Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri” versioiden välillä

''Ensimmäisen maailmansodan seurauksena Euroopassa alkoi vuosikymmeniä kestänyt levoton aika''

 

 

[[File:Map Europe alliances 1914-en.svg|thumb|Euroopan suurvaltojen liittokunnat ensimmäisen maailmansodan edellä. Ympärysvallat on merkitty karttaan vaaleammalla vihreällä ja keskusvallat tummemmalla. Italia oli ennen sotaa keskusvaltojen puolella, mutta vaihtoi puolta sodan syttyessä. Nykyisen Turkin paikalla sijainnut Osmanien valtakunta puolestaan liittyi sotaan keskusvaltojen puolelle.]]

Ajan henki oli kansallishenki eli nationalismi. Isossa-Britanniassa ja Saksassa maiden keskinäinen kilpailu sai urheilumaaottelun piirteitä. Saksassa julistettiin, että ”Iso-Britannia oli sen tiellä kohti aurinkoa”. Isossa-Britanniassa puolestaan kaikkea saksalaisuuteen viittaavaa suorastaan vihattiin ja maan kuningassuku jopa muutti saksalaistaustaisen sukunimensä tästä syystä.

 

 

[[File:DC-1914-27-d-Sarajevo-cropped.jpg|thumb|Italialaisessa lehdessä julkaistu kuvitus herttuaparin murhasta. Myöhemmin kuolettavat laukaukset ampunut Gavrilo Princip kertoi, ettei olisi ikinä uskonut tekonsa seurauksena syttyvän maailmansodan.|alt=DC-1914-27-d-Sarajevo-cropped.jpg]]

Sodan syttymissyy saattoi olla yhden ihmisen murha, mutta sodan leviäminen Euroopan laajuiseksi suursodaksi johtui liittokunnista. Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle. Venäjä tuli liittolaisensa Serbian avuksi ja Saksa puolestaan liittolaisensa Itävalta-Unkarin. Yksi toisensa jälkeen suurvallat noudattivat liittosopimusten vaatimusta ja julistivat toisilleen sodan. Ensimmäinen maailmansota oli syttynyt.

 

 

Ensimmäisen maailmansodan sotatoimien alkamisessa Saksa oli avainasemassa. Saksan asema Ympärysvaltojen Ranskan ja Venäjän välissä oli sotilaallisesti tukala. Saksan sotilasjohto pelkäsi maan joutuvan kuluttavaan kahden rintaman sotaan idässä ja lännessä. Kun ensimmäinen maailmansota syttyi, Saksassa laskettiin, että Venäjältä kestää useita viikkoja saada armeijansa liikekannalle. Sillä aikaa olisi mahdollista voittaa nopealla yllätyshyökkäyksellä aloitettu sota Ranskaa vastaan ja keskittyä sen jälkeen voittamaan Venäjä.

Saksan uhkayritys oli lähellä onnistua. Puolueettoman Belgian kautta suoritettu yllätyshyökkäys näytti etenevän vääjäämättä kohti Pariisia, kunnes ranskalaisten onnistui viime hetkellä pysäyttää Saksan eteneminen Marne-joella. Englanti lähetti sotavoimansa manner-Eurooppaan Ranskan ja Belgian avuksi. Saksan eteneminen länsirintamalla pysähtyi ja maa joutui pelkäämäänsä kahden rintaman sotaan, kun Venäjä aloitti sotatoimet hieman myöhemmin.

 

 

[[File:German soldiers in a railroad car on the way to the front during early World War I, taken in 1914. Taken from greatwar.nl site.jpg|thumb|Saksalaisia sotilaita matkalla rintamalle vuonna 1914. Sotilaat vilkuttavat kuvaajalle matkallaan sotaan, jonka uskottiin muodostuvan lyhyeksi. Vaunun kylkeen kirjoitetut iskulauseet julistavat: ”''Pariisiin''” ja ”''Sotaan, miekkani kärkeä syyhyttää''”.]]