Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mayojen historia” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
'''Mayat''' (lausu ''maijat'' ) olivat Etelä-Meksikossa elänyt intiaanikansa, joka rakensi taitavasti suuria kaupunkeja ja temppeleitä. Mayojen kulttuuri kukoisti noin 400 eaa - 900 jaa. Mayoilla oli kirjoitus ja tarkka kalenteri. Mayat tunsivat nollan, toisin kuin esimerkiksi roomalaiset. Mayat uhrasivat ihmisiäkin mm. heittämällä lähteisiin. Suurimman osan
mayakaupungit mm. Tikal sotivat keskenään. Niin sanottu klassinen mayakulttuuri romahti vuoteen 900 jaa mennessä. Yleensä syynä pidetään kuivuutta ja sotia. Tämän jälkeen
valltist jokin aikaa maya-tolteekkiliitto, joka hjaantui pian. Sen jälkeen jäy ykisttäisiä mayakaupunkeja. Amerikkaan valloitusretkille saapuneet espanjalaiset kukistivat mayakaupunki Tayasalin vasta vuonna 1697. Nykyään monet mayat elävät köyhissä oloissa.
==Mayojen uudelleen löytäminen==
Rivi 20 ⟶ 22:
===Esiklassinen kausi===
Ensimmäiset mayojen päälliköiden johtamat kylät syntyivät noin 1800 eaa Tyynen valtameren rannikolle. Asutus oli pysyvää ja ilmaantui saviastioita ja -patsaita.
Noin 1000 eaa alkoi ilmaantua merkkejä kehittyvästä kulttuurista. Alettiin rakentaa hautakumpuja, joista ilmeisesti kehittyi porraspyramideja varhaiskauden loppupuolella. Kulttuurin kukoistus alkoi eteläisiltä alangoilta, Guatemalan ja Meksikon raja-alueilla. Läheisellä ylänköalueella sijaitseva '''Kaminaljuyu''' hallitsi alueen jaden ja obsidiaanin (tumma laavalasi) kauppaa. Alangon '''Chocolá''' puolestaan oli merkittävä kaakaokaupan kannalta.
Rivi 27 ⟶ 30:
Löydöt osoittavat, että kuninkaiden merkitys oli suuri jo näinä alkuaikoina. Merkkejä kuninkaaseen liittyvästä Jaguaarin palvonnasta on löytynyt. Jaguaari-jumalan hengen uskottiin siirtyvään kuninkaaseen veriuhrin avustuksella, mikä ei kuitenkaan edellyttänyt tappamista (ks. kappale uskonnosta).
Noin 1200 eaa nousi vanhin tunnettu suuri mayakaupunki, Nakbe. Sen rauniot ovat Petenin alueella Miradorin laaksossa. Kaupunkiin rakennettiin isoja temppeleitä sekä palatseja.
Kalkkikivi tuotiin läheiseltä louhokselta. Alankoalueen maaperä onkin juuri kalkkikiveä, joka on pehmeää ja helposti louhittavissa.
Useista myöhäisemmistä kaupungeista on löydetty porraspyramideja. Nakben lähellä sijainneessa 80 000 asukkaan suurkaupungista '''El Miradorista''' on löydetty eräs kaikkien aikojen suurimmista. Samanaikaisesti '''Civalin''' parhaimmillaan 10 000 asukkaan kaupungissa pyramiditemppelit suunnattiin astrologisten tapahtumien mukaan.
'''San Bartolosta''' on löydetty varhaisin kuninkaallinen hauta ja upeimmat mytologiaa kuvaavat seinämaalaukset. Mayojen jumalista kertovia taruja kuvaavia maalauksia ja steeloja on löydetty useista kaupungeista. Useimmat esiklassisen kauden keskuksista hylättiin hieman ennen klassista kautta tai viimeistään sen alussa. On mahdollista, että ne olisi valloitettu. Osa niistä asutettiin kuitenkin uudelleen klassisen kauden lopulla, mutta niistä ei koskaan enää tullut samanlaisia suuria keskuksia. Esiklassisen kauden lopulla alkoi klassisen kauden suur-keskus Tikal kasvaa.
Rivi 35 ⟶ 40:
===Klassinen kausi===
Vaikka kulttuurin keskus oli yhä Eteläisillä alueilla, keskuksia syntyi myös Pohjois-Jukatanille. Maya kaupungit kävivät kauppaa mm. Sapoteekkien ja Teotichuanin kanssa. Tärkeää kauppatavaraa olivat suola, kaakao, kotilot sekä korukivet jade ja obsidiani (eli tumma laavalasi). Tunnetuimpia klassisen kauden keskuksia olivat Tikal, Palenque, Copán ja Calakmul.
Rivi 43 ⟶ 48:
====Mayakulttuurin suuri romahdus====
Monet klassisen kauden keskukset hylättiin 750-1000. Tämän jälkeen
historiaa seuranneita steeloja ei enää pystytetty. Asutus siirtyi jukatanille.
Alueen väestöstä hävisi jopa 99%.
Asiantuntijat ovat paljon kiistelleet tuhon syistä.
Mayakulttuurin tuhon syyksi on useimmiten väitetty kuivuutta, sotia ja maaperän kulumista metsien hakkuun takia.
Alueella kärsittiin kuivuutta n. 760-1050 alkaen ja sen seurauksena nälänhätää.
Kuivuus tuli monena aaltona ja saattoi kestää vuosikausia kerrallaan.
Mayojen ydinalue Peten on luonnostaankin melko kuivaa kausisademetsää. Lisäksi maaperä on hyvin vettä imevää kalkkikiveä. Tällöin pienelläkin sateen määrän vähenemisellä on vakavia seurauksia.
Metsien hakku aiheutti maaperän kulumista ja muuttumista viljelylle sopimattomaksi.
Toisaalta sotaisuus lisääntyi maya-alueella noin vuosina 760-830 jaa. Tänä aikana suuri Calakmul romahti. Sodat ovat osaltaan sattaneet aiheutta nälkää, kun pallot jäivät sodan takia viljelemättä.
===Jälkiklassinen kausi===
| |||