4 virtaa

  • Tulot
    • Rahaa
    • Materiaa (työvoima tai tavarat&palvelut )
  • Menot
    • Rahaa
    • Materiaa (työvoima tai tavarat&palvelut)

Esim. keskiluokkaisen ihmisen asemaan asettauduttaessa, huomataan että hänen näkökulmastaan:

  • tulee rahaa joka menee yrityksiin ja kuntiin
  • tulee tavaraa ja palveluja joka menee työvoimana[7] yrityksiin ja kuntiin.

Keskiluokkainen muun muassa kuluttaa tavaraa ja tuottaa siitä muun muassa työvoimaa. Yleinen virhe talouden käsittämisessä on että uskotaan kyseessä olevan pelkkiä rahavirtoja tai uskotaan olevan että rahavirrat ja materiavirrat eivät ole tekemisissä keskenään ollenkaan.

Työntekijä ja asiakas ovat sama yksilö modernissa keskiluokkaisessa demokraattisessa yhteiskunnassa. Jos kehittymättömässä yhteiskunnassa ei ole keskiluokkaa, täytyy olla olemassa asiakkaita jotka saavat rahaa jostain muualta kuin kartassa on esitetty.

Rakennekaaviossa

muokkaa

Keskiluokan ja yritysten vuorovaikutus esitettynä rakennekaaviossa:

  • (punaisella)Työntekijöinä menona on työvoima ja asiakkaina hänen menonsa on raha. Työvoima ja raha siirtyy yrityksiin.
  • (vihreällä) Työntekijöinä tulona on palkkaa ja asiakkaina tulona on tavaraa, nämä tulee yrityksistä.

 

Prosessikaaviossa

muokkaa

Seuraavassa prosessikaaviossa nuolten merkitys ei ole sama kuin edelläolevassa rakennekaaviossa. Nyt nuoli merkitsee virtaa ja virran suuntaa, nuoli merkitsee virtauksen alkukohtaa ja virtauksen loppukohtaa.

Vertailtaessa edellä olevaa rakennekaaviota ja seuraavaa prosessikaaviota huomataan, että prosessikaaviosta hahmottuu huonosti miten asiat jäsentyvät.

Prosessikaavio on muokattu rakennekaaviosta. [8]

 

Talouden autopoieesinen kaksoiskehä   

muokkaa

Vasemman puoleisessa prosessikaaviossa on kestävä (engl. viable / sustainable) talous. Kestävässä taloudessa on homeostaasinen[9] tasapaino tai ehkä jopa autopoieesinen[9] tasapaino. Kestävässä taloudessa on (yritykset+kunnat) & (keskiluokka)-vuorovaikutus.

Oikean puoleisessa kaaviossa on kestämätön talous, siinä ympyräliike on katkaistu ja talouden osapuolet näyttävät olevan toisistaan erillisiä. Tässä kaaviossa on esitetty sellaista talouden rakennetta, jolta talous näyttää olevan pelkästä yritys-näkökulmasta katseltuna, tässä liiaksi yksinkertaistetussa taloudessa työväki ja asiakkaat ovat eri ryhmiä.

Oikean puoleisessa kaaviossa on rikkinäinen autopoieesinen kaksoiskehä, koska yritykset säätelemässä koko taloutta ei toimi. Yritykset ovat siilossa ja eivät näe kokonaiskuvaa, ja "homeostaasinen säätely, jossa yritykset säätelevät omiin input-tietoihin perustuen talouden autopoieesista tilaa"-ajatus on väärin mallinettu talous.

  Autopoieesinen kone on kone, joka on järjestäytynyt sellaisten prosessien verkostoksi, joka tuottaa (muuntaa ja purkaa) koneen komponentteja, jotka:

  • (i) näiden (komponenttien) vuorovaikutuksien ja muokkauksien avulla jatkuvasti regeneroi ja realisoi sitä prosessien verkostoa (relaatioita), joka tuotti ne (komponentit)
  • (ii) muodostavat sen (muodostavat koneen) konkreettisesti yhtenäisenä yksikkönä siinä tilassa, jossa ne (komponentit) ovat määrittelemällä sen realisaation (koneen realisaation) topologisen kytkeytymisrakenteen tämmöisenä verkostona

Vasemmassa prosessikaavioissa tavarat & työvoima kiertää kehässä vastapäivään ja raha kiertää myötäpäivään, "raha liikkuu".

