Versio 5. syyskuuta 2015 kello 11.03 muokkaa Travel1515415 (keskustelu \| muokkaukset) 2 967 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 6. syyskuuta 2015 kello 09.27 muokkaa kumoa Crt (keskustelu \| muokkaukset) 267 muokkausta + Uudempi muutos →
Rivi 12: '''Tietoturva''' : Linuxille ei ole olemassa yhtään aktiivisesti leviävää virusta. Toki Linuxillekin voidaan kirjoittaa viruksia ja haittaohjelmia, mutta käyttöjärjestelmä on rakenteeltaan sellainen, että virusten on vaikeampi levitä kuin Windows-järjestelmissä. Linuxin avoin kehittämismalli takaa myös sen, että tietoturva-aukot korjataan nopeasti ja korjaukset jaetaan käyttäjille yleensä ennen kuin käyttäjät ehtivät kärsiä ongelmista. Toisaalta esimerkiksi heikko salasana tai järjestelmän päivittämättä jättäminen ovat selkeitä uhkia missä tahansa järjestelmässä. : Muista kuitenkin, että Linuxkaan ei anna turvaa esim. netin huijaussivustoille ja tietojen kalastelun sähköposteille, ne toimivat yhtä lailla kaikissa käyttöjärjestelmissä ja selaimissa. Muista myös vastuusi haittaohjelmia mahdollisesti sisältävien tiedostojen levittämisen ehkäisystä eteenpäin -– etenkin yritysmaailmassa sähköpostin liitteenä Linux-käyttäjältäkin tulleen, haittaohjelmia sisältävän tiedoston vastaanottaja ei ilahdu koneelleen saamastaan haittaohjelmasta. Siksi Linuxissakin, mahdollisesti haittaohjelmia sisältävien tiedostojen käsittelyssä ja niiden edelleen lähettämisessä, on tunnettava yhtä lailla vastuuta. Lisäksi, Linuxin yleistyessä, kiinnostus haittaohjelmien luomiseen sillekin kasvaa varmasti. Linuxissakin ja sille tehdyissä ohjelmissakin on myös puutteita ja tietoturva-aukkoja; avoin lähdekoodi mahdollistaa toisaalta myös porsaanreikien löytämisen. '''Edullisuus''' Rivi 51: Linuxista on useita eri jakeluversiota (=levitysversio, distribuutio, distro). Ei siis ole olemassa yhtä Linuxia, kuten on olemassa Microsoft Windows tai Applen Mac OS ja niiden eri versiot. Useat eri toimijat ovat koonneet oman jakeluversionsa Linuxista ytimen ympärille. Jakeluversiot sisältävät paljon samoja ohjelmia ja näin muistuttavat pitkälti toisiaan. Yhtä jakelua käyttämään oppinut osaa siis mitä todennäköisimmin käyttää myös muitakin jakeluja. Linuxin käyttöä aloittelevan kannattaa kuitenkin valita jokin tunnetuista jakeluista, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota käytön helppouteen. Tunnettuja jakeluja kehittää yleensä suuri joukko ihmisiä, joten ne ovat hyvin ajan tasalla. Tässä oppaassa käsitellään suosittua [http://www.ubuntu.com Ubuntu]-nimistä jakelua. Ubuntun ja sen eri työpöytää käyttävien rinnakkaisversioiden erona on mukana tuleva apuohjelmavalikoima sekä graafinen työpöytäympäristö: Ubuntussa työpöytäympäristönä on Unity ja esimerkiksi [http://www.kubuntu.org Kubuntu] käyttää [http://www.kde.org KDE-työpöytää] ja Xubuntu [http://www.xfce.org Xfce-työpöytää]. Muita sopivia jakeluja uudelle Linux-käyttäjälle ovat mm. Ubuntuun pohjautuva [http://www.linuxmint.com Linux Mint], [http://opensuse.fi/ OpenSuse], [~~http~~https://~~fedoraproject~~getfedora.org~~/fi~~/ Fedora] ja [http://www.mepis.org Mepis]. == Työpöytäympäristöt ==

Ero sivun ”Ubuntu tutuksi/Linux” versioiden välillä