Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Asemasotaa ensimmäisessä maailmansodassa” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
kieliasu, luokka |
||
Rivi 1:
''Ensimmäisessä maailmansodassa käytettiin uusia aseita, kuten konekiväärejä, panssarivaunuja, taistelukaasuja ja lentokoneita.''
''Konekivääri teki hyökkäämisestä vaikeaa ja kasvatti osapuolten tappioita.''
Rivi 10 ⟶ 8:
''Ensimmäisessä maailmansodassa kuoli 9 miljoonaa ihmistä.''
===Länsirintamalta ei mitään uutta===
[[File:Western front 1914.jpg|thumb|Länsirintama vuonna 1914. Rintama ulottui Englannin kanaalista puolen Euroopan halki. Se pysytteli lähes paikoillaan koko neljä vuotta kestäneen sodan ajan.]]
Ensimmäisen maailmansodan syttyessä vuonna 1914 olivat aseet kehittyneet merkittävästi entistä
Konekivääri oli kuitenkin painava, joten sitä ei voinut helposti kantaa mukana hyökätessä. Ensimmäisessä maailmansodassa tämä johti varsinkin länsirintamalla tuhoisaan, mutta paikallaan pysyttelevään asemasodankäyntiin. Molemmat osapuolet olivat tulitukselta suojautuakseen kaivaneet itselleen Englannin kanaalista aina Sveitsin rajalle ulottuvan juoksuhautojen verkoston. Yritykset rynnäköidä ja vallata vastapuolen juoksuhaudat aiheuttivat sodan osapuolille valtaisia tappioita. Yksi suurimmista tällaisista taisteluista oli heinäkuussa 1916 käyty Sommen taistelu. Kuukauden kestäneissä taisteluissa Ympärysvallat menettivät yli 600
Saksan hyökkäys ja sen pysähtyminen sodan alussa vuonna 1914 synnytti Länsi-Eurooppaan Ranskan ja Belgian alueille sodan Länsirintaman. Länsirintamalla saksalaisjoukot taistelivat ranskalaisia, englantilaisia sekä sodan lopulla myös yhdysvaltalaisia joukkoja vastaan. Kumpikaan osapuoli ei kyennyt neljä vuotta kestäneen sodan aikana saavuttamaan mainittavia läpimurtoja tai voittoja, joten rintama pysytteli lähestulkoon paikoillaan. Rintamalla käytiin suuria taisteluita, joissa kuoli miljoonia sotilaita. Osapuolet olivat kuitenkin melko tasaväkisiä, eikä sotaa saatu ratkaistua niiden seurauksena. Jo sodan aikana sanomalehdissä totuttiin kiteyttämään sodan pattitilanne otsikolla
===Asemasotaa länsirintamalla===
Rintamalla palvelleet sotilaat viettivät osan ajasta etulinjassa juoksuhaudoissa vihollisen hyökkäystä odottaen tai omaan hyökkäykseen valmistautuen. Loput ajasta
Hyökkääminen länsirintamalla oli vaarallista. Rynnäkön alkaessa sotilaan keskimääräinen jäljellä oleva elinikä saattoi paikoin olla vain muutamia sekunteja. Osapuolten välissä olevalle ei-kenenkään-maalle oli vaarallista mennä, sillä konekiväärimiehet olivat jatkuvasti valmiina ampumaan jokaisen sinne uskaltaneen. Hyökkäysten alla miehiä lähetettiin pimeyden turvin tiedustelemaan vastustajien asemien heikkoja kohtia ja leikkaamaan poikki juoksuhautojen eteen rynnäkköesteiksi viriteltyjä piikkilankoja. Pimeydessäkin vaanivat monet vaarat. Esimerkiksi englantilaiset laskivat menettäneensä useita sotilaita joka päivä ei-kenenkään-maan mutavelliin hukkumisen vuoksi.
===Lentokoneet, panssarivaunut ja myrkkykaasut===
[[File:WWImontage.jpg|thumb
Koska ratkaisevaa voittoa ei länsirintamalla kyetty saavuttamaan perinteisin keinoin, ratkaisua etsittiin uusia aseita kehittämällä. Lentokone oli keksitty kymmenisen vuotta ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä, mutta sitä oli ehditty hyödyntää suhteellisen vähän. Sodan alussa lentokoneet olivat hitaita ja ne kykenivät kuljettamaan lentäjän lisäksi ainoastaan
Lentokoneet kehittyivät ensimmäisen maailmansodan aikana nopeasti. Saksalaiset kehittivät hävittäjäkoneen liittämällä lentokoneeseen konekiväärin sekä nerokkaan tahdistimen, jonka avulla konekiväärin ammukset sujahtivat pyörivien potkurin lapojen välistä. Näin lentäjä saattoi tähdätä konetta ohjaamalla. Lentäjistä tuli ensimmäisen maailmansodan tunnetuimpia sotilaita, joista
Toinen ensimmäisen maailmansodan uutuus olivat sodan lopulla kehitetyt panssarivaunut eli tankit. Lempinimi tankki juontaa juurensa brittien yrityksestä kuljettaa ensimmäiset panssarivaunut vaivihkaa rintamalle vesitankkeina. Panssarivaunut kykenivät viimein murtamaan konekivääritulen aiheuttaman ongelman ja mahdollistivat jälleen liikkuvan sodankäynnin. Niitä ei kuitenkaan ehditty juuri hyödyntää ennen sodan päättymistä, ja niiden merkitys jäikin vähäiseksi. Ensimmäiset panssarivaunut olivat lisäksi epäluotettavia. Jopa kolmannes niistä hajosi taistelutilanteissa itsestään moottorin petettyä.
