Tilintarkastus/Hyvä tilintarkastustapa

Hyvä tilintarkastustapa on kaikkia tilintarkastajia sitova yleinen normi, joka riippuu ensisijaisesti tilintarkastajien keskuudessa kulloinkin vallitsevasta käsityksestä. "Hyvä" ja "tapa" ovat keskeisiä filosofis-eettisiä käsitteitä. Eräs tilintarkastusta määrittävä käytäntö on liikemiesmoraali. Tämä kytkeytyy usein länsimaisessa kulttuuriperinnössä uskontoon. Moraalipohjan alkujuuret ovat lähtöisin kristillis-juutalaisesta etiikasta. Niinpä länsimaiset liikkeenjohtajat ovat etsineet Raamatusta niitä normeja, joihin he ovat pyrkineet käyttäytymistään sovittamaan. Häiriötekijäksi on muodostunut se, että talouselämä 2 000 vuotta sitten oli olennaisesti erilaista kuin tänä päivänä. Vaikka tilintarkastusta on saattanut esiintyä jo antiikin kulttuureissa, tilintarkastuksen historia rajoittuu nykyisessä muodossaan runsaaseen sataan vuoteen. Raamattuun ei ole kirjattu tilannekohtaisia ohjeita liikemiesnormeista. Myös sanktionormit ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa. Eettiset käsitykset muuttuvat ajan ja olosuhteiden myötä. Aikaisemmin etiikka yhdistyi teologiaan, mutta nykyisin sitä pidetään filosofian tieteenhaarana. Sen tarkoituksena on selvittää ihmisen tekojen ja tekemättä jättämisen hyväksyttävyyttä tai moitittavuutta.

Laillisuusvalvonta

Tilintarkastus on Suomessa lähtökohtaisesti laillisuusvalvontaa. Hyvä tilintarkastustapa on tapaoikeutta laillisuusvalvontaa suoritettaessa.

Hyvä tapa

Hyvä tapa on yläkäsite. Hyvä tilintarkastustapa ja hyvä tilintarkastajatapa on sen alakäsitteitä, jolloin ne ovat keskenään rinnasteisia. Hyvä tilintarkastustapa kuvaa sitä normistoa, jonka noudattamista voidaan jokaiselta tilintarkastajalta kohtuudella odottaa. On mahdollista määritellä myös, että hyvä tilintarkastustapa on sitä, mikä on hyvä käytäntö tilintarkastajien keskuudessa. Käsitettä ei ole ainakaan suomalaisessa lainsäädännössä täsmennetty, vaan sen täsmentäminen on jätetty tilintarkastajien ammatillisten yhteenliittymien tehtäväksi. Hyvä tilintarkastustapa kuvaa asianmukaisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tasolla suoritetun tilintarkastuksen laajuutta ja toteutustapaa. Noudattamalla hyvää tilintarkastustapaa tilintarkastaja välttää työnsä moitittavuuden ja siitä mahdollisesti johtuvan vahingonkorvausvelvollisuuden (Satopää, 2003).

Lähteet

Satopää Rauno (2003): Suomalainen hyvä tilintarkastustapa pienyritysten tarkastuksissa : odotukset, sääntely, käytäntö, Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö. ISBN 951-564-141-1