Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kaksoisvirranmaa” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:N-Mesopotamia and Syria english.svg|250px|thumb|right|Kaksoisvirranmaa eli Mesopotamia sijaitsi suunnilleen nykyisessä Irakissa. Euftat ja Tigris virtaavat maan halki.]]
[[Kuva:Tontäfelchen Mesopotamien 3200vChr 1.jpg|250px|thumb|right|Varhaista kuvakirjoitusta, josta nuonenpääkirjoitus kehittyi.]]
'''Kaksoisvirranmaa (eli Mesopotamia)''' on lähinnä nykyisessä Irakissa ja Syyriassa oleva alue,
mahdolliseksi.
Mesopotamiassa sai noin 3500-3000 eaa alkunsa sumerien sivilisaatio, jota luonnehtivat kaupunkivaltiot, kirjoitustaito ja valtiomainen yhteiskunta.
[[Kuva:Milkau_Oberer_Teil_der_Stele_mit_dem_Text_von_Hammurapis_Gesetzescode_369-2.jpg|thumb|350px|Kuningas Hammurabin kuuluisa laintaulu oli ensimmäinen tunnettu kirjoitettu laki (alareunassa nuolenpää kirjoitusta).]]
Uskotaan, että varhaiset suuret
Kaksoisvirranmaa on nimensä mukaan kahden virran '''Eufratin''' ja '''Tigrisin''' yhteisessä jokilaaksossa. Nykyään joilla on yhteinen suisto, mutta aikoinaan ne virtasivat rinnan ja muodostivat valtavan hedelmällisen tulvatasangon. ▼
Sumerien sivilisaatio on vanhin tunnettu.
Kaksoivirranmaa osa Lähi-Idän '''hedelmällistä puolikuuta''', johon kuuluvat myös ''Levantti'' (Välimeren itäinen pohjukka) ja ''Niilinlaakso'' Egyptissä. ▼
Sumerien perillisiö olivat mm. babylonialiset ja assyrialiset, jotka olivat Raamatun Israelin vihollisia.
Tämä alue on varhaisen maanviljelyn kehto.▼
Historian kuluessa kaupunkivaltiot ja kansat
▲Uskotaan, että varhaiset suuret kaupungit syntyivät mm tulvatasangolla harjoitetun kasteluviljelyn takia. Kirjoitus kehittyi luultavasti kauppaa ja hallintoa varten.
▲Historian kuluessa kaupunkivaltiot ja kansat tasitelivat keskenään kakosivirtainmaan herruudesta.
▲Vanha aika päättyi kaksoivirtainmaassa noin vuoden 500 eaa tienoilal.
== Viljely, ilmasto ==
▲Kaksoisvirranmaa on nimensä mukaan kahden virran '''Eufratin''' ja '''Tigrisin''' yhteisessä jokilaaksossa. Nykyään joilla on yhteinen suisto, mutta aikoinaan ne virtasivat rinnan ja muodostivat valtavan hedelmällisen tulvatasangon.
Eufrat ja Tigris ovat alttiita tulvimaan. Virtojen yläosissa sataa paljon ja siellä on saatavilla kiveä. Alajuoksulla viljely onnistuu vain keinokastelulla ja raaka-aineet rajoittuvat muinoin viljaan, kaislaan ja saveen (nykyään alueelta nostettu öljy on tärkein raaka-aine). Vuodenaikojen mukaan ilmasto voi vaihdella 40 °C helteen ja lumisateiden välillä.▼
▲Kaksoivirranmaa osa Lähi-Idän '''hedelmällistä puolikuuta''', johon kuuluvat myös ''Levantti'' (Välimeren itäinen pohjukka) ja ''Niilinlaakso'' Egyptissä.
▲Eufrat ja Tigris ovat alttiita tulvimaan. Virtojen yläosissa sataa paljon ja siellä on saatavilla kiveä. Alajuoksulla viljely onnistuu vain keinokastelulla ja raaka-aineet rajoittuvat muinoin viljaan, kaislaan ja saveen (nykyään alueelta nostettu öljy on tärkein raaka-aine). Vuodenaikojen mukaan ilmasto voi vaihdella 40 °C helteen ja lumisateiden välillä.
▲Tämä alue on varhaisen maanviljelyn kehto.
== Kansat ==
| |||