|
Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyiden, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet olivat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on kasvanut vuoden 1980 alle kymmenestä prosentista noin kahteenkymmeneenprosenttiin. Naisten tyypillisimpiä rikoksia olivat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset. Sekä miehillä että naisilla rikoksesta epäiltyjen yleisin ikä oli 20 vuotta.
===[[Suomen vankeusjärjestelmä]]===
Vankeusrangaistuksesta suoritetaan määräosa vankilassa ja loppuosa vapaudessa joko valvonnassa tai ilman valvontaa. Ehdonalainen vapauttaminen tarkoittaa vankeusrangaistukseen tuomitun vangin päästämistä suorittamaan loppuosa rangaistuksestaan vapaudessa. Jos tuomittu syyllistyy rikokseen ehdonalaisen aikana, hän joutuu takaisin vankilaan.
Alle kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi. Ehdollisessa tuomittu joutuu vankilaan vain, jos hän syyllistyy rikokseen koeajan kuluessa.
Jos tuomittu vankeusrangaistus on yli kaksi vuotta, se on aina ehdoton ja suoritetaan siis vankilassa. Alle 18-vuotiaalle ei ehdotonta vankeutta tuomita kuin poikkeustapauksissa. Vankeusvanki pääsee yleensä ehdonalaiseen vapauteen ennen kuin on suorittanut hänelle määrätyn rangaistuksen kokonaan.
Ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta voidaan tuomita yhdyskuntapalvelurangaistus. Tuomittu tekee tällöin työtä yhteiskunnan hyväksi. Edellytyksenä on, että tuomitun rangaistuksen pituus on enintään kahdeksan kuukautta vankeutta ja että tuomittu soveltuu ja suostuu yhdyskuntapalveluun.
Vapautumisen valmistelu aloitetaan hyvissä ajoin ennen vapautumista. Lyhyttä rangaistusta suorittavilla valmistelu voidaan käynnistää melko pian vankilaan saapumisen jälkeen. Pitkää tuomiota suorittavien vankien kohdalla vapautumisen suunnittelu aloitetaan noin puoli vuotta ennen vangin vapauttamista. Valvottu koevapaus on yksi osa suunniteltua vapauttamista. Sen suunnittelu aloitetaan aikaisintaan vuosi ennen vangin vapauttamista, jos sijoittajayksikkö katsoo palvelemaan vangin yhteiskuntaan sijoittumista ja vangin voidaan arvioida noudattavan koevapauden ehtoja.
Ehdonalaisesti vapautuneelle määrätään koeaika, joka on enintään kolme vuotta. Elinkautisesta vankeudesta ehdonalaisesti vapautuneelle vangille koeaika on aina kolme vuotta. Noin joka viides ehdonalaisesti vapautuva määrätään valvontaan. Valvonnan toteuttamisesta ja järjestämisestä vastaa Rikosseuraamuslaitos. Valvontaan määrätään, jos koeaika on vuotta pidempi tai rikos on tehty alle 21-vuotiaana. Myös vanki voi itse pyytää pääsyä valvontaan.
Jos ehdonalaisessa vapaudessa oleva vanki syyllistyy koeaikana uuteen rikokseen, silloin tuomioistuin ratkaisee tuleeko jäännösrangaistus panna käytäntöön kokonaisena vai vain osittain. Valvontavelvollisuunen törkeän rikkomisen johdosta tuomioistuin saattaa määräätä jäännösrangaistusta pantavaksi täytäntöön 4-14 päivää.
Vanki voidaan tietyin edellytyksin sijoittaa vankilan ulkopuolelle teknisin välinein tai muulla tavoin valvottuun koevapauteen enintään kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista tai koko rangaistuksen suorittamisesta vapauttamista. Vangilta edellytetään ehdottomasti päihteettömyyden ja muiden hänelle asetettavien ehtojen noudattamista koevapauden aikana. Koevapautta varten jokaiselle vangille laaditaan toimeenpanosuunnitelma, johon sisältyy muun muassa koevapaudessa olevan asuminen ja toimeentulo, toimintavelvoite, päivittäinen toiminta-aika sekä koevapauden valvonta. Koevapauden valvonnasta vastaa vankila.
| 