Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Itä-Eurooppa vapautuu” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
kieliasu, luokka
Rivi 19:
===Vapaus koittaa Itä-Euroopalle===
[[File:T-55A Martial law Poland.jpg|thumb|Puola oli pitkään sotatilaan julistettuna, kun kommunistihallitus yritti kaikin keinoin nujertaa lakkoilevia ja demokratiaa vaativia työläisiä.]]
GorbatshovinGorbatšovin aikakausi toi lopulta kauan kaivatun vapauden Itä-Eurooppaan. Suurvaltojen välinen jännite lieventyi, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto allekirjoittivat aserajoitussopimuksia. Itä-Euroopan sotilaallinen merkitys Neuvostoliitolle väheni. Vuonna 1989 GorbatshovGorbatšov ilmoitti, ettei Neuvostoliitto aio estää alueen kansoja valitsemasta itse johtajiaan ja kohtaloaan. Vielä saman vuoden kuluessa lähes kaikissa Itä-Euroopan maissa tapahtui rauhanomainen vallankumous. Rautaesirippu ei enää jakanut Eurooppaa.
 
Sosialismin ajan viimeisten vuosikymmenten aikana '''Puola''' oli ollut itäblokin maista kenties rauhattomin. GdanskinGdańskin laivatelakan lakkoilevat työntekijät olivat vuonna 1980 perustaneet riippumattoman '''solidaarisuus-ammattiyhdistyksen''', joka vastusti kommunistien yksinvaltaa. Liike keräsi Puolassa laajan kannatuksen, eikä kukistunut, vaikka sen johtajat vangittiin ja maahan julistettiin vuosia kestänyt sotatila.
 
GorbatshovinGorbatšovin ilmoitus Itä-Euroopan vapaudesta valita oma tiensä ratkaisi lopulta tilanteen. Kommunistinen puolue ei enää voinut pitää yksin kiinni vallasta. Solidaarisuusliikkeen suuri kannatus pakotti hallituksen neuvottelemaan sen kanssa. Vuonna 1989 järjestetyissä vaaleissa Solidaarisuuden äänisaalis löi kommunistit täysin, mikä päätti kommunismin ajan Puolassa.
 
===Saksat yhdistyvät ja muuri murtuu===
 
[[File:Tear down this wall.ogv|thumb|right|''"Tear down this wall."'' Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reagan pitää puhetta Brandenburgin portilla vuonna 1987 vaatien Berliinin muurin repimistä alas. Klikkaa kuvaa katsellaksesi videota.]]Vuonna 1989 Berliinin muuri esti yhä itäsaksalaisia siirtymästä Länsi-Saksaan. Muurissa ei ollut aukkoja, mutta Itä-Euroopan eristyneisyys alkoi rakoilla muualta. Kesällä Itä-Saksan sosialistinen naapurimaa Unkari salli vapaan matkustamisen Itävaltaan. Tuhansia Unkarissa matkailleita itäsaksalaisia turisteja pakeni Itävaltaan. Kun Unkari sulki pakotien, alkoi raja vuotaa seuraavaksi TshekkoslovakianTšekkoslovakian kautta.
 
Vuoden 1989 loppua kohden mielenosoitukset Itä-Saksassa kasvoivat ja hallituksen oli pakko sallia kansalaistensa matkustaa vapaasti Länsi-Saksaan. Erehdyksessä televisiossa ilmoitettiin, että matkustaminen vapautuisi välittömästi. Kymmenettuhannet itäsaksalaiset tulvivat rajanylityspaikoille, ja vartijoiden oli päästettävä heidät toiselle puolelle. Ihmiset molemmilla puolilla muuria alkoivat itsenäisesti purkaa osia muurista ja tehdä siihen uusia rajanylityspaikkoja. Itä-Saksalta uhkasivat loppua rahat ja kansalaiset. Lopulta päätettiin, että Saksa oli järkevintä yhdistää. Saksan tilapäiseksi tarkoitettu jako oli päättynyt kestettyään yli 40  vuotta.
 
===Jugoslavia hajoaa sisällissodissa===
[[File:Trnopolje Camp.jpg|thumb|Serbit vangitsivat muslimeja ja kroaatteja keskitysleireille Bosnian sodassa. Kuvassa Trnopoljen leiri.]]
Koko Itä-Eurooppaa koetelleet talousongelmat johtivat myös Jugoslavian hajoamiseen. Pohjoisen rikkaammat alueet Kroatia ja Slovenia alkoivat vaatia suurempaa itsehallintoa, koska ne pitivät köyhempää etelää taloudellisena taakkana. Jugoslavian suurin kansa, Serbitserbit puolestaan tahtoi lisää valtaa maassa. Kiistoja pahensi se, että eri kansallisuudet asuivat monin paikoin toistensa kanssa samoilla alueilla.
 
1990-luvun alussa Jugoslavia hajosi, kun monet sen kansoista julistivat alueensa itsenäisiksi. Ongelmia aiheutti se, että esimerkiksi Kroatiaan kuului alueita, joiden asukkaista selvä enemmistö oli serbejä. Kansalaisuuksien väliset kiistat kiihtyivät maan yhtenäisyyttä kannattaneiden serbien ja muiden irtautumaan pyrkineiden kansojen välisiksi sisällissodiksi.
Rivi 41:
===Itä-Eurooppa suuntaa länteen===
[[File:History of NATO enlargement.svg|thumb|Naton laajentuminen vuodesta 1949.]]
Itä-Euroopan vapautuminen Neuvostoliiton ja kommunistihallintojen määräysvallasta muutti Euroopan kartan monin paikoin perusteellisesti. '''Ensimmäisen maailmansodan jälkeen muodostetut monikansalliset valtiot hajosivat. Suurimmat muutokset koettiin entisen Neuvostoliiton alueella, jonne syntyi 15  uutta itsenäistä valtiota.''' Jugoslavian lisäksi myös Tšekkoslovakia hajosi. Hajoaminen Tšekin tasavallaksi ja Slovakiaksi tapahtui kuitenkin rauhanomaisesti.
 
'''Irtauduttuaan Neuvostoliiton holhouksesta, monet Itä-Euroopan maat etsivät turvaa Yhdysvalloista.''' Suurin osa liittyi Natoon, ja monet osallistuivat Yhdysvaltojen liittolaisina Irakin sotaan vuonna 2003. Maiden talouskehitys on kehittynyt 2000-luvun alussa vaihtelevasti, mutta paikoin talouskasvu on ollut nopeaa. Suuri osa niistämaista on liittynyt Euroopan Unioninunionin jäseniksi.
 
[[Luokka:S4 Suurten sotien aika]]