Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Egypti/Korkeakulttuurin synty” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 30:
Badarin kulttuuri noin 4400-4000 eaa edusti kuparikautta. Badarin kulttuurista on jäänyt jäljelle linnoitettuja asumuksia ja hautoja, jotka kielivät varallisuuseroista ja sodista. Tehtiin saviastioita ja äitijumalatarpatsaita.
Turkoosia saatiin kaupan välitryksellä Siinailta ja kotiloita Punaiselta mereltä. Badarin varallisuuerot ja sodat viittaavat alkavaan valtion syntyyn. Mutta monet ihmiset asuivat yhä
yksinkertaisissa majoissa. Vaikka kupari tunnettiin, sen käyttö oli yhä varsin harvinaista.
Noin 4000 oli Ylä--Egyptissä Amran kulttuuri (Naqada I), jolloin alettiin rakentaa taloja mutatiilistä. Tätäkään ei omaksuttu yleisesti kuin vasta myöhempinä aikoina. Tältä ajalta on merkkejä selvästä työnjaosta eli alkavasta yhteiskuntaluokkien synnystä. Kaudelta on löydetty monia naispatsaita, joissa nainen seisoo kädet kohotettuina. Nmäm liittynevät jollain tavalal tuon ajan uskontoon.
On mahdollista, että Niilin rannoilla olisi ollut pieniä kaupunkivaltioita jo noin 4000 eaa.
Merimdessä asui tuolloin 1300 as. Vuosina 4000-3000 eaa ilmaantuivat kulttuurille sen myöhemmin tyypilliset piirteet. Aikakautta värittivät monet keksinnöt. Vuoteen 4000 eaa mennessä tunnettiin alkemia, kosmetiikka, aasin kesyttäminen, harput, varhaisen meteoriittisen raudan jalostus, laasti ja ensimmäiset hieroglyfit saviastioissa. Noin vuonna 4000 eaa alettiin valmistaa huiluja, syntyi varhainen lääkintätaito ja Naqadan kulttuurin piirissä alettiin käydä kaukokauppaa.
Noin 3500 eaa alkoi myöhempi Nagada II-vaihe eli Gerzen kulttuuri. Palestiinan saviastioiden tyyppiset ruukut yleistyivät. Kuparin käyttö levisi laajalle. kaksoisvirtainmaalle ominaiset savitiilitalot yleistyivät räjähdysmäisesti. Näihin aikoihin rakennettiin suorakaiteen muotoisia hautoja.
Sille ovat ominaisia ruukkuihin maalatut faraon veronkeruulaivat. Arvokakana pidettyä sinistä lapis lazuli-kiveä tuotiin kaukaa Afganistanista asti. Niinpä Egyptissä lienee tuolloin ollut paikallisia mahtavia heimopäälliköitä. He hallitsivat omaa yhden tai muutaman suuren asutuskeksuksen valtiotaan. Noin 3500 eaa Ylä-Egyptissä oli kaksi ajan mittojen mukaan isoa keskusta, noin 2000 asukkaan Naqada ja saman kokoinen, mutta ehkä jopa 5000-10000
Varhaisimmat merkit kuvakirjoituksesta ovat ajalta 3400-3200 eaa.▼
▲Varhaisimmat merkit kuvakirjoituksesta ovat ajalta 3400-3200 eaa.
[[Tiedosto:NarmerPalette-ROM-front.jpg|thumb|Narmerin kivitaulu oli merkkinä Egyptin yhdistymisestä. Paletin aiheet ovat sotaisia.]]▼
▲[[Tiedosto:NarmerPalette-ROM-front.jpg|thumb|Narmerin
===Yhdistymiskausi===
Rivi 68 ⟶ 69:
Ylä-Egyptin (etelä) tiedetään yhdistyneen, ennen kuin Ala-Egypti valloitettiin. Luxorin joenmutkan tienoilla sijoinnut Ylä-Egypti valloitti Ala-Egyptin. Yhdistymiskautena hallitsivat hajanaiset 00 ja 0-dynastiat. Dynastia on hallitsijasuku, jotka tunnetaan joistain hieroglyfeistä.
Se että Thiniksen kuningas valtasi Ale-Egyptin, saattoi johtua siitä, että hän halusi valvontaansa tärkeät kaupaptiet.
Egyptologit eivät hajanaisten löytöjen perusteella osaa sanoa, kuka yhdisti Egyptin.
Egyptin yhdistäjiksi on ehdotettu''
Egypti pysyi yhdistämisen jälkeenkin löyhänä. Valtakunnan yhtenäisyys oli epävarmalla pohjalla, ja sisällissotia Horuksen ja Setehin kannattajien välillä oli pitkään.
| |||