Oikeassa prosessikaaviossa ei ole ollenkaan kehämäistä liikettä: raha näyttää tulevan jostain ja raha menee jonnekin, ja rahan lähteenä ja kohteena on eri asiat. Tämmöisessä vanhanaikaisessa talousajattelussa[10] asiakkaat saivat rahaa yritysten voitoista tms. ja työntekijät olivat pelkästään tuottamassa tavaraa asiakkaille.

Yritykset ovat avoimia järjestelmiä, joissa on suljettuja osajärjestelmiä. Kansantaloudet ovat suljettuja järjestelmiä, joissa on avoimia osajärjestelmiä. Täysin suljettu järjestelmä on ikiliikkuja. Täysin avoin järjestelmä on esim. alikulkutunneli tai letku, jossa kulkee vettä.

Yrityksien näkökulmasta tehty asiakkaiden ja työntekijöiden jakaminen erillisiin ryhmiin ei sovellu selittämään talouden kokonaisuutta, koska kaikki näkevät, että työntekijät ovat illalla ostamassa tavaroita, joita tuottivat aiemmin päivällä. Työntekijät ja asiakkaat ovat sama ihmisryhmä, tämän ryhmän nimi on keskiluokka.

Työntekijöitä ja asiakkaita ei voi käsitellä erillisinä ryhminä, kuten liiketaloudessa tehdään, koska (kansantaloudessa) aamulla työntekijät tekevät töitä ja illalla samat ihmiset tekevät ostoksia. Se raha, joka maksetaan palkkoina työntekijöille, on asiakkaiden ostovoima. Se raha, jota asiakkaat käyttää ostamiseen, on saatu työntekijöiden palkkoina aikaisemmin.

Jos Suomen tekemien tavaroiden ostovoima tarkoittaa Saksan pörssien jakamaa ostovoimaa saksalaisille miljonääreille, niin tällöin Suomea ajatellaan yrityksenä. Suomi ei ole yritys -- Suomi on maa, kansa, kansantalous, demokratia, oikeusvaltio. Suomen kansantaloudessa on 80%:in kokoinen yksityinen sektori, joka puolet tuotannostaan vie ulkomaille, toinen puolisko kulutetaan Suomessa ja kansantalouden 20% tuottaa julkinen sektori.

