Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mayojen historia” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nitraus (keskustelu | muokkaukset)
Huonolaatuisia lisäyksiä
Rivi 15:
Mayojen historia ulottuu yli 3000 vuoden taakse. Heidän kulttuurinsa on jaettavissa kolmeen kauteen. Klassisen kauden ja myöhäiskauden välissä katsotaan tapahtuneen äkillisen romahduksen.
 
# Varhaiskauteen (eli esiklassiseen) n. 1000 eaa. - 250 jaa. Varhaiset keskuksetkeksuksee Nakbe, El Mirador, myös Izapa
# Klassiseen kauteen 250 - 900 jaa. Keskialueen kulttuuri ja sen romahdus. Mm Tikal.
# Myöhäiskauteen 900-luku - 1697 Asutus mm. Pohjois-Jukatanilla. Chichen Itza.
 
== Edeltävä kehitystä ==
 
Kauan ennen mayakulttuurin nousua omaksuttiin maissin viljely ja saviastiat. Saviastiat ovat raskaita kuljettaa ja kielivät näin kiinteäestä kyläasutuksesta. Maissinviljelyn yleistyminen ja tuohon aikaan pidemmällä olleiden Etelä-Amerikjan kulttuurien vaikutus synnytti Etelä-Meksikoon lähelle Tyynenmeren rannikkoa kasvavia kyliä noin 1650 eaa. Näitä johtivat kyläpäälliköt. Nämä kasvoivat yli 1000
asukkaan kokoon ja niissä tehtiin kivisiä monumentteja. Todella jättimäisiä rakenntamishankkeita ja kiviveistoshankkeita tekivät noin 1500 eaa - 300 jaa vallineet olmeekit.
 
===Esiklassinen kausi===
 
Monesti mayojen katsotaan saaneen vaikutteita olmeekeilta. Varmaa tämä ei ole,
koska vanhimmat mayakeskuksetmayakwskukset ovat suunnilleen yhtä vanhoja kuin olmeekkienkin keskukset. SaattaaSaatata olla, että olmeekit ja mayat vaihtoivat vaikutteita keskenään.
 
Väestö kasvoi, mikä näkyi asutuskeskuskien kasvuna ja monumenttien suurenemisena. Uskonnollisten intiaanien palvomille jumalille alettiin rakentaa yhä suurempia temppeleitä.
Noin 1000 eaa alkoi ilmaantua merkkejä kehittyvästä kulttuurista.
Alettiin rakentaa hautakumpuja, joista ilmeisesti kehittyi porraspyramideja varhaiskauden loppupuolella. Kulttuurin kukoistus alkoi eteläisiltä alangoilta, Guatemalan ja Meksikon raja-alueilla. Läheisellä ylänköalueella sijaitseva '''Kaminaljuyu''' hallitsi alueen jaden ja obsidiaanin (tumma laavalasi) kauppaa. Alangon '''Chocolá''' puolestaan oli merkittävä kaakaokaupan kannalta.
Rivi 36 ⟶ 31:
 
Noin 1200-750 eaa nousi vanhin tunnettu suuri mayakaupunki, Nakbe. Sen rauniot ovat Petenin alueella Miradorin laaksossa. Kaupunkiin rakennettiin isoja temppeleitä sekä palatseja.
Kalkkikivi tuotiin läheiseltä louhokselta. Alankoalueen maaperä onkin juuri kalkkikiveä, joka on pehmeää ja helposti louhittavissa.
 
Pian mayat alkoivat rakentaa porraspyramideja. Nakben lähellä sijainneessa 80 000 asukkaan suurkaupungista '''El Miradorista''' on löydetty eräs kaikkien aikojen suurimmista. Samanaikaisesti '''Civalin''' parhaimmillaan 10 000 asukkaan kaupungissa pyramiditemppelit suunnattiin astrologisten tapahtumien mukaan.