Ero sivun ”S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty/Suomen esihistoria” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lisätty kuva |
Lisätty kappale esineistä |
||
Rivi 1:
== Esineet ==
Elämme nykyään esineiden täyttämässä ympäristössä. Jos katsot ympärillesi, voit luultavasti helposti nähdä kymmenittäin esineitä. Esihistoriallisella ajalla esineitä on ollut huomattavasti vähemmän, mutta ne ovat silti olleet tärkeässä osassa ihmisten selviytymisessä ja kulttuurin muotoutumisessa.
Esihistorialliselta ajalta on säilynyt nykypäivään asti monia erilaisia esineitä. Suuri osa löytyneistä esineistä ovat työntekoon ja ruuanlaittamiseen liittyviä esineitä, mutta myös uskonnollisia esineitä ja koruja on löytynyt. Emme kuitenkaan voi tarkasti tietää, mitä kaikkia esineitä ihmiset ovat käyttäneet, koska yleisimmät käytetyt materiaalit olivat esihistoriallisella ajalla orgaaniset aineet, kuten puu, luu ja nahka, jotka ovat maatuneet jo kauan sitten Suomen happamassa maaperässä. Emme myöskään voi aina olla täysin varmoja löydettyjen esineiden käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi karhun muotoinen kivi saattaa olla uskonnollinen esine tai sitten lapsen lelu.
Aikakausille tyypilliset esineet ja materiaalit määrittelevät nykyään, miten nimeämme niitä. Rautakausi kertoo, että osa työkaluista ja esineistä on tehty raudasta, kun taas kampakeraaminen kausi kertoo, että ajan saviastioiden koristelu muistutti kammalla tehtyä kuviota. Vasarakirveskulttuuri viestii vasarakirveiden saapumisesta kulttuuripiiriin.
Kivikaudella työkaluja valmistettiin erilaisista kivilajeista, mutta myös jo aiemmin mainitut orgaaniset materiaalit olivat tärkeitä. Kivestä tehtiin niin aseita, työkaluja kuin korujakin, mutta myös luuta ja puuta käytettiin näitten tekemiseen. Poltettu savi on yksi ajan tärkeistä säilyneistä materiaaleista tutkimuksenkin kannalta, koska niiden koristelut ja täyteaineet vaihtelevat aikakauden ja löytöpaikkojen mukaan. Savesta tehtiin tyypillisesti astioita, joita käytettiin ruoansäilöntään ja -laittoon. Ajan arvomateriaalina pidetään meripihkaa, joka oli suosittu materiaali koruissa.
Pronssikaudella Suomessa alkoi esiintyä pronssista tehtyjä työkaluja ja koriste-esineitä. Suomessa pronssiesineitä ei kuitenkaan ole löytynyt suurissa mittakaavoissa, kuten esimerkiksi Tanskassa. Vain varakkaimmilla ihmisillä oli varaa hankkia pronssiesineitä ja näin ollen suurin osa työkaluista ja aseista on pronssikaudellakin tehty jo kivikaudelle tyypillisistä materiaaleista. Pronssi kuitenkin mahdollisti ominaisuuksiensa vuoksi uudenlaisten esineiden teon. Esimerkiksi ensimmäiset miekat ovat tehty pronssista.
Rautaesineitä on Suomessa käytetty enemmän kuin pronssisia. Syy on rautamalmissa, jota Suomesta löytyy helposti toisinkin kuparia ja tinaa, joita tarvittiin pronssin valmistamiseen. Kun rautakaudella ihmiset oppivat käsittelemään malmia ja takomaan rautaa, metallin käyttö arkipäiväistyi vähitellen. Raudasta tehtiin niin aseita kuin työkalujakin, mutta siitä alettiin tehdä myös nykypäivän näkökulmasta arkipäiväisempiä esineitä, kuten patoja. Kuitenkin jo kivi- sekä pronssikaudelta tutut luu-, nahka- ja puuesineet pysyivät ja pysyvät osittain yhä nykypäivänä metallisten esineiden rinnalla. Ajan arvokkaimpia materiaaleja oli hopea ja sitä käytettiin koruissa sekä uhrilahjana, mutta myös paloina aikaisena valuutan kaltaisena maksuvälineenä.
== Asuminen ==
[[Tiedosto:Lukot ja avaimet.jpg|pienoiskuva|240x240px|KM2273:1
| |||