Huomautukset

muokkaa
  1. ↑ Venn- ja euler-kaaviot esitetään kaksiulotteiseina, seuraava rakennekartta on moniuloitteinen! Ehkä piirtelen täällä moniulotteisia eulerdiagrammeja, ehkä piirtelen hypergraafeja??! Saattaa olla, että nämä käsitekartat ovat hyvin lähellä Concept D (Kangassalo) graafeja[1].
  2. ↑ Yksinkertaisimmat vennit ja eulerit ovat helppoja, monimutkaistuessaan menee sekavaksi kun joutuu esim. 5-uloitteisia tekemään.
  3. ↑ 3,0 3,1 Käytännön sovelluksien kannalta
  4. ↑ Jos dynaamisuus tarkoittaa ajan kuluessa muuttuvaa, niin staattisuus ja adynaamisuus voisi olla sama
  5. ↑ John F. Sowan sivustolla on vastaavanlainen kaavio alkoholijuomista, jolla esitellään formaalin käsiteanalyysin ideaa http://www.jfsowa.com/logic/math.htm#Lattice figure6
  6. ↑ No ei jokaiseen, esimerkiksi verottaja on esitetty vain rahavirtana
  7. ↑ Mutta eikös työvoima ole se palvelu (kokonaan) jota taloudessa myydään asiakkaille
  8. ↑ Onko edes mahdollista esittää prosessikaaviossa ja rakennekaaviossa samat asiat?? Prosessi liittyy sekä aikaan että avaruuteen ja rakenne liittyy vain avaruuteen??? Sitten kun rakenne muuttuu, silloin on yleensä kyseessä revoluutio tai evoluutio???!!
  9. ↑ 9,0 9,1 TÄMÄ OSIO ON POHDINTAA ja ITSEOPISKELUA, TÄMÄ EI OLE TARKOITETTU TIETEEKSI. En ole varma vielä että onko kuvassa homeostaasi tai autopoieesi
    • Homeostaasi on prosessin säätelyä. Autopoieesi on rakenteen säätelyä ja autopoieesi tuottaa rakennetta, kun rakenne kuluu yms.
    • Internetissä homeostaasi-sanaa käytetään
      • 1) säätelymekanismista ja
      • 2) koko prosessista, jonka osana on tuo säätelymekanismi.
    • Autopoieesinen systeemi pyrkii ylläpitämään kestävästi itseään, pyrkii ylläpitämään rakennetta.
      • Autopoieesi on kokonaisuus, jossa on homeostaaseja???
    • Jos termostaatti lämpöpatterissa ylläpitää lämpötilaa jossain tavoitearvossa, niin
      • mitä on sellainen toiminta, jossa ylläpidetään rakenteita jossain tavoitteessa?
      • Autopoieesi sopisi vastaukseksi.
    • Miksi rakenteita pitää ylläpitää, mistä tulee häiriöitä rakenteeseen?
      • Rakenteita rikkoo ne tahot, jotka ei siedä paradokseja http://openaccess.city.ac.uk/17892/3/Paradox%20as%20a%20Metatheoretical%20Perspective_JABS%20Second%20Round%20Final.pdf
        • sivu 9. "Smith and Berg (1987)further specify three characteristics of paradox: contradictions, self-reference and reinforcing cycles"
        • Kansantaloudessa on pyrkimyksiä, jossa Suomesta halutaan tehdään yritys. Uusliberalistit haluaa säädellä kansantaloutta/Tasavaltaa kohti liiketaloudellisia rakenteita.
        • Ristiriita: liiketaloudessa asiakkaat systeemin ulkopuolella, autopoieesisessa kansantaloudessa systeemin sisällä
        • Itseviittaus: liiketaloudessa ajatus, että työntekijöiden palkka on asiakkaiden rahoja
        • itseään voimistava kiertoliike: autopoieesi, se että kansantalous on suljettu verrattuna yritykseen, joka on avoin. Yritykset ovat allopoieesisia ja kansantalous on autopoieesinen. Kehä koostuu suoran pätkistä, autopoieesi koostuu allopoieeseista. Suora, joka haluaa oman allopoieesisen rakenteensa kopioida autopoieesisen kehän rakenteeksi, on siiloajattelua kansantaloudessa, liiketaloudella halutaan korvata kansantalous on informaatiosiilo-ajattelua
          • Wikipedia: "Naisten aivopuoliskojen välistä loogis-intuitiivista näennäisen epäloogista (paradoksaalista) ajattelua kutsutaan arkikielessä naisten "tippaleipäaivoiksi" (autopoieesiaivoiksi) ja miesten yhteen asiaan keskittyvää ja muut asiat poissulkevaa ja suoraviivaista aivopuoliskon sisäistä ajattelua miesten "putkiaivoiksi" (siiloaivot) (allopoieesiaivot). Eläintieteilijän, etologin Jussi Viitalan mukaan karrikoitu malli tippaleipä- vai putkiaivoista kuvaa yllättävän hyvin sitä, että miesten ja naisten aivojen rakenteessa on eroa"
            • Matemaattis-looginen ajattelu ei ole systeemistä vaan analyyttistä ajattelua, empatisoiva on systeemiajattelua???
