Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Neuvostoliitto hajoaa” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 30:
===Neuvostoliitto hajoaa===
[[File:Boris Yeltsin 19 August 1991-1.jpg|thumb|Vanhoillisten kommunistien vallankaappausyritys vuonna 1991. Sittemmin Venäjän presidentiksi noussut Borin Jeltsin piti kaappaajia vastustavan puheen panssarivaunun päällä seisten.]]
Monista kansallisuuksista koostuneen Neuvostoliiton tasavallat alkoivat tavoitella laajempaa itsemääräämisoikeutta. Baltian maat ilmoittivat ensimmäisinä irtautuvanta Neuvostoliitosta. Vanhoillisten tiukan linjan kommunistien yritys kaapata valta ja syrjäyttää Gorbatshov vuonna 1991 oli viimeinen pisara. Muutkin Neuvostoliiton tasavallat ilmoittivat yksi toisensa jälkeen itsenäistyvänsä ja pian Gorbatshov sai huomata olevansa presidentti ilman valtiota. Suurin tasavalta Venäjä otti monessa suhteessa Neuvostoliiton paikan suurvaltana.
Rivi 38:
===Nykyinen Venäjä===
[[File:USSR Republics Numbered Alphabetically.png|thumb|Neuvostoliitosta itsenäistyneet valtiot
1. Armenia
2. Azerbaijan
3. Valko-Venäjä
4. Viro
5. Georgia
6. Kazakhstan
7. Kirgisia
8. Latvia
9. Liettua
10. Moldova
11. Venäjä
12. Tajikistan
13. Turkmenistan
14. Ukraina
15. Uzbekistan]]
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjästä tuli demokraattinen maa. Johtajat on määrä valita vapailla vaaleilla ja puolueiden perustaminen on sallittua. Vuonna 1999 Venäjän johtoon nousi Vladimir Putin. Putinin kauden alku oli taloudellisesti Venäjän kannalta kohtuullisen menestyksekästä aikaa. Suurena öljyntuottajamaana Venäjä hyötyi väliaikaisesti öljyn korkeasta maailmanmarkkinahinnasta.
Putinin kauden Venäjän ongelmia ovat olleet kansalais- ja ihmisoikeuksien rikkominen. Valtionjohto ja hallitseva Yhtenäinen Venäjä -puolue kontrolloivat tiedotusvälineitä. Opposition näkemyksiä ei uutisoida eikä tiedonvälitys esimerkiksi televisiossa ole puolueetonta. Putinia ja hallituksen politiikkaa arvostelleita lehtiä on lopetettu ja useita toimittajia jopa murhattu. Kansalaisjärjestöjen ja kilpailevien puolueiden toimintaa on vaikeutettu. Erityisen räikeitä ihmisoikeusloukkauksia
Vuonna 2014 Venäjä miehitti naapurimaalle Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan ja lähetti myöhemmin sotajoukkoja myös Itä-Ukrainaan, missä se tukee venäläismielisten kapinallisten taistelua Ukrainan hallitusta vastaan. Ukrainan konfliktista seuranneet länsimaiden Venäjää vastaan asettamat talouspakotteet sekä öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku ovat aiheuttaneet Venäjällä suuria taloudellisia ongelmia ja laskeneet ihmisten elintasoa. Putinin asema maan johdossa vaikuttaa edelleen vahvalta, mutta demokratian tila on heikentynyt entisestään.
| |||