Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Inkat” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Kuuluu osana''' [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Esikolumbiaaniset kulttuurit|Esikolumbiaanisiin kulttuureihin]].
'''Inkat''' olivat nykyisen Parun alueella elänyt intiaaniheimo, joka loi suuren valtakunnan. Yhteiskunta oli hyvin järjestetty, mm käytönnössä jokaine oli työvelvollinen. Espanjalainen Pizarro kukisti inkavaltakunnan 1500-luvulla. Inkojen kulttuuri perustuu varhaisempiin intiaanikulttuureihin. Inkat ovat jääneet historiaan muun muassa tieverkostostaan.
Rivi 10:
=== Esihistoria ===
Inkavaltiota edelsi pitkä historia.
Etelä-Amerikka lienee asutettu noin 10000 eaa mennessä.
Varhaiset metsästäjä-keräiliöiden ryhmät liikkuivat vuosikierron mukaan. He alkoivat perustaa puutarhoja. Sitten intaianit kesyttivät noin vuoden 4000 eaa tienoilla alpakan ja laaman.
Rivi 29 ⟶ 30:
Laajentumistaistelut alkoivat 1438 Sapa Inka (suurin johtaja) ''Pachacuti''n (maanjäristäjän) johdolla (violetti). Hänen ja hänen poikansa ''Túpac Inca Yupanqui''n aikana valloitettiin suurin osa nykyisten Perun ja Equadorin ylänköalueita (ruskea ja vihreä). Merkittävin etappi oli Chimor-valtakunnnan valloitus. Pohjoisessa valtakunta venyi nykyiseen Columbiaan asti. Pojanpoika ''Huayna Cápac'' laajensi valtaa Perun ja Equadorin alueella (turkoosi), mutta kuoli joko tuhka- tai isorokkoon, jonka espanjalaiset olivat tuoneet uudelle mantereelle. Etelässä inkat ottivat yhteen Mapuche-heimojen kanssa, mutta eivät pystyneet alistamaan heitä valtansa alle.
=== Sisällissota ja
[[Kuva:Atahualpa.jpg|thumb|left|150px|Atallhuallpa]]1528 kuollut Huayna Cápac halusi jakaa valtakuntansa päävaimonsa pojan (Huascar) ja sivuvaimonsa pojan (Atahuallpa) välillä. Perinteiseen oikeuteensa nojaten päävaimon poika Huascar julistautui kuninkaaksi, mikä aloitti sisällissodan. Hän kärsi sodassa monia tappioita ja hänen velipuolensa Atahuallpa vangitsi hänet lopulta. Atalhuallpa kosti surmauttamalla Huascarin sukulaisia ja tukijoita.
[[Kuva:Viracocha.jpg|thumb|120px|Viracocha jumala]]Espanjalaiset saapuivat kulkutautien, taikauskon ja sisällissodan heikentämään valtioon, jonka johtaja Atalhuallpa ei osannut pelätä heitä. Inkoilla ei ollut tukenaan tuliaseita ja espanjalaiset saivat heistä helpon voiton 1532. Pizarro oli espanjalaisen aatelisen lukutaidoton avioton poika, jota ajoi ahneus inkojen kulta-
Sota inkoja vastaan kesti vielä sukupolven, mutta inkojen taistelutahtoa heikensi heidän jakautumisensa kuolleiden veljesten kannattajiin. Cuzco vallattiin 1533 ja espanjalaiset asettivat hallitsijaksi Manco Capac II:n, joka kuitenkin nousi kapinaan heitä vastaan, koska espanjalaiset olivat jopa kiduttaneet häntä. Hänen kuoltuaan 1542 inkoja pakeni vielä syrjäseuduille ja he yrittivät nostattaa sieltä kapinaa. Se ei kuitenkaan onnistunut ja viimeisen inkahallitsija Tupac Amaru teloitettiin 1572. Inkavaltakunnan aika oli päättynyt. ''Tuhoutuessaan se oli ehtinyt hallita vain 135 vuotta'' eli neljän-viiden sukupolven ajan.
| |||