    • https://en.wikipedia.org/wiki/Autopoiesis
      • Käsitteiden selityksiä täällä / Zeleny
      • Autopoieesin määritelmä vaikuttaa ensi kertaa luettuna sisältävän itseviittauksia, oikeasti viittauksia tehdään systeemin organisaatiotasoihin tms. katso  
    • Page 78: An autopoietic machine is a machine organized (defined as a unity) as a network of processes of production (transformation and destruction) of components which: (i) through their interactions and transformations continuously regenerate and realize the network of processes (relations) that produced them; and (ii) constitute it (the machine) as a concrete unity in space in which they (the components) exist by specifying the topological domain of its realization as such a network.[2]
      • autopoietic machine is a machine organized (defined as a unity) as a network of processes of production (transformation and destruction) of components which:
        • autopoieesinen kone on kone, joka on järjestäytynyt sellaisten prosessien verkostoksi, joka tuottaa (muuntaa ja purkaa) koneen komponentteja, jotka:
          • prosessien verkostolla on jäseninään yksittäisiä prosesseja, jotka ovat myös komponentteja sille verkostolle. Yksittäisten prosessien jäsenenä on komponentteja, tälle yksittäiselle prosessille
          • Koko autopoieesi-määritelmässä näyttää olevan itseviittauksia, mutta nämä itseviittaukset viittaavat autopoieesisen verkoston eri organisaatiotasoille, joissa on olioita.
          • transformation ja destruction on selitys, että mitä tuotannossa tehdään: muokataan ja puretaan rakenteita. Rakentaminen--purkaminen eli structuring-destructuring. Komponenttien komponentteja voidaan pirstaloida, jotta niistä hyödytään: esimerkiksi lämpöenergiaa saadaan kun molekyylit pirstaloituu osiin. Molekyylit on komponenttien komponenttien jne. komponentteja.
          • Keskiluokka tuottaa tavaroita, jotka kulutetaan komponentteina, joita tarvitaan keskiluokan elpymiseen ja ylläpitoon. keskiluokka ylläpitää talouden kokonaisrakennetta, jossa tietyt tahot yrittää rampauttaa keskiluokan työväeksi ja asiakkaiksi. Tuotannossa tapahtuu välituotteiden muokkausta ja välituotteiden purkamista osiinsa (jolloin "tuhoutuvat" tai "pirstaloituvat" tai "osiintuvat"). Kansantalous muokkaa ja pirstoo keskiluokkaa töissä... vapaa-ajalla elvytään seuraavaa päivää varten, no ainakin ruoan molekyylejä pirstotaan osiin kun niistä saadaan lämpöä. Keskiluokka on kansantalouden komponentti, tuottaminen- ja kuluttaminen-prosessi ovat myös komponentteja. Keskiluokka kuluu tehdessään töitä ("keskiluokkaa kulutetaan, talous kuluttaa keskiluokkaa") ja vapaa-ajalla keskiluokka elpyy ("talous tuottaa keskiluokkaa")
        • Autopoieesinen kone, kansantalous, tuottaa prosessien verkostoa, jos ei tuottaisi, niin asiakkaita etsittäisiin taas Saksasta ym. liiketalouden väärinkäyttöä poliittisena aatteena.
      • (i) through their interactions and transformations continuously regenerate and realize the network of processes (relations) that produced them:
        • (i) näiden (komponenttien) vuorovaikutuksien ja muokkauksien avulla jatkuvasti regeneroi ja realisoi sitä prosessien verkostoa (relaatioita), joka tuotti ne (komponentit)
          • Autopoiseesissa on kehämäisyyttä ja itseviittauksia [2], nyt teksti on käsittelemässä kehämäisiä itseviittauksia.
          • Työtä tehdessä tuotetaan tavaroita ja palveluja, joiden kuluttaminen on työvoiman uusintamista. Keskiluokka 1) tuottaa tavaroita ja palveluja ja 2) kuluttaa ne tavarat ja palvelut eli tuottaa talouden rakennetta, keskeytymättömässä prosessien verkostossa, keskiluokka tuottaa itselleen tavaroita ja palveluja, jotka kulutetaan keskiluokkaa ylläpidettäessä. Keskiluokka tuottaa itseään aamulla, koska illalla on ostamassa tavaroita, joita keskiluokka käyttää itsensä ylläpitoon ja uusintamiseen. Tavaroiden ja palvelujen lisäksi tuotetaan ja ylläpidetään talouden rakennetta, jotta sitä ei rampauteta takaisin menneisyyteen: työvoima (keskiluokan eräs rooli) on iltaisin asiakkaana (keskiluokan eräs rooli) kaupoissa ja ostaa aikaisemmin päivällä itse tuottamiaan tavaroita ja palveluja. Mitään erillisiä asiakkaita ja työläisiä ei ole -- paitsi jos liiketaloutta väärinkäytetään luonnontieteellisenä totuutena.
