Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Ensimmäinen maailmansota päättyy” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 29:
Vaikka Saksa pärjäsikin sotilaallisesti hyvin, se oli heikoilla materiaalisodankäynnissä. Saksan liittolaiset eivät olleet sotilaallisesti erityisen vahvoja, minkä vuosi se joutui kantamaan päävastuun sodankäynnistä useita suurvaltoja vastaan. Yhdysvaltojen liittyminen mukaan sotaan varmisti lopullisesti Saksan tappion. Vaikka saksalaisjoukot onnistuivat sodan lopulla etenemään paikoin voimakkaasti, eikä maa joutunut missään vaiheessa taistelemaan omalla maallaan, sen voimavarat alkoivat olla lopussa. Sodan aiheuttamiin ongelmiin kyllästyneet kansalaiset nousivat monin paikoin kapinaan. Keisari Wilhelm II:n edessä oli valinta, joko lopettaa sota ja tuoda joukot kotiin pitämään järjestystä tai joutua syöstyksi valtaistuimelta kapinan seurauksena.
Voittajavaltojen johtajat kokoontuiva neuvottelemaan rauhanehdoista Pariisiin. Versailles'n rauhan nimellä tunnetussa sopimuksessa Saksa tuomittiin yksin sotasyylliseksi. Se riisuttiin aseista eikä sillä saanut olla sukellusveneitä, taistelulentokoneita, panssarivaunuja tai asevelvollisuutta. Saksan oli sodan jälkeen maksettava valtavat sotakorvaukset ja se menetti siirtomaansa sekä ennen Saksaan kuuluneita alueita Ranskalle sekä Puolalle. Sodan tuhot sekä ankarat rauhanehdot raunioittivat Saksan talouden. Yli kymmenen vuotta kestänyt taloudellinen kaaos mahdollisti lopulta Hitlerin nousun Saksan johtoon ja oli siten yksi syy toisen maailmansodan syttymiseen 20 vuotta ensimmäisen päättymisen jälkeen.
===Maailma suursodan jälkeen===
Ensimmäinen maailmansota synnytti paljon muutoksia Euroopassa ja maanosan ulkopuolella. Mahtavat keisarikunnat, Saksa, Venäjä ja Itävalta-Unkari olivat pyyhkiytyneet pois kartalta. Keisari Wilhelm II:n jouduttua pakenemaan maasta Saksasta oli tullut tasavalta, Itävalta-Unkari oli hajonnut osiin ja Venäjällä riehui sisällissota, jonka seurauksena sen paikalle syntyi 1920-luvun alkuvuosina maailman ensimmäinen sosialistinen valtio, Neuvostoliitto.
Monet pienet Eurooppalaiset kansat saivat ensimmäisen maailmansodan seurauksena oman valtionsa. Muun muassa Suomi ja Puola sekä Baltian maat Viro, Latvia ja liettua itsenäistyivät. Balkanin alueen kansoille perustettiin oma yhteinen valtio Jugoslavia.
Ensimmäinen maailmansota oli lähinnä Euroopassa käyty sota, jossa maailman eri puolilta tultiin Eurooppaan sotimaan. Sotaa käytiin kuitenkin myös Lähi-idässä, missä sijaitsi Saksan liittolainen Osmanien valtakunta. Iso-Britannia lupaili alueen kansoille itsenäisyyttä, mikäli ne auttaisivat taistelussa. Sodan jälkeen Iso-Britannia ja Ranska ottivat kuitenkin alueen suurelta osin siirtomaikseen. Vielä huonommin kävi armenialaisille, joita Osmanien valtakuntaa johtavat turkkilaiset syyttivät kapinoinnista. Osmanien valtakunnassa kuoli nälkään ja surmattiin ensimmäisen maailmansodan aikana lähes miljoona armenialaisvähemmistöön kuulunutta.
| |||