Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Egypti/Korkeakulttuurin synty” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 4:
[[Tiedosto:Predynastic_collage.png|thumb|left|Esidynastisen kauden esineitä, alhaalla vasemmalla meikkipaletti ja kiviveitsi]] Ennen [[Faaraoiden Egypti|korkeakulttuurin]] syntyä Egyptillä oli takanaan jo pitkä historia. Sahara oli pitkään laajalti kuivaa savannia.
Ilmasto kuivui ja Sahara aavikoitui. Niinpä ihmiset keskittyivät kosteille alueille, mm Niilin jokilaaksoon. Siellä alkoi maanviljely noin 6000 eaa. Kasteluviljely synnytti Niilin varrelle kasvavia asutuskeskuksia. Haudatkin suurenivat aikojen saatossa.
Noin 3600 eaa mennessä oli ilmestynyt monia myöhemmän Egyptin kulttuuripiirteitä, mm faaraoiden veronkeruulaivat. Egypti kävi kauppaa Kaksoisvirranmaan kanssa. Egypti oli jakatununut heimojen hallitsemiin kaupunkivaltioihin. Nämä yhdistyivät sodissa Ylä- ja Ale-Egyptiksi 3200-3000 eaa. Samoihin aikoihin kuin hieroglyfikirjoitus omaksuttiin Kaksoisvirranmaasta. Sitten jokin eteläisen alueen hallitsijakuku yhdisti Ylä- ja Ala-Egyptin.
== Suurriistan metsästäjät ja villiviljan keräilijät ==
Rivi 11:
nykyistä enemmän jokia ja järviä. Saharan alueen ilmasto alkoi kuivua noin 8000 eaa. Tämä ajoi seuraavien vuosituhansien aikana väkeä Niilin rannoilla.
Jääkauden aikana oli Egyptissäkin lähinnä suurriistan metsästystä,
harjoittava tyypillinen kivikauden kulttuuri. Jääkauden päättymisen aikoihin n. 13000-10000 eaa tehtiin Etelä-Egyptissä ja Nubiassa jauhinkiviä. Tämäm kertoo että siellä keräiltiin villejä vilja- ja muita kasvilajeja,
== Maanviljelijakylät, paikalliskulttuurit ==
Maanviljely levisi Egyptiin luultavasti Lähi-Idästä
Karjanhoitokin levisi Lähi-idästä Saharaan 7500-4000 eaa. Näinä aikoina Palestiinasta ja Kaksoisvirranmaasta saapui kaupan mukana myös muita vaikutteita ja kenties myös asukkaita.
Varhaisimmat maanviljelyn löydöt on tehty Faijumista, josta on löydetty
Maanviljelykyliä alkoi syntyä Niilin rannoille noin 6000 eaa. Paikalliskulttuurit kukoistivat viimeistään 5200 eaa. Niissä oli jo varhain Palestiinan, Syyrian ja Nuubian alueiden vaikutusta. Paikalliskulttuurit edustivat eri kansoja ja heimoja, jotka asuivat Niilin rannoilla. Tunnetuimpia paikallisia kulttuureita Badari ja Naqada. Badarin kulttuuri noin 4400-4000 eaa edusti kuparikautta.
Esihistoriallisen kauden lopulla heimot alkoivat valloittaa naapureitaan ja rantojen kulttuurit alkoivat vähitellen yhdistyä. Niinpä Badarin kulttuurista on jäänyt jäljelle
On mahdollista, että Niilin rannoilla olisi ollut kaupunkivaltioita jo noin 4000 eaa. Vuosina 4000-3000 eaa ilmaantuivat kulttuurille sen myöhemmin tyypilliset piirteet. Aikakautta värittivät monet keksinnöt. Vuoteen 4000 eaa mennessä tunnettiin alkemia, kosmetiikka, aasin kesyttäminen, harput, varhaisen meteoriittisen raudan jalostus, laasti ja ensimmäiset hieroglyfit saviastioissa. Noin vuonna 4000 eaa alettiin valmistaa huiluja, syntyi varhainen lääkintätaito ja Naqadan kulttuurin piirissä alettiin käydä kaukokauppaa.
Noin 3600 eaa alkoi Nagada II-vaihe eli garzen kulttuuri, jolle ovat ominaisia ruukkuihin maalatut faraon veronkeruulaivat. Niinpä Egyptissä lienee tuolloin ollut paikallisia faraoita, jotka hallitsivat omaa yhden tai muutaman suuren asutuskeksuksen valtiotaan.
Varhaisimmat merkit kuvakirjoituksesta ovat ajalta 3400-3200 eaa.
[[Tiedosto:NarmerPalette-ROM-front.jpg|thumb|Narmerin kivitaulu oli merkkinä Egyptin yhdistymisestä]]
===Yhdistymiskausi===
Yhdistymisen ajalta on löydetty pari palettia, joissa on selviä sota-aiheita. On syytä olettaa, etttä Egypti olis yhdistynyt pääosin sotien tuloksena. Jokin Ylä-Egyptin hallitsijasuku valtasi koko Egyptin.
Yhdistymiskaudella 3200-3000 eaa kulttuurissa oli paljon Kaksoisvirranmaan Uruk-kulttuurin piirteitä. Tyypillisiä olivat sylinterinmuotoiset saviastiat ja runsaat hautalahjat, jotka näkyivät uusissa kuninkaallisissa hautauksissa. Mahdollisesti myös kastelujärjestelmää alettiin jo rakentaa. Varhaisimmat hieroglyfit syntyivät. Egyptillä oli todennäköisesti myös kauppasiirtokuntia Palestiinan alueella. ▼
Kaksoisvirranmaan kulttuuri vaikutti yhdistymiskaudella paljon Egyptin kulttuuriin.
▲Valtakunta oli vielä jakautunut myös uskonnollisesti. Pohjoisessa Niilin alajuoksulla harjoitettiin Seth-jumalan kulttuuria, kun taas etelässä yläjuoksulla palvottiin haukkajumala Horusta tärkeimpänä jumalana. Seth, jota kuvattiin erikoisena suurikorvaisena mustana eläimenä, oli sään ja aavikon jumala. Horus puolestaan oli auringon ja taivaan jumala.
▲
Yhdistymissotien aikaan oli alussa ehkä 20 paikallista kuningasta. Niilin itärannikolle rakennettiin vahvoja linnoituksia. Tutkijat ovat päätelleet, että kun tietyssä kaupungissa lakattiin hautaamasta kuninkaita, oli sen hallinta todennäköisesti siirtynyt suurempaan keskukseen ja kaupunki valloitettu.
===Sananselitykset===
| |||