          • Se mitä kansantaloudessa pitää jatkuvasti regeneroida ja realisoida on, että kuluttaminen-prosessi tapahtuu keskiluokan vapaa-ajalla, eikä että kuluttaminen-prosessi tapahtuisi kapitalistien vapaa-ajalla. Jos kuluttaminen tapahtuu kapitalisteja varten, niin talouden autopoieesiset kehät on rikki. Kansantalouden prosessien verkosto, tuottaminen-prosessi ja kuluttaminen-prosessi ovat se prosessien verkosto, on pidettävä kunnossa. Autopoieesinen järjestelmä ylläpitää omaa rakennettaan/kvaliteettiaan, vastaavasti kuten lämpöpatterin termostaatti ylläpitää lämpötilaa/kvantiteettia.
          • Keskiluokka vapaa-ajalla regeneroi ja realisoi itseään, kun kuluttaa tekemiään tavaroita ja palveluja. Vapaa-ajalla tapahtuu talouden regeneraatiota ja realisoitumista, kun keskiluokka elpyy seuraavaa päivää varten. Keskiluokka on komponentti taloudessa, komponentti tuotanto-prosessissa ja komponentti kulutus-prosessissa. Keskiluokan on regeneroitava itseään myös poliittisesti, koska eräät tahot haluaa purkaa keskiluokan työläisiksi Suomessa ja asiakkaiksi Saksassa.
      • (ii) constitute it (the machine) as a concrete unity in space in which they (the components) exist by specifying the topological domain of its realization as such a network:
        • (ii) muodostavat sen (muodostavat koneen) konkreettisesti yhtenäisenä yksikkönä siinä tilassa, jossa ne (komponentit) ovat määrittelemällä sen realisaation (koneen realisaation) topologisen kytkeytymisrakenteen tämmöisenä verkostona
          • UniProtin sivustolla --joka on biologiaa-- topologinen rakenne on osasto solun sisällä, koneen topologinen rakenne on koneen kokonaisuuden rajoittama alue.
          • Autopoieesisen koneen realisaatio on se kokonaisena hahmottuva verkosto, ja tämä verkosto on se topologinen "osasto", autopoieesisen koneen komponentit ovat topologisen "osastonsa" sisällä.
          • Autopoieesinen kone muodostuu (emergenttisesti muodostuu) komponenteistaan, ja komponentit ovat topologisen "osaston" sisällä.
          • Autopoieesinen kokonaisuus (holonyymi) sisältää osansa (meronyymit).
          • Kansantalous on "osasto", "osasto" on suljettu, kansantalouden komponentit ovat keskiluokka, tuottaminen ja kuluttaminen. Näistä komponenteista muodostuu talous, talous on supervenientti taso, joka päältää keskiluokkaa, tuottaminen-prosessia ja kuluttaminen prosessia. Kansantalous ei ole ikiliikkuja, se ei ole täysin suljettu, siihen tulee Luonnosta raaka-ainetta ja siitä poistuu Luontoon jätettä. Yritykset, kunnat, työmarkkinat, tavaramarkkinat ovat "osaston osastoja". Jos kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa kansantaloudesta, sitä johdetaan yritysten siiloista, ja kun sitä johdetaan yritysten siiloista, se rikkoo keskiluokan työläisiksi ja asiakkaiksi. Yritysten näkökulma on vaillinainen homeostaasinen järjestelmä, se ei näe kokonaisuuden etua, se ei ylläpidä keskiluokkaa.
          • Jos termostaatti lämpömittarissa ylläpitää jotain lämpötilaa, niin autopoieesisessa kansantaloudessa on ylläpidettävä kansantalouden rakennetta, jota yrityksien siilo-näkökulmasta yritetään reduktionistisesti palauttaa erillisiksi työläisiksi ja asiakkaiksi.
  10. ↑ Saattaa olla, että kestävä ja vastuullinen kiertoliike ei kelpaa eräille ihmisille malliksi kansantaloudesta,koska yritysten menot (palkka) kiertää yritysten tuloiksi (asiakkaiden rahat). Mahdollisesti kyseessä on piilo-oletus itseviittaavuudesta self-reference, yrityksen "tulot muuttuu menoiksi". Tässäpä meillä on kerrankin paljaaksi analysoitu ristiriita tai paradoksi!
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Talouden_toiminta&oldid=125950”