Ero sivun ”S3 Yhteiselämän perusteita/Argumentointi tarkoittaa perusteltujen väitteiden esittämistä” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: == Argumentti on perusteltu väite == Vaikka emme sitä ehkä aina huomaakaan, meihin yritetään vaikuttaa monin eri tavoin joka päivä. Mielipiteitämme yritetään muokata, jot... |
|||
Rivi 14:
* "Digiteknologian lisääntynyt käyttö kouluissa heikentää suomalaisten koululaisten oppimista, ''minkä voimme päätellä siitä, että kansainvälisissä testeissä suomalaislasten oppimistulokset ovat laskeneet''."
'''Perusteltujen väitteiden eli argumenttien esittämistä kutsutaan argumentoinniksi'''<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/argumentointi.html|nimeke=Ihmeellinen maailma: Argumentointi|julkaisu=www.skepsis.fi|viitattu=2018-10-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Argumentointi on siis sellaisten viestinnän keinojen käyttöä, joiden avulla pyritään vaikuttamaan kuulijoihin, heidän mielipiteisiinsä tai uskomuksiinsa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kielikompassi.jyu.fi/puheviestinta/tietomajakka/maja_perusteita_argumentointi.shtml#2|nimeke=Kielikompassi - oma tila - puheviestintä|julkaisu=kielikompassi.jyu.fi|viitattu=2018-10-24}}</ref> Jos haluat onnistua toisten mielipiteisiin vaikuttamisessa, kannattaa opetella argumentoimaan hyvin. Samalla kannattaa harjoitella tunnistamaan, milloin ja millaisilla argumenteilla sinuun yritetään vaikuttaa.
== Argumentointi voi olla huonoa tai virheellistä ==
Kun opit tunnistamaan väitteitä ja niiden perusteluja, voit arvioida, onko väitteelle esitetty perustelu tai todistusaineisto hyvä. Joskus ulospäin pätevältä näyttävä argumentti ei kestäkään tarkempaa tarkastelua.
{{Perusopetuksen pohdintalaatikko|Kaikissa kolmessa yllä esitellyssä argumentissa on jotain, mikä tekee niistä huonoja argumentteja. Löydätkö virheet niistä?}}
'''Virheellinen tai huono argumentointi ei kuitenkaan automaattisesti tee itse väitteestä epäpätevää tai valetta.''' Esimerkiksi lihansyöntiä tulisi kyllä vähentää, mutta ei siksi, että se ei ole trendikästä, vaan siksi, että lihantuotanto on suuri ilmastonmuutosta vauhdittavista tekijä. Alkuperäinen väite on siis "totta" vaikka sitä yllä perusteltiinkin huonolla argumentilla.▼
Alla on listattu joitakin yleisiä argumentoinnin virheitä ja huonoja argumentteja.
=== Kalteva pinta -perustelu ===
<blockquote>''"Jos samaa sukupuolta oleville sallitaan naimisiin meneminen, haluavat ihmiset varmaan seuraavaksi mennä naimisiin omien lemmikkiensä kanssa."''</blockquote>Kalteva pinta -perustelussa yritetään väittää, että '''tietyllä tavalla toimiminen käynnistäisi tapahtumaketjun''', joka johtaisi johonkin ei toivottavaan.
=== Ad hominem -perustelu ===
<blockquote>''"Koiraa täytyy ulkoiluttaa säännöllisesti, koska koirat tarvitsevat raitista ilmaa ja liikuntaa."''</blockquote><blockquote>''"Mitä sinä muka tiedät koiran hoidosta, kun et itse sellaista omista?"''</blockquote>Tässä perustelussa yritetään kumota henkilön väite '''vetoamalla johonkin väitteen esittäneen henkilön ominaisuuteen''', jolla ei ole mitään tekemistä väitteen todenperäisyyden kanssa.
Kannattaa kuitenkin huomata, että joissakin tapauksissa väitteen esittäjän ominaisuuksiin vetoaminen voi olla perusteltua.
=== Virheellinen syy -perustelu ===
<blockquote>''"Jäätelön syöminen pitäisi kieltää, sillä jäätelön syöminen lisää hukkumiskuolemia. Tilastot osoittavat, että kesällä jäätelön kulutus lisääntyy, ja samalla hukkumiskuolemien määrä alkaa lisääntyä. Jäätelö on siis syynä hukkumisiin."''</blockquote>Vaikka kaksi asiaa tapahtuisivat samaan aikaan tai peräkkäin, se ei automaattisesti tarkoita, että jälkimmäinen asia on seurausta ensimmäisestä asiasta. Vaikka yllä olevan jäätelöesimerkin tilastoperustelu saa sen näyttämään hyvin pätevältä, siinä oletetaan virheellisesti, että jäätelö on hukkumisten syy. On olemassa täysin luonnollinen selitys sille, miksi hukkumisten määrä ja jäätelön kulutus kasvavat samaan aikaan vuodesta, mutta nämä kaksi eivät liity mitenkään toisiinsa.
=== Vetoaminen todisteiden puutteeseen -perustelu ===
<blockquote>''"Avaruusolioita on olemassa, sillä kukaan ei ole esittänyt päteviä todisteita, että niitä ei olisi olemassa."''</blockquote>Vaikka väitettä kumoavia todisteita ei ole, se ei tarkoita, että väite olisi totta. Todisteiden puute ei tietenkään tee väitetystä asiasta mahdotontakaan. Avaruusolioväitteen kohdalla tämä tarkoittaa siis sitä, että '''on mahdollista''', että avaruusolioita on olemassa, mutta se, ettei ole todisteita niiden puuttumisesta ei todista, että niitä '''varmasti''' on.
Sanotaan, että "todistustaakka on väitteen esittäjällä", mikä tarkoittaa, että avaruusolioiden olemassaoloa väittävän on näytettävä todisteet niiden olemassaolosta, eikä sen, joka ei usko väitteeseen.
▲'''Virheellinen tai huono argumentointi ei kuitenkaan automaattisesti tee itse väitteestä epäpätevää tai valetta.''' Esimerkiksi lihansyöntiä tulisi kyllä vähentää, mutta ei siksi, että se ei ole trendikästä, vaan siksi, että lihantuotanto on suuri ilmastonmuutosta vauhdittavista tekijä. Alkuperäinen väite on siis "totta" vaikka sitä yllä perusteltiinkin huonolla argumentilla.
{{Perusopetuksen yhteenveto|*Argumentointi on sellaisten viestinnän keinojen käyttöä, joiden avulla pyritään vaikuttamaan kuulijoihin, heidän mielipiteisiinsä tai uskomuksiinsa.
* Argumentointi voi olla hyvää tai huonoa.}}
| |||