Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 23:
===Diktaattorit liittoutuvat===
Hitler oli pitkään julistanut Neuvostoliiton olevan Saksan suurin vihollinen ja luvannut hyökätä itään valloittaakseen "elintilaa saksalaisille". Moni hämmästyikin, kun Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat syyskuussa 1939 solmineensa hyökkäämättömyyssopimuksen. Hitler ei aikoinut kunnioittaa tätäkään tekemäänsä sopimusta, mutta hän laski sen hyödyttävän itseään. Hitler suunnitteli voittavansa ensin sodan lännessä Ranskaa vastaan, minkä jälkeen olisi helpompi hyökätä itään kohti Neuvostoliittoa. Näin hän ajatteli välttävänsä kahden rintaman sodan, mikä oli koitunut Saksalle kohtalokkaaksi ensimmäisessä maailmansodassa.
Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus tunnetaan myös Molotov–Ribbentrop-sopimuksen nimellä. Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Saksa ja Neuvostoliitto sopivat myös siitä, kuinka ne jakaisivat alueet niiden välissä. Lisäpöytäkirja koski myös Suomea. Saksa saisi sopimuksen mukaan miehittää Puolan länsiosan ja Neuvostoliitto sen itäosan sekä lisäksi mm. Baltian maat ja Suomen. Hitler luovutti Stalinille moninkertaisesti alueita, koska suunnitteli miehittävänsä ne myöhemmin, samoin kuin koko Neuvostoliiton.
===Hyökkäys Puolaan aloittaa toisen maailmansodan===
Demokraattiset suurvallat Iso-Britannia ja Ranska yrittivät pitkään miellyttää Hitleriä ja suotuivat tämän aluevaatimuksiin. Saksan hyökättyä Tšekkoslovakiaan vain puoli vuotta Münchenin sopimuksen jälkeen, niiden johtajat kuitenkin ymmärsivät, ettei Hitlerin lupauksiin voinut luottaa. Kun Hitler alkoi seuraavaksi esittää vaatimuksia Puolan liittämiseksi Saksaan, Iso-Britannia ja Ranska ilmoittivat julistavansa sodan Saksalle, mikäli se hyökkäisi Puolaan.
Saksa hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939. Ranska ja Iso-Britannia julistivat lupaustensa mukaisesti Saksalle sodan. Tätä pidetään toisen maailmansodan alkamishetkenä. Saksalaisjoukot miehittivät Puolan muutamassa viikossa. Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan pari viikkoa Saksan jälkeen ja miehitti maan itäosat. Puolan armeija antautui syyskuun lopulla. Suurin osa Puolan laivastosta pakeni Isoon-Britanniaan jatkaakseen taistelua myöhemmin, samoin osa armeijan sotilaista.
Adolf Hitlerin ja Josif Stalinin joukot pitivät yhteisen voitonparaatin 25. syyskuuta 1939 Puolan Brest-Litovskissa Puolan valtaamisen kunniaksi. Natsien hallitsemassa Puolassa murhattiin toisen maailmansodan aikana miljoonia puolalaisia siviilejä ja ennen kaikkea Puolan juutalaisia. Myös Neuvostoliiton hallitsemassa Itä-Puolassa tehtiin hirmutekoja. Katynin joukkomurhassa teloitettiin noin 22 000 puolalaista upseeria. Lisäksi satojatuhansia puolalaisia siviilejä vietiin Siperiaan vankileireille.
===Ranskan murskaava tappio===
Vaikka Ranska ja Iso-Britannia olivat julistaneet sodan Saksalle, varsinaisia sotatoimia ei kuitenkaan oltu vielä käynnistetty. Kevään 1940 aikana Hitler jatkoi valloituksiaan ja Saksa miehitti Tanskan sekä Norjan. Toukokuussa Hitler määräsi Saksan joukot hyökkäämään Belgiaan ja Hollantiin. Kun Ranskan ja Ison-Britannian armeijat siirtyivät belgialaisten tueksi, Hitler määräsi aloittamaan valmistelemansa hyökkäyksen Ranskaan Ardennien metsäisen vuoristoalueen läpi. Suunnitelma yllätti ranskalaiset, koska vuoristoista alueen läpi etenemistä oli pidetty mahdottomana. Ranskan armeija koki murskaavan tappion ja maa joutui antautumaan reilussa kuukaudessa.
Ison-Britannian siirtoarmeija sekä osa Ranskan armeijan sotilaista onnistuttiin evakuoimaan kanaalin yli turvaan Englantiin. Hitler oli kuitenkin saavuttanut kaikki tavoitteensa. Ensimmäisen maailmansodan tappio oli nyt kostettu korkojen kera. Ranska oli antautunut ja Pariisi oli miehitetty. Lisäksi koko läntinen manner-Eurooppa oli käytännössä hänen määräysvallassaan. Aselepo Ranskan ja Saksan välille allekirjoitettiin 22. kesäkuuta Compiègnessa samassa junavaunussa, missä oli solmittu myös ensimmäisen maailmansodan päättänyt aselepo vuonna 1918.
| |||