Ensimmäisen maailmansodan pahamaineisin uusi ase olivat myrkylliset taistelukaasut. Niitä käyttivät sodan molemmat osapuolet. Ne levitettiin tuulen mukana vastustajan asemiin. Pian sotilaiden varustukseen liittettiin myrkyiltä suojaavat kaasunaamarit. Taistelukaasuja pidettiin epäinhimillisenä aseena ja niiden käyttö kiellettiin kansainvälisellä sopimuksella ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
Rivi 40 ⟶ 37:
===Propagandaa sodassa ja kotirintamalla===
[[File:Scarborough, North Yorkshire - WWI poster.jpg|thumb|
Ensimmäisen maailmansodan pitkittyminen asetti myös siviilit koetukselle. Ruokahuollon järjestäminen vaikeutui, kun suuri osa nuorista miehistä oli rintamalla taistelemassa ja sodan pitkittyessä heitä menehtyi koko ajan lisää. Ensimmäinen maailmansota oli niin sanotusti totaalista sodankäyntiä. Totaalisella sodankäynnillä tarkoitetaan sitä, että valtion kaikki resurssit ja voimavarat palvelevat sodankäyntiä. Tällainen sota rasittaa myös niitä, jotka eivät osallistu taisteluihin. Tehtaat eivät tuota kulutustavaroita, vaan aseita ja ammuksia rintamalle. Rintamalla sotiva armeija kuluttaa valtavasti ruokaa ja tarvikkeita, muttei juuri osallistu niiden tuottamiseen. Ensimmäisen maailmansodan aikana kaikissa siihen osallistuneissa maissa jouduttiin säännöstelemään ruokaa, ja niiden asukkaiden elintaso laski merkittävästi.
Ensimmäisen maailmansodan aikana osapuolet pyrkivät kohottamaan sekä sotilaiden, että siviilien taistelutahtoa propagandan avulla. Propaganda tarkoittaa yksipuolisen tai vääristellyn tiedon levittämistä. Propagandassa sodasta haluttiin antaa kuva kunniakkaana ja
[[File:Arbeiten zur inneren Ausrüstung der Gasmasken - CH-BAR - 3241297.tif|thumb|left|Sveitsiläisnaiset valmistavat tehtaassa kaasunaamareita ensimmäisen maailmansodan aikana.]]▼
▲Ensimmäisen maailmansodan aikana osapuolet pyrkivät kohottamaan sekä sotilaiden, että siviilien taistelutahtoa propagandan avulla. Propaganda tarkoittaa yksipuolisen tai vääristellyn tiedon levittämistä. Propagandassa sodasta haluttiin antaa kuva kunniakkaana ja jalon toimintana, johon osallistuminen oli jokaisen nuoren miehen velvollisuus. Siviileille tähdätyssä propagandassa korostettiin säästeliäisyyden ja tottelevaisuuden merkitystä. Lisäksi sodan aikana harjoitettiin sensuuria. Lehdistössä ei saanut kertoa ennen näkemättömiksi kohonneista tappioista. Oman armeijan menestys kuvattiin todellista suuremmaksi ja vihollisen toimet sodassa saatettiin kuvata hirmutöiksi.
Ensimmäinen maailmansota muutti merkittävästi naisten asemaa. Naiset olivat harvemmin mukana rintamalla eivätkä silloinkaan osallistuneet taisteluihin, mutta kotona he joutuivat tekemään myös rintamalle vietyjen miesten työt. Ensimmäisen maailmansodan
[[Luokka:S4 Suurten sotien aika]]
▲[[File:Arbeiten zur inneren Ausrüstung der Gasmasken - CH-BAR - 3241297.tif|thumb|left|Sveitsiläisnaiset valmistavat tehtaassa kaasunaamareita ensimmäisen maailmansodan aikana]]
▲Ensimmäinen maailmansota muutti merkittävästi naisten asemaa. Naiset olivat harvemmin mukana rintamalla eivätkä silloinkaan osallistuneet taisteluihin, mutta kotona he joutuivat tekemään myös rintamalle vietyjen miesten työt. Ensimmäisen maailmansodan seurauksena suuret määrät naisia alkoi työskennellä tehtaissa esimerkiksi valmistamassa aseita ja ammuksia rintamalle. Sodan jälkeen monet heistä jatkoivat työskentelemistä kodin ulkopuolella.
|