Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: ''Ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä Euroopan suurvaltojen välillä oli kiistoja.'' ''Suurvallat kilpailivat keskenään siirtomaista ja käyttivät suuria summia armei... |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 12:
===Kilpailevat suurvallat muodostava liittokuntia===
Nationalismi...
===Balkanin ruutitynnyri räjähtää===
Balkanin niemimaa oli Euroopan poliittisesti levottominta aluetta. Jo aikalaiset kuvailivat sitä "ruutitynnyriksi", josta seuraavan eurooppalaisen suursodan uskottiin alkavan. Muinoin mahtava Osmanien valtakunta oli heikentynyt ja joutui vetäytymään Balkanilta. Läheinen suurvalta Itävalta-Unkari havitteli Balkanin alueen liittämistä itseensä. Lisäksi alueen pienet kansat tavoittelivat itsenäisyyttä. Serbian oli onnistunut itsenäistyä, mutta Bosnia-Hertzegovina oli liitetty osaksi Itävalta-Unkaria. Serbiassa moni olisi ennemmin halunnut yhdistää Serbian ja Bosnian Suur-Serbiaksi.
Kun Itävalta-Unkarin kruununprinssi Frans-Ferdinand von Habsburg murhattiin vuonna 1914 Sarajevossa serbialaisen Gavrilo Principin toimesta, oli ensimmäisen maailmansodan lähtölaukaus samalla ammuttu. Frans Ferdinandin murha tunnetaan nimellä Sarajevon laukaukset ja niistä katsotaan saaneen alkunsa ensimmäinen maailmansota.
Sodan syttymissyy saattoi olla yhden ihmisen murha, mutta sodan leviäminen Euroopan laajuiseksi suursodaksi johtui liittokunnista. Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle. Venäjä tuli liittolaisensa Serbian avuksi ja Saksa puolestaan liittolaisensa Itävalta-Unkarin. Yksi toisensa jälkeen suurvallat noudattivat liittosopimusten vaatimusta ja julistivat toisilleen sodan. Ensimmäinen maailmansota oli syttynyt.
===Saksan hyökkäys aloittaa ensimmäisen maailmansodan===
Rivi 20 ⟶ 26:
===Lyhyttä ja kunniakasta sotaa ei tule===
Suursodan syttymistä oli ennakoitu jo vuosia. Suurvaltojen kiistat oli nähty välttämättömäksi ratkaista niiden keskinäisellä sodalla. Jotkut olivat odottaneet sotaa jopa innokkaina ja sen syttyessä vallitsi monissa maissa hetken aikaa sotakiihkoinen innostus. Hurraavat ihmisjoukot kerääntyivä juna-asemille saattamaan sotaan lähteviä joukkoja. Isossa-Britanniassa värväystoimistoihin jonotettiin. Kokonaiset nuorten miesten ikäluokat suuntasivat paikoin intoa puhkuen sotaan, vain kuollakseen yhdessä sodan ensimmäisten viikkojen taisteluissa.
Kiihkeimmät sotaintoilijat haaveilivat sodan alussa lyhyestä ja kunniakkaasta sotaretkestä, joka ratkaisisi suurvaltojen kiistat kerralla. Aikalaiset Isossa-Britanniassa kutsuivatkin sotaa pitkään nimellä "the great war", mikä tarkoittaa suurta tai suurenmoista sotaa. Hyvin pian kävi kuitenkin ilmi, että lyhyttä ja kunniakasta sotaa ei ollut luvassa. Länsirintamalla armeijat juuttuivat tuhoisaan asemasotaan Ranskan ja Belgian kuraisille taistelukentille. Sotilaallista ratkaisua ei saatu aikaiseksi, miljoonat menettivät henkensä ja ensimmäinen maailmansota pitkittyi neljä vuotta kestäneeksi kokonaisten kansakuntien uuvutustaisteluksi.
"''Valot sammuivat kaikkialla Euroopassa, eivätkä ne ehkä syty uudelleen meidän elinaikanamme''", totesi eräs kaukonäköinen aikalainen tapahtumia seuratessaan. Ensimmäisen maailmansodan seurauksena alkoi Euroopassa 30 vuotta kestänyt kaaos. Tuona aikana käytiin kaksi maailmansotaa ja kymmenet miljoonat ihmiset menettivät henkensä.
| |||